Georgialaiskokkien kielteisiin työlupapäätöksiin meni 17 kuukautta, Migri vihjaili ihmiskaupasta – yrittäjä: "Tuntuu, että liiketoimintaamme yritetään torpata"

Työvoimapulan helpottamiseksi hallitus haluaa lyhentää työperäisten oleskelulupien käsittelyajat noin kuukauteen.

oleskeluluvat
Mavlina Purtseladze istuu pöydän ääressä ja katselee ikkunasta ulos
Kun luet tätä, Mavlina Purtseladze on jo Georgiassa.Antti Kolppo / Yle

Espoolaisen lähiöravintolan keittiössä tuoksuvat päivän viimeisten lounasasiakkaiden khachapurit. Juustotäytteiset georgialaiset leivät on tehty Mavlina Purtseladzen reseptillä, mutta ravintolan keulakuvaksi ajateltu nainen ei ole saanut leipoa niitä itse.

Purtseladze nojaa kyynärpäillä ravintolan tiskiin ja tuijottaa ikkunasta porttikongiin. On hänen viimeinen päivänsä Espoossa. Pian hän on taas kotona Georgian Kutaisissa, josta hän matkusti Suomeen yli kaksi vuotta sitten.

Purtseladze ei haluaisi palata, mutta hän ei saanut työperäistä oleskelulupaa, eikä voinutkaan työskennellä kokkina poikansa ravintolassa. Kielteisessä päätöksessä Maahanmuuttovirasto Migri esimerkiksi epäili hänen ammattitaitoaan.

– Minusta tuntuu, että meitä kohdellaan kuin rikollisia, hän puuskahtaa.

Ulkomaalaislain mukaan työperäisen oleskeluluvan päätökseen saisi kulua enintään neljä kuukautta.

Purtseladzen, hänen kokkimiehensä ja -siskonsa oleskelulupien käsittelyssä kului puolitoista vuotta, ja lopputuloksena ravintola menetti sekä alkuperäisen liikeideansa että pääkokkinsa.

Liikeidealta lähti pohja

Kokkeina Georgiassa työskennelleet Purtseladze ja hänen puolisonsa George Nikuradzen jättivät työnsä kotimaassaan ja tulivat Suomeen loppuvuodesta 2017. Heidän poikansa Nika Nikuradze oli asunut Suomessa jo kahdeksan vuotta, saanut kansalaisuuden ja tarjosi heille työtä.

Nikuradze suunnitteli yhtiökumppaninsa Sini Salmisen kanssa georgialaisen perheravintolan perustamista Espoon Haukilahteen. Kokkivanhempien oli tarkoitus vastata ravintolan keittiöstä. Muutaman kuukauden Nikuradzen vanhempien perästä Suomeen tuli myös täti, joka vanhempien tavoin on työskennellyt kokkina Georgiassa.

Georgialainen kokki paistaa leipää Georgialaisessa ravintola Rionissa
Tamar Shalamberidze ottaa juustoleivät uunista. Rioni-ravintolat Espoossa ja Turussa työllistävät yrittäjien lisäksi 16 ihmistä.Antti Kolppo / Yle

Liikeidea perheravintolasta romuttui, kun vanhemmat ja täti eivät saaneetkaan jäädä.

– Ajatus oli tarjota paitsi aitoa, georgialaista ruokaa, myös tunnelmaa: keittiössä on oikea, georgialainen mamma. Olen tosi pettynyt virkamiesten toimintaan, tuntuu voimakkaasti siltä, että meidän liiketoimintaa yritetään torpata, Salminen sanoo.

Ravintola Rioni menestyi heti: ensimmäisen vuoden tilinpäätös osoitti 100 000 euron voittoa. Menestyksen vuoksi yrittäjät perustivat toisen ravintolan Turkuun. Siinä vaiheessa yrittäjät eivät vielä tienneet, etteivät Nikuradzen vanhemmat saisi tehdäkään työtä, jota varten he olivat Suomeen muuttaneet.

Liian hidas lupaprosessi

Georgialaiskokkien kielteisen oleskelulupapäätöksen tekeminen kesti Maahanmuuttovirastossa 17 kuukautta. Eduskunnan oikeusasiamies huomautti virastoa päätöksen hitaudesa.

Valitusprosessi päättyi, kun Korkein hallinto-oikeus ei ottanut asiaa käsittelyyn, ja Maahanmuuttoviraston käännytyspäätös pysyi voimassa.

