1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Ilmajoen musiikkijuhlat

Uusi lapuanliike-ooppera on jo harjoitusvaiheessa – libretisti puolustaa tunteita herättävää aihevalintaa: "Tämä ei ole vain historiallinen aihe"

Hiljaiset perivät maan -oopperan kantaesitys soi ja näkyy ihmisten arjessa Ilmajoella. Talkoot ja kuoroharjoitukset ovat jo käynnissä kesäkuun ensi-iltaa varten.

Ilmajoen musiikkijuhlat
Opettaja Ulla Åby ja puvusta Leena Rintala
Hiljaiset perivät maan -oopperan pukuja tehdään oppilastyönä Seinäjoen Sedussa. Ammattiopettaja Ulla Åby (kuvassa vas.) ja pukusuunnittelija Leena Rintala huolehtivat, että työ sujuu suunnitellusti.Pasi Takkunen / Yle

Odotukset ovat korkealla Ilmajoen musiikkijuhlien ensi kesän suurproduktiossa.

Ilmajoelle on valmistumassa jo ennakkoon paljon huomiota saanut uuden suomalaisen oopperan Hiljaiset perivät maan -kantaesitys.

Äärioikeistolaisen lapuanliikkeen ajasta 1929-1932 kertovan teoksen on säveltänyt professori Jukka Linkola. Libretto on Tuomas Parkkisen, joka myös ohjaa oopperan.

Oopperan ensi-iltaan on aikaa vielä yli kolme kuukautta, mutta talkoolaisille, oopperakuorolle ja opiskelijoille sen musiikki ja miljöö ovat jo lähes jokapäiväistä työtä. Lavasteet ja puvut valmistuvat, mutta ovat vielä suurelta yleisöltä tarkasti varjeltu salaisuus.

Lue seuraavaksi: Talonpoikaismarssi, punavangin ja nimismiehen tyttären rakkaustarina ja poika kyydittämässä isäänsä – Lapuanliike on oopperantekijöiden mukaan nyt ajankohtaisempi kuin koskaan

Puvut tehdään oppilastyönä

Hiljaiset perivät maan -oopperan puvustussuunnittelusta vastaa Leena Rintala, kuten monessa musiikkijuhlien viimeisimmistä teoksista.

Pukusuunnitelmat ja osa puvuistakin on jo valmiina. Osaa tehdään vielä muun muassa Seinäjoen Sedussa, missä tekstiili- ja muotialan ensimmäisen vuoden opiskelijat tekevät niitä oppilastyönä.

Leena Rintalalle työskentely opiskelijoiden kanssa on tuttua useammasta projektista. Hän toivoo, että tämänkin yhteistyön kautta opiskelijat kiinnostuisivat ompelualasta, jolla osaajia ja tekijöitä tarvitaan.

Opiskelijoille taas se, että ommellaan suoraan asiakkaalle ja asiakkaan toiveiden mukaan, on tärkeä osa opintoja.

– Nämä opiskelijat valmistuvat mittatilausompelijoiksi. Sillä ei elä, että ompelee itselleen, vaan tarvitaan asiakas ja asiakaskontakti, ammatinopettaja Ulla Åby sanoo.

Jaana Luhtala valmistaa pukua.
Opiskelija Jaana Luhtalan työstämä Hilja Riipisen asu noudattelee lottapuvun mallia.Pasi Takkunen / Yle

Luokassa opiskelija Jaana Luhtala työstää lottapuvun mallia mukailevaa mustaa villahametta. Siitä tulee esiintymisasu oopperalaulaja Essi Luttiselle, joka on oopperassa Hilja Riipinen eli Hurja-Hilja. Yksi lapuanliikkeen johtohahmoista.

– Villa on materiaalina miellyttävä ja mukava työstää, Jaana Luhtala sanoo.

Samalla, kun puvut valmistuvat, opiskelijat käyvät läpi muodin historiaa. Muun muassa sitä, miltä 1920-luvun loppu ja 1930-luku ovat näyttäneet Suomessa, ja Lapualla.

– Hyvä, että me ykkösluokkalaisetkin saamme tehdä tälläistä projektia, vaikka emme ole vielä oppineet niin paljon, opiskelija Henni Kinnunen sanoo.

Sedun opiskelija Henni Kinnunen valmistaa pukua Hiljaiset perivät maan -oopperaan.
Tekstiili- ja muotialan opiskelija Henni Kinnunen työstää pukua Hiljaiset perivät maan -oopperaan oppilastyönä.Pasi Takkunen / Yle

Varjeltu salaisuus

Leena Rintala ei paljasta kaikkea kesän oopperan puvuista. Salaisuudeksi jää esimerkiksi se, nähdäänkö lavalla sinimustia villapaitoja, joissa lapuanliikkeen johtajat monissa vanhoissa valokuvissa esiintyvät.

