Eurooppa-kirje: Koronakaaos EU-parlamentissa, kättelykohuja Saksassa –ja äärioikeistopoliitikko sai koronapotilaan kohtelun

Saat Euroopan unionin sisäpiirijutut kerran viikossa suoraan sähköpostiisi, kun tilaat Ylen Eurooppa-uutiskirjeen.

Ulkomaat
Suvi Turtiainen
Eurooppa-kirjeen kirjoittaja on tällä viikolla Suvi Turtiainen.Jouni Immonen, AOP, Kuvankäsittely: Eetu Pietarinen / Yle

Koronavirus tai ainakin sen pelko on saavuttanut myös Saksan ylimmän johdon.

Maanantaina Saksan sisäministeri Horst Seehofer kieltäytyi hallituksen istunnossa kättelemässä liittokansleri Angela Merkeliä. Tilanne huvitti Saksassa (siirryt toiseen palveluun), koska on ollut aikoja, jolloin sisäministeri olisi saattanut torjua liittokanslerin kädenojennuksen polittisista syistä.

Merkel ja Seehofer jakavat pitkän historian, joka ei aina ole ollut helppo. Yksi aallonpohja suhteissa koettiin vuonna 2015, kun Seehofer oli vielä Baijerin osavaltiopääministeri. Silloin tuhannet Balkanin-reittiä tulevat siirtolaiset olivat jumissa Unkarin Keleti-rautatieasemalla. Pelkona oli humanitaarinen katastrofi ja tilanteen muuttuminen väkivaltaiseksi. Merkel päätti Itävallan silloisen kanslerin kanssa auttaa tulijat Saksaan.

Kun päätös tehtiin, Seehofer oli loma-asunnollaan ja kännykkä oli kiinni. Tieto saavutti hänet siinä vaiheessa, kun väkijoukko oli jo matkalla Baijerin rajalle.

Tämä juttu on yksi osa Eurooppa-uutiskirjeiden sarjaa. Voit tilata kirjeen omaan sähköpostiisi tästä linkistä. (siirryt toiseen palveluun)

Seuraaviksi vuosiksi Merkel sai Seehoferista äänekkään pakolaispolitiikkaansa kriitikon. Vielä 2018 Saksan hallitus melkein kaatui Merkelin ja Seehoferin riitaan pakolaispolitiikasta.

Mutta sittemmin Seehofer on muuttunut. Tällä viikolla sisäministeri ehdotti itse viiden tuhannen turvapaikanhakijalapsen hakemista Kreikan saarten leireiltä Saksaan ja muihin EU-maihin. Paine on Kreikassa kova Turkin päätettyä päästää siirtolaiset kohti Euroopan rajoja.

Korona ei ole aiheuttanut vielä Italian kaltaista epidemiaa Saksassa, mutta varotoimet näkyvät jo arkielämässä.

Läheisessä taloustarvikekauppa DM:ssä käsidesi-, vessapaperi-, ja kuivamuonahyllyt on ostettu tyhjiksi. Kotikaupunginosan koulu suljettiin sen jälkeen, kun koulun oppilaita palasi hiihtolomalta Pohjois-Italiasta ja yhdellä opettajalla todettiin tartunta. Joitakin massatapahtumia, kuten Leipzigin kirjamessut, on peruttu.

Koronavirus oli aiheuttaa myös poliittisia järistyksiä, sillä Thüringenin osavaltioparlamentin johtajanvalinta jouduttiin melkein perumaan koronavirusepäilyn vuoksi.

Kristillisdemokraattisen CDU-puolueen edustaja oli ollut kontaktissa koronapotilaan kanssa ja joutui tutkimuksiin.

Testitulos oli negatiivinen ja Thüringenin parlamentti sai luvan kokoontua. Thüringen on se noin kahden miljoonan asukkaan pienehkö itäisen Saksan osavaltio, joka syöksi koko maan kuukausi sitten poliittiseen kaaokseen.

Thüringenin osavaltioparlamentti valitsi uuden johtajan helmikuun alussa. Enemmän tai vähemmän yllättäen Vaihtoehto Saksalle -puolue (AfD) asettui tukemaan maltillisen oikeiston ehdokasta, joka tuli valituksi. Äärioikeiston armosta valittu (siirryt toiseen palveluun), kirjoittivat saksalaisviestimet, sillä Thüringenin "haara" on tukevasti äärioikeistolainen verrattuna AfD:n muihin osastoihin.

Thüringen
FDP-puolueen Thomas Kemmerick ja äärioikeiston Björn Höcke kättelivät helmikuun alussa, kun Kemmerick valittiin Thüringenin pääministeriksi äärioikeiston äänillä.Bodo Schackow / EPA

Kuvaa, jossa äärioikeiston tuella valittu FDP-poliitikko kättelee AfD-johtaja Björn Höckeä, verrattiin kuvaan Hitleristä kättelemässä silloista valtakunnanpresidentti Paul von Hindenburgia 1930-luvulta, jolloin oikeisto aloitti yhteistyön natsien kanssa pysyäkseen itse vallassa.

