1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Ulkomaat

Helpon rahan juhlat ohi "Lähi-idän Sveitsissä" – arabimaailman pankkiirivaltio Libanon päätti jättää velkansa maksamatta

Libanonin suhteellinen ulkomaanvelka on kolmanneksi suurin maailmassa. Hallitus toivoo velkojen uudelleenjärjestelyä.

Ulkomaat
Poliittisia iskulauseita maalattu muuriin Beirutissa.
Libanonilaisten mielensoitukset ovat jatkuneet viime lokakuusta lähtien. Protestit ovat vallanneet myös seiniä Beirutissa.AOP

Libanonin talous on täydellisen romahtamisen partaalla ja kaikki tietävät sen: Libanonin asukkaat, ulkomailla asuvat libanonilaiset, pankkiirit, taloustieteilijät, poliitikot ja myös lahjoittajavaltiot. Tilanne on niin vakava, että koko valtio on lähellä joutua konkurssiin.

Libanonin valtionvelka on tähtitieteellinen: noin 90 miljardia dollaria (siirryt toiseen palveluun) – 152 prosenttia maan bruttokansantuotteesta. Se on kolmanneksi suurin maailmassa Japanin ja Kreikan jälkeen.

Maan kohtalon hetkiä koetaan jo lähipäivinä, sillä 1,2 miljardin dollarin Eurobond-lainat lankeavat maksuun maanantaina. Libanonin hallitus päätti lauantaina yksimielisesti jättää erääntyvät lainat maksamatta.

Pääministeri Hassan Diab toivoo maansa pääsevän velkojien kanssa neuvotteluratkaisuun velkojen uudelleenjärjestelyistä. Hän vakuuttaa hallituksen pyrkivän turvaamaan varsinkin pienituloisimpien kansalaisten säästämät varat.

Diabin mukaan Libanon aikoo nyt leikata menojaan.

Reutersin tietojen mukaan myös valtaosa parlamentista vastustaa lainojen takaisinmaksua, vaikka se johtaisi maksukyvyttömyyteen.

Mielenosoittaja Beirutissa, Libanonin suurlähetystön edessä. Mielenosoittajat vaativat, että Sveitsi paljastaa ne libanonilaiset poliitikot, jotka ovat kavaltaneet kotimaastaan varoja ja siirtäneet ne Sveitsiin.
Mielenosoittaja Beirutissa, Libanonin suurlähetystön edessä. Mielenosoittajat vaativat, että Sveitsi paljastaa ne libanonilaiset poliitikot, jotka ovat kavaltaneet kotimaastaan varoja ja siirtäneet ne Sveitsiin.Wael Hamzeh / EPA

Seuraavat lainaerät lankeavat maksuun huhtikuussa ja kesäkuussa. Keskuspankki on sanonut, että sen 15 miljardin dollarin kultavarantoihin ei kosketa maksua varten.

Miten tähän on päädytty?

Maan pankkien jyrkkä luisu on järkyttävää siksikin, että ne ovat vuosikymmeniä olleet Libanonin valtion taloutta ylläpitävä selkäranka. Pankkien kukoistus alkoi 1950–60 -luvuilla, jolloin Beirut oli arabien öljyrahojen turvasatama. Pankkitoiminta oli keskeytymätöntä myös 1975–90 tuhoisan sisällissodan aikana. Libanon sai Lähi-idän Sveitsin maineen – eikä vähiten Sveitsin veroisen pankkisalaisuuden vuoksi.

Pankkisalaisuus on mahdollistanut myös valtavan korruption. Sisällissodan päättymisestä saakka vallassa olleet poliitikot, useimmat entisiä sotapäällikköjä, ovat pystyneet kahmimaan taskuihinsa valtavia omaisuuksia valtion kassavirrasta.

Asiakkaat polttavat vesipiippua ravintolassa Beirutissa.
Beirutilaista kahvilaelämää vuodelta 2005. Nabil Mounzer / EPA

Valtion rahaa virtaa myös hyvä veli -verkostoille. Tästä ovat esimerkkinä valtion elinten epämääräiset palkkamenot, joista al-Akhbar -sanomalehti on uutisoinut: vuoden 2006 sodan tuhoja tutkinutta komiteaa valvoi tarkastuselin, jonka palkat olivat 4,7 miljoonaa dollaria – 14 kertaa korkeammat kuin alkuperäisen komitean palkkakulut.

Kun muu maailma räytyi 2008 talouskriisissä, Libanonissa kimaltavat juhlat jatkuivat. Maan keskuspankin omistamassa Casino du Liban -kasinolla nopat pyörivät kuin ennenkin. Maan keskuspankki antoi tuolloin jopa 10 prosentin korkotuottoja rikkaille ulkomaisille sijoittajille. Keskuspankki tarvitsi kipeästi dollareita, sillä Libanonin punta on sidottu dollariin.