– Se jää nähtäväksi.

Lapuanliikkeeseen yleisesti yhdistettävä värimaailma, sininen ja musta, oopperassa kuitenkin näkyvät. Muun muassa.

Ulkoilmaoopperaa puvustettaessa pitää ottaa huomioon myös Kyrönjoen varteen rakentuvan lavastuksen pienet huoltotilat ja kesän vaihteleva sää. Vaikka sataisi, näitä vaatteita ei kätketä sadetakkien alle.

– Ennemminkin oikein kylmällä, tuulisella ja sateisella säällä on kertakäyttösadetakkeja leikattu ja kätketty asujen alle, Leena Rintala sanoo.

Kenttätoimikunta lavasteiden kimpussa

Ilmajoen musiikkijuhlille talkootyö on elintärkeää. Ollut koko 45-vuotisen historian ajan.

Tällä viikolla ovat MusAkat eli musiikkijuhlien naiset aloittaneet leipomiskökät niin, että kesän väliaikakahveilla riittäisi tarjottavaa ja esiintyjille sämpylät syötäviksi.

Oopperakuorot ovat harjoitelleet kantaesitystä jo loka-marraskuusta.

Myös kenttätoimikunta pääsi helmikuun lopussa lavasteiden kimppuun. Marjatta Kuivaston lavastussuunnitelmaa säädetään nyt Kyrönjoen varteen ooppera-areenalle sopivaksi.

– Tämä on haastava lavastus. Kohtauksia on Lapuan tuomiokirkolta Senaatintorille Helsinkiin. Lavasteet menevät osin jopa Kyrönjoen päälle, kuvailee kenttäpäällikkö Ari Hakoniemi kenttätoimikunnan kevään urakkaa.

Musiikkijuhlien kenttätoimikunnassa on 59 miestä. Aktiivisia, lähes joka päivä talkoisiin tulevia pari-kolmekymmentä.

Porukalla on lavasteiden rakentamisesta kokemusta yhteensä kymmeniä vuosia.

Ilmajoen musiikkijuhlien lavasteita rakennetaan.
Kenttätoimikunnan miehillä on yhteensä kymmenien vuosien talkookokemus oopperalavasteiden rakentamisesta. Töitä tehdään keväällä tunteja päivittäin.Pasi Takkunen / Yle

Ari Hakoniemikin on ollut mukana jo parikymmentä vuotta. Hän jää keväisin pois päivätyöstään vain tätä varten.

– Hyvä henki tänne houkuttaa. Ei siinä mitään muuta ole.

Lavasteet rakennetaan elementeiksi sisätiloissa Ilmajoen meijerillä ja kuljetetaan ooppera-areenalle koottaviksi huhtikuun puolivälissä.

Lavasteiden pitää sekä mahtua hallin ovesta ulos että olla kuljetettavissa Ilmajoen keskustassa ilman, että liikennemerkkejä ja muuta pitää purkaa niiden tieltä. Tämäkin on kantapään kautta opittu.

Jokainen porukassa tietää työpanoksensa merkityksen lopputulokselle.

– Olen aina sanonut, että ooppera on kuin iso palapeli. Jokainen palikka on osa kokonaisuutta, Hakoniemi sanoo.

Kenttäpäällikkö Ari Hakoniemi valmistaa lavasteita.
Kenttäpäällikkö Ari Hakoniemi porukoineen vastaa siitä, että lavastaja Marjatta Kuivaston suunnitelma siirtyy turvalliseksi ja toimivaksi lavasteeksi Kyrönjoen varteen.Pasi Takkunen / Yle

Lue lisää: Äärioikeistolainen lapuanliike muilutti, murhasi ja terrorisoi – Jaakko Kosola on kuuluisaa sukua ja kantaa historian arpia mukanaan

Ooppera on yhteistyön tulos

Librestisti-ohjaaja Tuomas Parkkinen kuuli viikonloppuna ensimmäistä kertaa sekä Ilmajoen oopperakuoroa että lapsi- ja nuorisokuoroa, jotka molemmat ovat mukana teoksessa.

– Se kuulostaa erilaisia tunnelmia sisältävältä, melodiselta ja tarttuvalta musiikilta. Ennenkaikkea se kuitenkin kuulostaa tavattoman voimakkaasti tunteita herättävältä, Parkkinen kuvailee kuulemaansa.

Tuomas Parkkinen pyrkii ottamaan jo tekstejä tehdessään huomioon niiden sävellettävyyden. Valsiin tekstitetään kolmijakoisia sanoja, balladiin pitkiä vokaaleita.

Se, millaisina säveltäjä on tekstien tunnelmat kokenut ja millaiset sävelkulut tehnyt, on kuitenkin yllätys myös libretistille.