Vertaus oli monen mukaan liioiteltu, mutta Thüringenin kättelykuva muuttui äärioikeistoyhteistyön symboliksi.

Alle viikkoa myöhemmin kriisi saavutti Saksan korkeimman johdon, kun Merkelin seuraaja CDU:n johdossa Annegret Kramp-Karrenbauer ilmoitti jättävänsä puoluejohtajan tehtävät ja kansleriehdokkuuden muiden käsiin. Kaaos Thüringenissä oli viimeinen isku jo valmiiksi heikolle johtajuudelle.

Keskiviikkona Saksan poliittinen kriisi saatiin taltutettua ainakin hetkeksi. Thüringen sai kuukauden kaaoksen jälkeen valittua osavaltiolle uuden johtajan.

Jo aiemmin osavaltiota johtanut Bodo Ramelow valittiin vähemmistöhallituksen johtajaksi. Häntä vastassa oli AfD:n äärioikeistosiiven nimekkäin johtohahmo Höcke, joka oli kuukautta aiemmin äänestyskikkailulla saanut aikaan poliittisen sekasorron.

Seurasin johtajaäänestystä Thüringenin osavaltioparlamentin lehterillä Erfurtissa. On demokratian voitto, että Thüringen sai jälleen toimivan hallituksen.

Samalla mietin, että AfD aiheuttaa samaa journalistista pohdintaa kuin koronavirus: onko sen uhkaa liioiteltu vai vähätelty. Saksan muilla puolueilla on sen sijaan selkeä mielipide AfD:stä.

Ramelow kieltäytyi äänestyksen jälkeen kättelemästä häntä onnittelemaan tullutta Höckeä. Syy ei ollut korona.

Ramelow kertoi kättelevänsä Höckeä vasta sitten, kun AfD suostuu puolustamaan demokratiaa eikä tallo sitä jalkoihinsa.

#SOMESSA: Yli 150 000 pelastusliivin hautausmaa

Instagram-päivitys, jossa kuva pelastusliivivuoresta Lebosin saarella Kreikassa.
Instagram, Harri Vähäkangas / Yle

Tällä viikolla Instagramissa on julkaistu runsaasti kuvia Kreikan Turkin-rajoilta. Välillä siellä ovat poseeranneet Kreikan ja EU:n johtajat (siirryt toiseen palveluun), mutta suurimmaksi osaksi kuviin on ikuistettu eri puolille Kreikan rajaa saapuneita ihmisjoukkoja ja sotilaita. Kreikan saarilla on ollut pakkautuneena siirtolaisia Pohjois-Afrikasta jo viime kriisistä 2015 asti. Pakolaisleirit ovat olleet ratkeamispisteessä jo vuosikausia.

Valokuvaaja Marijn Fidder otti viime viikolla kuvan Lesboksen saarelta, jossa meren yli tulleiden pelastusliiviröykkiöt kasvavat. Läjässä on nyt yli 150 000 siirtolaisen liivit. Ylen toimittaja Pauli Lahti kävi Kreikan ja Turkin välisellä rajalla Kastaniesissa viime viikonloppuna.

#FAKTA: Etätyö on suomalaisten herkku

Tilastokartta etätyön tekemisestä Euroopan maissa.
Eurostat, Harri Vähäkangas / Yle

Hollantilaiset ja suomalaiset johtavat selvästi etätöiden tekemisessä Euroopan unionissa. Hollantilaisista 14 ja suomalaisista 13 prosenttia kertoo tekevänsä etätöitä. Nyt koronaviruksen aikoina luvut ovat todennäköisesti kasvaneet kaikkialla EU-alueella, kun yritykset ovat lisänneet mahdollisuuksia (siirryt toiseen palveluun) tehdä töitä kotoa taudin leviämisen estämiseksi. Ehkäpä kotona työskentely yleistyy siis muuallakin koronan seurauksena. Etätöissä ihmiset myös työskentelevät ahkerammin kuin työpaikoilla tutkimusten mukaan.

ÄLÄ MISSAA NÄITÄ: Pian pääsee junalla Helsingistä Eurooppaan ja EU-parlamentissa syntyi koronakaaos

Koronaviruksen vastainen taistelu on aiheuttanut lukuisten isojen tapahtumien peruuttamisen ja muun muassa Euroopan parlamentin (siirryt toiseen palveluun)rakennusten sulkemisen ulkopuolisilta vierailijoilta. Parlamentin Brysselin-rakennuksissa syntyi loppuviikosta jonkinasteinen kaaos (siirryt toiseen palveluun), kun tapaamisia peruttiin ja liikkumissääntöjä tiukennettiin. 130 tapahtumaa on peruttu.