Monet ovat kutsuneet keskuspankin toimia pyramidihuijaukseksi. Pankin sisään tulevat dollarit lainattiin keskuspankille korkeilla koroilla ja keskuspankki puolestaan osti valtion lainoja huomattavilla tuotoilla. Pankkien osingot jaettiin osakkeiden omistajille, joista monet ovat poliitikkoja. He puolestaan tukivat tuottoisan käytännön tukemista.

– Kaikista tuli ahneita, sanoi eräs pankkiiri Financial Timesille.

Mutta sitten tuli arabikevät.

Käytännössä koko arabimaailman talouskasvu pysähtyi – siihen vaikutti myös muun muassa öljyn hinnan lasku. Libanonin naapurimaassa Syyriassa alkoi verinen sisällissota. Se aiheutti muun muassa noin miljoonan syyrialaispakolaisen tulon reilun neljän miljoonan asukkaan Libanoniin sekä alueellisen talouskriisin, turvallisuusongelmista puhumattakaan.

Nainen katselee koruja korukaupan näyteikkunassa Beirutissa.
Beirutilainen jalokivikauppa vuonna 2008. Nabil Mounzer / EPA

Yksi Libanonin erikoispiirteistä on se, että maan bruttokansantuote nojaa erittäin vahvasti ulkomailla asuvien libanonilaisten lahjoitusvirtoihin kotimaahansa. Viidesosa koko maan bruttokansantuotteesta tulee pelkästään Persianlahden alueella työssä olevien libanonilaisten sukulaisilleen lähettämistä rahoista.

Persianlahdelta tulevien tulojen määrä on kuitenkin laskenut alueen kärsiessä taloustaantumasta ja öljyn hinnan laskusta. Samoin tulot Euroopasta ja Yhdysvalloista ovat laskeneet.

Mitä tästä on seurannut?

Noin puolet valtion lainoista on maan omista pankeista. Pankit ovat vuosikymmeniä pitäneet pystyssä valtion maksuliikennettä, mikä on iso osa nykyistä ongelmavyyhteä. Keskuspankki on lisäksi lainannut liikepankeille halpaa lainaa, minkä pankit puolestaan ovat lainanneet kuluttajille. Maan keskiluokka on pahasti velkaantunut.

Mielenosoituksissa sotkettu pankkiautomaatti beirutissa.
Mielenosoittajien viha on kohdistunut protestien yhteydessä pankkiautomaatteihin ja -konttoreihin.AOP

Libanonissa on ollut rajuja mielenosoituksia lokakuusta saakka. Mielenosoitukset alkoivat hallituksen kaavailuista laittaa WhatsApp-viestisovellus verolle. Libanonilaiset käyttävät sovellusta puheluiden ja tekstiviestien sijaan, sillä ne taas ovat erittäin kalliita valtion monopolista johtuen.

WhatsApp-mielenosoitukset paisuivat hyvin nopeasti vastustamaan hallitusta, poliittista eliittiä ja maan pankkeja. Mielenosoitukset johtivat hallituksen eroon ja vaikeisiin hallitusneuvotteluihin, jotka osaltaan pahensivat talouskriisiä.

Miten tämä on heijastunut ihmisten elämään?

Libanonin talouden yksi ongelma on ollut se, että se nojaa liiallisesti kulutuskysyntään. Tämä on pahentanut nykyistä kriisiä, sillä monien libanonilaisten on ollut mahdotonta nostaa pankkitileillään olevia rahoja rajoitusten vuoksi.

Päivittäistaloudessa käytetään rinnakkain puntia ja dollareita. Vuodesta 1997 lähtien 1 500 Libanonin punnalla on saanut yhden dollarin. Punnan arvo on kuitenkin romahtanut noin 40 prosenttia sitten lokakuun. Viime viikkoina dollarin arvo on ollut yli 2 600 puntaa.

Libanonin keskuspankki on rajoittanut käteisnostoja dollareiden puutteen vuoksi, ja myös rahasiirtoja ulkomaille on rajoitettu tai kokonaan estetty. Joinain viikkoina on sallittua nostaa enintään 200 dollaria.

Käteisnostorajoitukset ovat johtaneet esimerkiksi siihen, että ihmiset eivät ole voineet nostaa palkkojaan ja siten maksaa laskujaan – tai ostaa ruokaa, sillä maa pyörii yhä pitkälti käteisen varassa. Monet joutuivat viettämään tuntikausia pankeissa saadakseen rahaa vuokran maksua varten.

Libanonilaiset järkyttyivät pankeille sydänjuuriaan myöten. Useat ryhtyivätkin epätoivoisiin tekoihin: käteisautomaatteja ja pankkien ikkunoita on rikottu, jotkut ovat nukkuneet pankkien auloissa. Eräs henkilö sai nostettua kuuden miljoonan Libanonin punnan eli yli 10 000 euron arvosta käteistä sen jälkeen, kun hän oli ajanut puskutraktorinsa pankin eteen ja uhannut kaataa koko rakennuksen.

