Vaasan vaalipiirin kansanedustajista kolme kieltäisi kuntien vesi- ja energiayhtiöiden myynnin

Paula Risikko: Jos vain julkinen omistus hyväksytään, onko sähköverkotkin palautettava julkiseen omistukseen?

yksityistäminen
Ähtärin kaupunki haluaisi selvittää Ähtärin energia- ja vesi oy:n arvon. Yhtiön realisointia pidetään yhtenä mahdollisuutena selvitä 20 miljoonan euron kouluinvestoinneista.
Ähtärin kaupunki haluaisi selvittää Ähtärin energia- ja vesi oy:n arvon. Yhtiön realisointia pidetään yhtenä mahdollisuutena selvitä 20 miljoonan euron kouluinvestoinneista.Hanne Leiwo / Yle

Vaasan vaalipiirin kansanedustajat haluavat pitää vesihuollon kuntien omistuksessa. Ähtäri on myymässä energia- ja vesiyhtiötään kovien säästöpaineiden vuoksi, ja Yle kysyi kansanedustajilta, pitäisikö kunnallisten energiayhtiöiden ja vesilaitosten myynti kieltää.

Perussuomalaisten Jukka Mäkynen ja Juha Mäenpää sekä keskustan Pasi Kivisaari olivat sitä mieltä, että kunnallisten vesilaitosten ja energiayhtiöiden myynti pitää kieltää.

– Myymällä omaa palveluaan kunta tekee karhunpalveluksen kuntalaisille, jotka joutuvat yksityisten voitontavoittelun armoille. Hyvä esimerkki on Caruna, toteaa Mäkynen vastauksessaan.

– Ymmärrän, että kuntien vaikeassa taloudellisessa tilanteessa etsitään laajalla harjalla myös tulopuolen vahvistamista. Energiayhtiöiden ja vesilaitosten luovuttaminen julkisen sektorin ulottumattomiin aiheuttaa kuitenkin vakavan huoltovarmuus- ja turvallisuusuhan, Kivisaari kirjoittaa.

Yhteisomistukselle myös vihreää valoa

Muut tekevät eroa vesihuollon ja sähköntuotannon ja -jakelun välille. RKP:n Anders Norrback ja Mikko Ollikainen vastaavat ei myynnille, mutta toteavat, että kysymykseen pitäisi vastata sekä kyllä että ei. Myös Anna-Maja Henriksson on tätä mieltä.

– On todella vaikeaa elää ilman puhdasta vettä ja näen, että se kuuluu yhteiskunnan vastuulle. Eli en tue vesilaitosten myyntiä. Monet kunnat ja kaupungit ovat jo myyneet energiayhtiönsä ja näen, että ne jo pitemmän aikaa ovat toimineet eri tavalla markkinaehtoisesti, Ollikainen toteaa.

Keskustan Mikko Savola ja kokoomuksen Paula Risikko pohtivat vesiosuuskuntien asemaa.

– Yksipuolisen yksityistämisen tai ei-yksityistämisen sijaan käytävä avointa keskustelua Suomen vesihuollon tulevaisuudesta. Mikäli tehdään kategorinen päätös julkisena pitämisestä, miten tulkitaan vesiosuuskuntien tilanne? Jos vain julkinen hyväksytään, onko sähköverkotkin palautettava julkiseen omistukseen? Risikko kysyy.

SDP:n Matias Mäkysen mukaan suora kielto ei toimi, koska on oltava mahdollisuus myös kuntien yhteisyrityksille.

Janne Sankelo (kok.) ja Peter Östman (kd.) muistuttavat kuntien itsehallinnosta.

– Yhtä oikeaa tietä omistajapolitiikalle ei ole – jokainen omistaja määrittää sen, Östman kirjoittaa.

Myös Ähtärin kaupunginvaltuustossa istuva Savola muistuttaa vielä, että kaupunki ei ole päättänyt Ähtärin Energia ja vesi Oy:n myynnistä vaan yhtiön arvonmäärityksestä.

– Asiasta on tehty valitus ja prosessi on jäissä. En näe realistisena myynnin etenemistä kaupungin hallinnossa.

Ylen kyselyyn vastasi 11 vaalipiirin 16 kansanedustajasta.

Lue seuraavaksi:

Ähtäri perustelee vesiyhtiön yksityistämistä pakkoraolla, ei pandoilla – alakoulu, yläkoulu ja lukio on rakennettava uudelleen ja siihen tarvitaan rahaa.

Jyväskylä keskeytti suunnitelmat vesi- ja energiayhtiön vähemmistöosuuden myynnistä – herätti huolta veden yksityistämisestä.

Jyväskylässä kohistaan väitetystä vesihuollon yksityistämisestä – "Vesi ei ole kaupan", sanoo kaupunginjohtaja.

Kansalaisaloite vesihuollon yksityistämisen estämiseksi etenee eduskuntaan – aloite keräsi tarvittavat nimet kahdessa päivässä.