Georgialainen kokki Eter Inaneishvili Georgialaisessa ravintola Rionin keittiössä
Eter Inaneishvili tarjoilee kuumat khachapurit asiakkaille.Antti Kolppo / Yle

Se tarkoittaa, että Nikuradzen vanhempien ja tädin piti poistua helmikuun loppuun mennessä Suomesta, eivätkä he voi palata kahteen vuoteen Suomeen tai mihinkään Schengen alueelle (siirryt toiseen palveluun) (Ulkoministeriö) – siis suurimpaan osaan Eurooppaa.

Sukulaisten ammattitaitoa epäiltiin

Maahanmuuttoviraston kielteiseen päätöksen vaikutti muun muassa se, ettei virasto ollut vakuuttunut hakijoiden ammattitaidosta.

Syynä oli kirjallisten dokumenttien kehnous, mikä on Salmisen mukaan tavallista Georgiassa. Sukulaiset olivat itseoppineita kokkeja, joista jokaisella oli vuosien kokemus eri ravintoloista Georgiassa, mutta kunnon työtodistuksia ei ollut.

Koulutodistusten puuttumisen vuoksi he suorittivat ammattitutkinnon juuri ennen tuloaan Suomeen. Maahanmuuttovirastossa tuore todistus käännösvirheineen herätti epäilyksen väärennöksestä.

George Nikuradze (vasemmalla), Mavlina Purtseladze, takana Sini Salminen ja Nika Nikuradze
George Nikuradze (oikealla), Sini Salminen, Mavlina Purtseladze ja Nika Nikuradze. Maahanmuuttoviraston kielteisen päätöksen jälkeinen valitusprosessi maksoi yrittäjille useita tuhansia euroja.Antti Kolppo / Yle

Kun Maahanmuuttoviraston kielteiselle oleskelulupapäätökselle haettiin valituslupaa Korkeimmasta hallinto-oikeudesta, yrittäjät järjestivät näyttötilaisuuden.

Stadin ammattiopiston ruokatuotannon opettaja Tero Laukkanen arvioi toisen ansioituneen keittiömestarin kanssa kokkien osaamista ravintolakokin ammattitutkinnon vaatimusten pohjalta.

Kokkien tehtävä oli suunnitella georgialainen supra eli juhla-ateria, jossa on paljon ruokalajeja. Valmiin ruoan lisäksi arvioitiin muun muassa heidän työsuunnitelmaansa, reseptejä, hygieniasääntöjen noudattamista, työtapoja ja aikataulussa pysymistä.

Kokit saivat hyvät, jopa kiittävät arviot.

– Kokkien työskentely oli hyvin ammattimaista, vaikka tilanne aiheutti varmasti kovan paineen. Monilla suomalaisilla kokeilla olisi heiltä paljon opittavaa, Laukkanen sanoo.

Asianajaja: Maahanmuuttovirasto vihjaili ihmiskaupasta

Ammattitaidon epäilyn lisäksi Maahanmuuttovirasto oli päätöksessään sitä mieltä, että sukulaisten oli tarkoitus kiertää maahantulosäännöksiä.

Korkeimmassa hallinto-oikeudessa kokkien asianajajana toiminut Juhani Viilo sanoo, että Maahanmuuttovirasto esitti jopa epäilyn ihmiskaupasta. Syynä oli se, että sukulaiset ovat kielitaidottomia ja he asuvat toisen yrittäjän luona, mikä “saattaa työntekijän erityisen haavoittuvaan asemaan ja täysin riippuvaiseksi työnantajasta.”

– Heitto on todella loukkaava. Sillä leimataan kertaheitolla hakijat, Mavlinan ja Georgen poika, hänen yhtiökumppaninsa ja ravintolayritys. Maahanmuuttovirasto ei kuitenkaan ole tehnyt asiasta tutkintapyyntöä poliisille, Viilo sanoo.

Viilo ja Salminen ovat varmoja, että ihmiskauppaepäilyt nousivat esiin kirjeestä, jonka Salminen lähetti sukulaisille Georgiaan. Salminen halusi helpottaa sukulaisten asiointia Suomen rajalla kirjeellä, jossa hän kertoi tulijoiden asuvan hänen luonaan eikä hotellissa.

kauhoja roikkumassa ravintola Rionin keittiön seinällä
TE-toimiston tarveharkintaa vaativia työntekijän oleskeluhakemuksia on Migrin käsittelyssä tällä hetkellä 1 486.Antti Kolppo / Yle

Vaikka aika Migriin tunnistautumista ja hakemusten jättämistä varten oli jo varattu, Salminen kirjoitti maahantulon syyksi sukulaisten luona vierailun. Sekä Maahanmuuttovirasto että hallinto-oikeus katsoivat, että hakijat syyllistyivät maahantulosäännösten kiertämiseen, kun he eivät rajalla kertoneet aikeistaan jättää oleskelulupahakemus.

