1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. koronavirus

Suomalaistutkija Iranin koronaepidemiasta: Kansalaisten luottamus haparoivaan maan johtoon heikkoa

Iranilaisten luottamusta johtoonsa on koeteltu viime kuukausina. Pahinta on kuitenkin tappavan taudin peittely.

koronavirus
Kasvomaskeilla suojautuneita iranilaistyttöjä Teheranissa, Iranissa 5. maaliskuuta 2020.
Voitonmerkkiä näyttäviä iranilaistyttöjä Teheranissa 5. maaliskuuta. Abedin Taherkenareh / EPA

Iranissa kerrottiin torstaina uusimmat viralliset koronatartuntaluvut: 3 513 tartuntaa, 107 kuollutta. Vaikka tartuntojen määrässä oli jälleen yli viidensadan loikka vuorokaudessa, asiantuntija-arvioiden mukaan ne ovat kaukana todellisuudesta.

Esimerkiksi The Washington Postin haastattelema (siirryt toiseen palveluun) Toronton yliopiston tartuntatautien asiantuntija Ashleigh Tuite laskee, että Iranissa voi olla jopa 28 000 koronavirustartuntaa. Samansuuntaisiin laskelmiin ovat päätyneet muutkin asiantuntijat.

Iraniin perehtynyt väitöskirjatutkija Joonas Maristo sanoo, että epidemian alkamisen ajankohta on saattanut olla syynä siihen, että Iranin johto on päättänyt peitellä tietoja.

Iranissa vietettiin vallankumouksen vuosipäivää 11. helmikuuta ja ennen kaikkea: maassa pidettiin parlamenttivaalit 21. helmikuuta. Ensimmäiset tiedot koronaviruksesta kerrottiin vasta kaksi päivää ennen vaaleja.

– On mahdollista, että Iranin johto on peitellyt tautitapauksia ja vähätellyt tartuntojen määrää vaalien alla, Maristo arvioi.

– Tilanne on hoidettu huonosti alusta alkaen. Tilanteen hoito antaa hallinnosta haparoivan kuvan.

Tauti sai raivota rauhassa

Epidemian leviämistä tutkineet asiantuntijat ovat arvelleet, että tauti alkoi levitä Iranissa noin tammikuun lopulla.

– Mikäli arvio pitää paikkansa, tartunnan saaneet ovat levittäneet virusta viikkoja kenenkään puuttumatta tilanteeseen. Hallinnon määräämät matkustuskiellot ja joukkotapahtumien rajoitukset tulevat pahasti myöhässä, Maristo sanoo.

– Käsitykseni on, että poikkeuksellisen laaja epidemia on aiheutunut siitä, ettei sairastapauksiin puututtu heti alkuvaiheessa.

Epidemia on jatkanut leviämistään myös Iranin rajojen ulkopuolelle: Lähi-itään, Eurooppaan ja käytännössä koko maailmaan. Suurimpia kärsijöitä ovat kuitenkin olleet iranilaiset.

Pahinta ei edes ole vielä nähty, vaan epidemia on yhä käytännössä hallitsemattomassa tilassa. Iranilaisetkin asiantuntijat arvoivat, että esimerkiksi pääkaupungissa Teheranissa arviolta 30–40 prosenttia asukkaista sairastuu.

Mariston mukaan Iranilla olisi ollut mahdollisuudet hillitä epidemiaa, jos siihen olisi puututtu alusta saakka.

– Iranissa on toimiva terveydenhoitojärjestelmä ja huipputason lääkäreitä. Tartuntojen ryöstäydyttyä käsistä epidemiaa on kuitenkin vaikea pysäyttää. Tartuntaketjut olisi pitänyt tunnistaa ja katkaista jo hyvin varhaisessa vaiheessa.

Mariston arvion mukaan myös Yhdysvaltain asettamat talouspakotteet vaikuttavat merkittävästi epidemian hoitoon.

– On sääli, että sinänsä toimiva terveydenhoitojärjestelmä ei pysty toimimaan kunnolla pakotteiden takia. Pakotteet estävät avun toimittamisen maahan.

Iranissa on vakavasti pulaa jo suojavälineistä. Ennen kaikkea sairaaloiden henkilökunta on kärsinyt pulasta, ja monia on sairastunut sen vuoksi, että suojia ei ole ollut saatavilla. Myös sairaalat ovat ylikuormitettuja ja potilaita kerrotaan käännytettävän pois sairaaloista.

Horjuu mutta ei kaadu

Merkittävä määrä Iranin politiikan johtoa, parlamenttiedustajia ja muita silmäätekeviä on sairastunut ja osa jopa kuollut koronavirukseen. Mariston arvion mukaan epidemialla ei kaikesta huolimatta ole vaikutusta maata johtaviin instituutioihin.

Kansan luottamuksen johto sen sijaan on kyllä menettänyt. Viime kuukausien aikana on sattunut useita tapauksia, joissa luotto on rapistunut: syksyn 2019 mielenosoitukset, joka alkoivat polttoaineen hinnan noususta. Niissä kuoli satoja ja vangittiin tuhansia ihmisiä.

Yksi merkittävä tekijä oli myös tammikuussa komentaja Qasem Suleimanin surman jälkeiset ohjusiskut, joiden yhteydessä Iran sanojensa mukaan erehdyksessä ampui alas ukrainalaisen matkustajakoneen ja 176 ihmistä kuoli.

Myös maan johdon voimakas puuttuminen vaalien ehdokasasetteluun oli yksi luottamusta romahduttanut tekijä. Luottamuksen puutteesta kertovat äänestysprosentit parlamenttivaaleissa: maanlaajuisesti 43 prosenttia ja Teheranissa vain 26 prosenttia.

Ongelma on myös talous:

– Viime vuonna maan talous oli taantumassa ja supistui lähes kymmenen prosenttia. Tämän vuoden luvut tuskin ovat paremmat, Maristo ennustaa.

Lue myös:

"Koko kaupunki haisee kuin ruumishuone" – Iran kamppailee kestokykynsä rajoilla koronavirusepidemiaa vastaan ja pyytää apua ulkomailta

Iranin koneturma romahdutti kansan uskon johtajiin – tämän päivän vaaleissa moni jättää äänestämättä, eikä muutosehdokkaita ole edes tarjolla

Lue seuraavaksi