Koronavirus
Italian terveysviranomaiset suosittelevat, että perinteisiä eteläeurooppalaisia poskipusuja ei enää annettaisi koronaviruksen tartuntariskin vuoksi. Pariskunta pussasi keskiviikkona Roomassa kasvosuojien kanssa.Massimo Percossi /EPA

Poskisuudelmat ovat nyt pannassa, kättelyt on kielletty ja kasvosuojista on tullut varkaillekin tuottoisa bisnes. Toimittaja Mika Mäkeläinen vertailee takavuosien sikainfluenssaa ja koronavirusta analyysissään.

Siirtolaisilanne Kreikan ja Turkin rajalla on kiristynyt, kun Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan lähetti tuhansia turvapaikkaa etsiviä matkaan etelästä kohti pohjoista runsas viikko sitten. Erdoğanin mukaan Turkki ei enää kykene huolehtimaan Syyrian sodan vuoksi kasvavasta pakolaisten määrästä. EU-maiden täytyy uudistaa maahanmuuttoprosessejaan nopeasti, jos ne haluavat eroon loputtomasta pakolaiskriisistä, kirjoittaa EU-kirjeenvaihtaja Susanna Turunen.

Och samma på svenska: Yle Svenskan EU-kirjeenvaihtaja Rikhard Husu kysyy, kuka auttaisi ihmisiä Kreikan rajalla. Kreikassa on nyt liki 100 000 pakolaista ja siirtolaista. Juuri eilen torstaina Turkki ilmoitti siirtävänsä rajalle tuhat poliisia valvomaan (siirryt toiseen palveluun), että Kreikka ei pysty käännyttämään siirtolaisia rajalta takaisin Turkkiin. Presidentti Sauli Niinistön mukaan Suomi tukee Kreikkaa siinä, että maa ei ota tulevina viikkoina vastaan yhtään turvapaikkahakemusta.

Politiikkaradiossa arvioidaan, miten Kreikan ja Turkin välinen tilanne vaikuttaa Suomeen.

Suomesta pääsee pian junalla Keski-Eurooppaan, jos suunnitelma matkustajaliikenteen palauttamisesta Suomen ja Ruotsin välille toteutuu. Rata on jo olemassa, se on vain sähköistystä vailla, raportoi toimittaja Jenni Mehtonen Meri-Lapista.

Brysselin koneessa kysytään, miten komission kunnianhimoinen tavoite energiapolitiikan muuttamiseksi saadaan onnistumaan. Teknisesti tavoitteeseen on mahdollista päästä, mutta silloin samalla on iso osa EU-politiikkaa käännettävä uuteen asentoon. Toimittaja Maija Elonheimo haastattelee radio-ohjelmassa professori Peter Lundia Aalto-yliopistosta.

Saksan syvää poliittista jakoa pohditaan ja taustoitetaan Ulkolinjan jaksossa Kamppailu Saksasta. Minna Pye liikkuu oikeistopopulistisen AfD:n vankalla tukialueella itäisessä Saksassa ja maan länsipuolella Baden-Württenbergissa, joka on Vihreiden vankkaa valta-aluetta. Ohjelma on katsottavissa YleAreenassa.

EU-maiden tekemät ympäristö- ja ilmastopäätökset joutuvat syyniin, kun EU-komissio alkaa seurata jäsenmaiden tekemisiä ilmastoasioissa. Komissio ehdotti keskiviikkona, että vuosille 2030-2050 tehdään selvät nuotit, joilla päästöjä vähennetään. Muun muassa ilmastoaktivisti Greta Thunberg haukkui esityksen (siirryt toiseen palveluun)tuoreeltaan; kriitikkojen mielestä ilmastolaki ei ole riittävän kunnianhimoinen.

Ensi viikolla:

Euroopan parlamentti kokoontuu täysistuntoon maanantaista alkaen. Istunto on siirretty (siirryt toiseen palveluun) Ranskan Strasbourgista Brysseliin. Koronavirus varjostaa viikkoa, sillä vierailijoiden tulo parlamenttirakennuksiin on kielletty kolmen viikon ajan (siirryt toiseen palveluun). Sisään päästetään vain mepit, heidän avustajansa, vakituinen henkilökunta, toimittajat ja kuvaajat. EU-instituutioiden työntekijöilläkin on jo todettu koronatartuntoja (siirryt toiseen palveluun).

Suomen komissaari Jutta Urpilainen esittelee ensi viikolla unionin Afrikka-strategian. Esittelyä lykättiin tältä viikolta, koska EU:lla oli niin paljon tekemistä muun muassa koronaviruksen ja Kreikan rajan siirtolaistilanteen vuoksi. EU:n ulkosuhteiden johtajan Josep Borrellin on tarkoitus olla mukana esittelemässä strategiaa, ja tällä viikolla hän ei olisi ehtinyt muilta kiireiltä. Urpilainen kertoi Afrikka-strategiassa radion Ykkösaamussa helmikuussa.

Piditkö Eurooppa-kirjeestä? Voit tilata sen tästä linkistä suoraan omaan sähköpostiisi. (siirryt toiseen palveluun)