– Suomella ei ole Georgiassa edustustoa, joten heidän olisi pitänyt matkustaa tunnistautumista varten Ukrainaan, ehkä useitakin kertoja. Päätimme, että koska Georgian ja Suomen välillä on viisumivapaus, että he tulevat Suomeen tunnistautumaan ja jättämään hakemuksen, Salminen kertoo.

Maahanmuuttoviraston ohjeen mukaan oleskelulupaa pitäisi hakea lähtömaassa, mutta jos Suomeen pääsee, tunnistautumisen ja hakemuksen voi tehdä Maahanmuuttovirastossa ja jäädä Suomeen odottamaan päätöstä. (siirryt toiseen palveluun) (Maahanmuuttovirasto)

Hallaa yritystoiminnalle

Lupaprosessin pitkittyminen pakotti yrittäjät etsimään korvaavaa työvoimaa.

Ennen kuin sukulaisten oleskelulupiin tuli päätöksiä, yrittäjät ehtivät palkata kymmenkunta georgialaista kokkia. Heidän oleskelulupiensa saannissa ei ollut ongelmia, vaikka Salmisen mukaan myös he jättivät hakemuksen Suomessa, ja heillä oli vastaavat opinto- ja työtodistukset kuin Nikuradzen sukulaisilla.

Myös heidän kohdallaan käsittelyajat olivat pitkiä, keskimäärin seitsemän kuukautta, Salminen kertoo.

Georgialainen kokki tekee ruokaa Georgialaisessa ravintola Rionissa
Eter Inaneishvili valmistaa tomaattista naudanlihapata chashushulia.Antti Kolppo / Yle

Pitkät käsittelyajat ovat hidastaneet ja vaikeuttaneet yrityksen kasvua, Salminen sanoo. Se on saattanut myös yrittäjät koville.

Kokkina suomalaisravintoloissa työskennellyt ja kokkiopintoja tehnyt Nikuradze opetteli valmistamaan ravintolan ruokalistan ruoat äitinsä resepteillä.

Sen jälkeen hän oli pitkään ravintolan ainoa kokki. Ravintolaa jouduttiin pitämään välillä pitkiä aikoja lounasaikaan kiinni, koska apuvoimia ei saatu.

Koska ravintolabisnes kannattaa, yrittäjät suunnittelevat työvoiman saannin hankaluuksista huolimatta kolmannen ravintolan avaamista Helsinkiin.

Työvoimapula koko alalla

Yrittäjien stressi työntekijöiden saatavuudesta on Matkailu- ja Ravintolapalvelut ry MaRan toimitusjohtaja Timo Lapille tuttua: ilmiö on valtakunnallinen.

Hänen mielestään työperäistä maahanmuuttoa tulisi helpottaa kaikilla mahdollisilla tavoilla.

– Suurin ongelma Euroopan Unionin ulkopuolelta tulevan työvoiman saamisessa on saatavuusharkinta. Se estää monenkin työsuhteen syntymisen, Lappi sanoo.

Saatavuusharkinta on TE-toimiston oleskelulupaan tekemä osapäätös, jossa se arvioi, voisiko tehtävään kohtuullisessa ajassa saada työvoimaa Suomesta tai muualta EU-alueelta.

Nikuradzen vanhempien ja tädin osalta TE-toimiston osapäätös oli myönteinen, koska georgialaisen perinneruoan taitajia ei ollut Suomessa työttömänä.

Gerogialainen ruoka-annos chashushuli ravintola Rionissa
Chashushuliannos viimeistellään persiljalla, punasipulirenkailla ja granaattiomenan siemenillä.Antti Kolppo / Yle

Esimerkiksi S-ryhmä ratkoo työvoiman tarvetta tuomalla yhteistyökumppaninsa kanssa kokkeja ulkomailta. Viime vuonna Suomeen tuli kerralla lähes 50 filippiiniläiskokkia Suomeen (siirryt toiseen palveluun) (Ilta-Sanomat), tänä keväänä kokkeja tulee 35.

Ulkomaista työvoimaa ei kovin nopeasti saa Suomeen. Maahanmuuttoviraston verkkosivujen laskuri antaa ensimmäisen työperäisen oleskeluluvan käsittelyajaksi noin neljä kuukautta.

Se on kaukana pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen ohjelmaan kirjatusta (siirryt toiseen palveluun) (Valtioneuvosto) kuukauden keskimääräisen käsittelyajan tavoitteesta.

Työperäisten oleskelulupien hallinto siirtyi vuodenvaiheessa sisäministeriöstä työ- elinkeinoministeriöön. Yle halusi kysyä työministeri Tuula Haataiselta (sd.), miten tavoitteeseen päästään, mutta Haatainen kieltäytyi haastattelusta.