Esimerkkejä ongelmista on loputtomiin. Polttoainetta saa ostaa jakelijoilta ainoastaan dollareilla, ja rajoitukset saivat huoltoasemien omistajat ongelmiin.

Mielenosoittajia torstaina Beirutissa, keskuspankin ulkopuolella. Poliittiset protestit ovat jatkuneet viime lokakuusta lähtien.
Mielenosoittajia torstaina Beirutissa, keskuspankin ulkopuolella. Nabil Mounzer / EPA

Maahantuojat taas ovat valittaneet, etteivät he voi ostaa tuotteita ulkomailta, sillä rahansiirtorajoitteet estävät maksamisen. Tämä taas on johtanut vaikeuksiin esimerkiksi elintarvikkeiden saannissa, sillä maan ruuasta lähes 70 prosenttia tuodaan ulkomailta.

Lokakuussa, mielenosoitusten jälkeen, keskuspankki myönsi polttoaineen, lääkkeiden ja ja vehnän maahantuojille oikeuden saada dollareita kaupantekoon. Kansan ahdinkoon tällä oli kuitenkin vain pieni helpotus.

Dollarin käyttöarvon nouseminen on siirtynyt suoraan kuluttajahintoihin. Hintojen nousu on ollut dramaattista parin kuukauden aikana. Sosiaalisessa mediassa esimerkkejä riittää.

Puuttuuko sisältö?

Ylen artikkeleiden yhteydessä voidaan näyttää sosiaalisessa mediassa julkaistuja sisältöjä. Tarkistamalla evästeasetuksesi alta olevasta linkistä voit vaikuttaa näkemääsi sisältöön sivuillamme.

Katso sisältö Twitterissä

Ja kaikista rajoituksista huolimatta pankkiirit ovat tiettävästi onnistuneet siirtämään miljoonia dollareita ulkomaille.

Mitä ratkaisuksi?

Libanonin keskuspankin johtaja Riad Salame on kerta toisensa jälkeen toistanut, että Libanonin pankit eivät kaadu (siirryt toiseen palveluun), mutta apua tarvitaan ulkomailta. Usko alkaa kuitenkin loppua joka puolelta.

Lahjoittajamaat sopivat viime kesäkuussa Pariisin kokouksessa 11 miljardin dollarin apupaketista. Apu oli kuitenkin ehdollinen: sen saamiseksi politiikkaan ja talouteen oli tehtävä merkittäviä ja pikaisia uudistuksia. Viimeksi helmikuun puolivälissä IMF:n toimitusjohtaja Kristalina Georgieva muistutti, että Libanon tarvitsee rakenteellisia talousuudistuksia välttääkseen konkurssin.

Tammikuun lopulla virkaan astuneen pääministerinHassan Diabin hallitus on vihdoin ja viimein pyrkinyt erilaisiin uudistuksiin. Muun muassa pankkien tuottojen verotusta on nostettu.

Katunäkymä Beirutista.
Beirutin Cornichen aluetta. Matkailu on tärkeä valuuttatulojen lähde Libanonille, se vastasi vuonna 2018 seitsemästä prosentista maan bkt:sta.Nabil Mounzer / EPA

Diabin hallitus päätti torstaina lakiehdotuksesta, jossa maan kuuluisa pankkisalaisuus poistettaisiin – laki vaatii kuitenkin vielä parlamentin hyväksynnän, ja koska monilla poliitikoilla saattaa olla siinä paljonkin menetettävää, tiettävästi monet vastustavat lakia. Se on kuitenkin ollut yksi mielenosoittajien keskeisistä vaatimuksista korruption kitkemiseksi.

Libanonin talouspääsyyttäjä jäädytti torstaina myös 20 tärkeimmän pankin ja pankkien johtajien tilit. Maan pääsyyttäjä kuitenkin peruutti määräyksen tuoreeltaan, sillä sen katsottiin johtavan totaaliseen kaaokseen maassa.

Asiantuntijoiden mukaan toimet ovat liian vähän, liian myöhään.

– Tästä tulee erittäin, erittäin vaikeaa. Väkivallan ja yhteiskunnallisten levottomuuksien uhka on erittäin kova, arvoi poliittinen asiantuntija Sibylle Rizk Financial Timesille.

Lue myös:

Al-Monitor: What impact will Lebanon’s looming debt crisis have on its society and economy? (siirryt toiseen palveluun)

Le Commerce du Levant: Sibylle Rizk : “Lebanon is going bankrupt and it is time to face it” (siirryt toiseen palveluun)

Financial Times: End of the party: why Lebanon’s debt crisis has left it vulnerable (siirryt toiseen palveluun)

Middle East Monitor: Lebanon protests: The people want the downfall of the banks (siirryt toiseen palveluun)

International Banker: What is behind Lebanon's deepening financial crisis? (siirryt toiseen palveluun)

Lue seuraavaksi