– Minulla on mielessäni jokaiselle kappalelle oma Ukko Nooa -rytmini, mutta täytyy antaa tunnustus professori Linkolalle, että hänen sävelensä ovat parempia kuin minun, Parkkinen naurahtaa.

Parkkinen muistuttaa, että teoksen valmistuminen on monen tahon yhteistyön tulos. Siinä juuri onkin työn hienous.

Sedussa valmistettuja pukuja Ilmajoen musiikkijuhlille
Oopperan lapsi- ja nuorisokuorokin on puettu lapuanliikkeen värimaailmaa noudatellen sinisävyisiin asuihin.Pasi Takkunen / Yle

Ilmajoella on omanlainen tunnelmansa ja talkoolaisten panos näkyy, tuntuu – ja kuuluu.

Erityisesti libretisti-ohjaaja pitää kuorosta. Sekä elementtinä oopperassa että erityisesti Ilmajoen oopperakuorosta.

– On jännä kirjoittaa ihmisille, jotka tuntee ja joiden kanssa saa ruveta teosta työstämään. Sanoisin, että pitää olla vielä parempi kirjoittajana, kun joutuu kohtaamaan ihmiset, kuin että jättäisi sen käsistään ja ajattelisi, että ne hoitelevat tämän miten hoitelevat, Tuomas Parkkinen sanoo.

Tämä ei ole vain historiallinen aihe, vaan tämän kaltaista liikehdintää on ilmassa – valitettavasti.

Tuomas Parkkinen

Tunteita, muistoja ja keskustelua

Lapuanliikkeen toimesta naulattiin työväentaloja kiinni eri puolilla Suomea. Koko ooppera alkaa Lapuan työväentalon naulaamisesta ja teosta on harjoiteltu Ilmajoen työväentalolla.

Muutenkin ollaan liikkeen syntysijoilla, Etelä-Pohjanmaalla.

Parkkinen on jo saanut palautetta ja varautunut siihen jatkossakin.

– Aihe herättää paljon muistoja ja keskustelua, sekä ennen kaikkea tunteita. Tämä ei ole vain historiallinen aihe, vaan tämän kaltaista liikehdintää on ilmassa – valitettavasti.

Libretisti-ohjaaja Tuomas Parkkinen vieraili Ilmajoen oopperakuoron harjoituksissa maaliskuussa 2020
Libretisti-ohjaaja Tuomas Parkkinen kävi Ilmajoen oopperakuoron harjoituksissa kertomassa teoksestaan. Kuoronjohtaja Jouni Rissanen ja harjoituspianisti Mari Taivalmaa harjoittavat oopperakuoroa. Hanne Leiwo / Yle

Teos seurailee lapuanliikkeen ajan tapahtumia. Historiateos se ei silti ole, vaan rakkaustarina, sillä Parkkisen mukaan juuri ihmisten tarinat ovat kiinnostavia.

Eikä liikkeen keskeisiä hahmojakaan unohdeta. Esimerkiksi lapuanliikkeen johtaja, Vihtori Kosola nähdään lavalla. Kosolan tulkitsee näyttelijä Taneli Mäkelä, jolla piti alunperin olla puherooli, mutta tekovaiheessa suunnitelma muuttui ja nyt Kosola myös laulaa.

– Kosola on niin merkittävä hahmo tällä alueella, että oli pakko löytää uusi kulma. Ja kun yleisö tulee katsomaan puhenäyttelijää ja tuleekin hetki, kun hän alkaa laulaa, se toimii tehokeinona, Parkkinen sanoo.

Sadan miehen marssi

Vaikka kökkäväki on jo työn touhussa, kesän juhlille kaivataan yhä lisää avustajia.

Musiikkijuhlien toiminnanjohtaja Sari Hanka on etsinyt ja löytänyt kyydityksiin sopivan 1920-luvun mustan auton, joka kulkeekin vielä. Hakusessa on edelleen 1920 – 30 -lukujen autonromu, joka saadaan tuunata tehtävän mukaiseksi.

Myös lapuanliikkeen voimainnäytön eli kesän 1930 talonpoikaismarssin näyttämöllistämiseen kaivataan vielä lisävoimia.

– Tarvittaisiin sata miestä – nuoria ja salskeita. Vaikka toki ikäjakauma voi olla nuorista eläkeläisiin. Nyt saa ilmoittautua mukaan, Hanka sanoo.

Lue seuraavaksi:

Ilmajoen Musiikkijuhlien seuraava ooppera kertoo lapuanliikkeestä – kantaesityksen säveltää Jukka Linkola

Viikkojen talkoot kahdessa vuorossa – Mannerheim-oopperan lavasteilla on pituutta 60 ja korkeutta 10,5 metriä

Lue seuraavaksi