Pullonkaulat tiedetty pitkään

Oleskelulupien päätöksenteon ongelmakohdat eivät ole uusia: niistä on tiedetty jo vuosia, ja esimerkiksi pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituksen aikana työministeri Jari Lindström (ps.) piti tilannetta kestämättömänä (siirryt toiseen palveluun) jo syksyllä 2018. (Työ- ja elinkeinoministeriö)

Vaikka asiat ovat olleet tiedossa jo ainakin pari vuotta, asia etenee Maahanmuuttoviraston vastuualuejohtaja Anna Hyppösen mielestä odotetussa aikataulussa. Lainsäädäntötyö on hidasta ja muutosten pitää olla harkittuja, ettei tehdä lakia, jonka kanssa ei voida toimia.

Georgialaiset kokit Tamar Shalamberidze (oikealla) ja Eter Inaneishvili Georgialaisessa ravintola Rionin keittiössä
Tamar Shalamberidze (oik.) ja Eter Inaneishvili pakkaavat take away -annosta.Antti Kolppo / Yle

Maahanmuuttovirasto kärsii työvoimapulasta itsekin – säästötarpeiden vuoksi. Vuodenvaiheessa maahanmuuttoyksiköstä joutui lähtemään kymmeniä määräaikaisia työntekijöitä.

Samaan aikaan työperusteisten oleskelulupahakemusten määrä on ollut merkittävässä kasvussa. Myös työ- ja elinkeinoministeriön aloittamaan selvitystyöhön käsittelyaikojen lyhentämiseksi pitäisi vastata.

Työ- ja elinkeinoministeriön hallitusneuvos Olli Sorainen
Hallitusneuvos Olli Soraisen mukaan kova tavoite vaatii useita toimia, kuten viranomaisten keskinäisen yhteistyön ja tietojärjestelmien yhteensopivuuden parantamista sekä mahdollisten lainsäädännöllisten esteiden poistamista.Antti Kolppo / Yle

– Aluksi voi käydä niin, että käsittelyajat jopa pitenevät, koska isot järjestelmämuutokset syövät hakemusten käsittelyn resursseja, sanoo ministeriön hallitusneuvos Olli Sorainen.

Pettymys Suomeen

Neuvostoaikaan georgialaista ruokaa kutsuttiin gruusialaiseksi, ja se on nyky-Venäjällä edelleen suosittua.

Nikuradze ja Salminen uskovat, että jos prosessi olisi ollut nopeampi ja vanhemmat olisivat saaneet jäädä, heillä olisi jo useita ravintoloita.

Salmisen mielestä Nikuradzen äiti tekee maailman parasta georgialaista ruokaa - juuri niin kuin Nikuradze sanoi, kun hän houkutteli Salmista perustamaan ravintolaa.

– En koskaan unohda, kun söin Georgiassa ensimmäisen kerran Mavlinan valmistamaa lihapullakeittoa, sanoo Salminen

Gerogialainen ruoka-annos ravintola Rionissa
Lihapullakeitto on ravintola Rionin suosituin annos.Antti Kolppo / Yle

Georgialaiselle ruokakulttuurille on leimallista runsaus. Juhlapäivinä pöydät suorastaan notkuvat ja tarjoiluastioita saatetaan ruokalajien paljouden vuoksi pinota jopa päällekkäin.

Salmisen mukaan Georgiassa syödään aina kunnolla ja porukalla, eikä arkipäivänäkään pöytään nosteta vain yhtä pataa.

Purtseladzen reseptien ja Georgiasta tuotavien viinien ja mausteiden avulla yrittäjät halusivat tuoda aidon tunnelman ravintolaansa. Georgialaisen keittiön makumaailmaan kuuluvat lukuisat yrtit, kuten laakerilehteä maultaan muistuttava sarviapila.

Mavlina Purtseladze istuu pöydän ääressä ja katselee ikkunasta ulos
Mavlina Purtseladze voi palata Suomeen aikaisintaan keväällä 2022.Antti Kolppo / Yle

Mavlina Purtseladze on kaivannut Georgiaan jääneitä sukulaisia ja ystäviä. Siitä huolimatta hän viihtyi hyvin Suomessa ja olisi mielellään jäänyt poikansa ravintolaan töihin.

– En odottanut tällaista päätöstä Suomen kaltaiselta maalta. Olen valtavan pettynyt ja surullinen. En vain siksi, että joudun lähtemään, mutta myös siksi, että en kahteen vuoteen saa tulla Suomeen, edes tapaamaan poikaani.