1. yle.fi
  2. Uutiset

Vahvojen naisten tulkki Sari Jokelin päättää uransa unelmaroolissaan – "Tämä on hurjimpia rooleja, mitä olen tehnyt"

Seinäjoen kaupunginteatterissa 36-vuotisen uran tehnyt Sari Jokelin nousee näyttämölle viimeisen kerran. Jäähyväisrooli on Charlotte Syyssonaatissa.

Seinäjoen kaupunginteatteri
Sari Jokelin
Sari Jokelin on työskennellyt Seinäjoen kaupunginteatterissa vuodesta 1984. Pasi Takkunen / Yle

Seinäjoen kaupunginteatterissa vietetään lauantaina ainutlaatuista juhlahetkeä.

Kaupunginteatterissa 36-vuoden uran tehnyt näyttelijä Sari Jokelin nähdään näyttämöllä viimeistä kertaa. Pitkä ura päättyy Syyssonaattiin.

Ingmar Bergmanin näytelmä on juuri se, millä Jokelin halusikin työuransa päättää. Hän on näytelmässä Charlotte, taiteilija-pianisti.

– Minulla oli useampi ehdotus, ja tämä sopi teatterin ohjelmistorakenteeseen. Tämä on hurjimpia rooleja, mitä olen tehnyt ja kyllä tätä ikävä tulee, Jokelin sanoo.

Viimeisessä näytöksessä ovat kutsuvieraina Jokelinin ystävät ja kollegat työuran varrelta. Sekä tietysti oma perhe. Jokelin halusi juhlia eläkkeelle siirtymistä yhteisellä juhlalla.

– Vaikka tätä on tehnyt niin pitkään, niin silti jokainen esitys jännittää. Kyllä minulla on jo nyt vähän perhosia vatsassa, Jokelin naurahtaa.

Vahvojen naisten tekijä

Sari Jokelin kasvoi teatteriperheessä, teatterin rytmissä. Vanhemmat olivat pari vuotta yhdessä teatterissa, ja taas muutettiin.

Jokelin valitsi kiinnityksen Seinäjoelle, jotta hänen lapsensa saisivat kasvaa samalla paikkakunnalla. Seinäjoen kaupunginteatteri on ollut työpaikka myös aviomiehelle.

36 vuotta samassa teatterissa työskennellyt Jokelin ei koe, että laitosteatteri olisi rajoittanut hänen luovuuttaan. Rooleja on saanut tehdä laidasta laitaan.

– Nuoruudessa oli musikaalit, joissa sai tanssia oikein paljon. Nyt ne ovat nämä vahvat naiset, kuten Niskavuoren Heta, Pesärikko, Valokuvavarkaat ja nyt Syyssonaatti. olen aina ollut vahvojen naisten tekijä

Vierailevat ohjaajat ovat omalta osaltaan rikastuttaneet työntekoa. Työssä viihtymistä ovat lisännyt myös hyvä työyhteisö, jota Jokelin kehuu vuolaasti.

– Mulla on ollut hyvät työkaverit. Tämä on sopinut mulle.

Näyttelijä Sari Jokelin Seinäjoen kaupunginteatterissa Saarnaaja-näytelmässä.
Sari Jokelin Seinäjoen kaupunginteatterin Saarnaaja-näytelmässä vuonna 2017.Jukka Kontkanen / Seinäjoen kaupunginteatteri

Ammattilaisina lavalla

Jokelinin aloittaessa Seinäjoella vuonna 1984 kaupunginteatteri toimi vielä vanhassa teatteritalossa Puskantiellä. Alvar Aallon suunnittelema teatteri valmistui vuonna 1987.

Sari Jokelin ehti työskennellä vanhalla teatterilla yhdessä isänsä kanssa vuoden verran, ennen kuin isä menehtyi äkillisesti pukuhuoneeseen kesken Monte-Criston kreivi -näytelmän.

Isä ja tytär olivat lavalla kaksi näyttelijää, työkaverit. Sitten vapaa-ajalla isä oli isä, Jokelin muistaa.

Saman ammattilaisuuden hän muistaa, kun itse työskenteli yhdessä tyttärensä näyttelijä Jelena Jokelinin kanssa.

– Huomasin, että katsoin häntä samalla tavalla kuin isä minua, että kyllä hän pärjää.

Sari Jokelin
Sari Jokelin aikoo eläkkeellä kutoa ja lukea, sekä viettää aikaa lastenlastensa kanssa.Pasi Takkunen / Yle

Kiitoskortteja kipollinen

Sari Jokelin on tyhjännyt pukuhuonettaan Seinäjoen kaupunginteatterissa jo jonkin aikaa. Syynä oli osittain kaupunginteatterin remontti, joka ajoi näyttelijät evakkoon.

Vanhasta pukuhuoneesta siirtyivät kotiin muun muassa isältä peritty jäniksenkäpälä ja posliinihatullinen yleisöltä saatuja kiitoskortteja, joita Jokelin pitää kovassa arvossa.

– Nyt kun minulla on aikaa, käyn ne kaikki kiitoskortit läpi. Jos joku pysäyttää minut kadulla, minulla on aina ollut hänelle aikaa. Se on tärkeintä palautetta.

Maailman paras näyttelijä – ja mummi

Näyttelijä ei kokonaan kiellä, etteikö voisi tehdä vielä teatteria, eläkkeelläkin. Ohjauspyyntöjä on tullut, ja jos Seinäjoella tarvitaan johonkin esitykseen esimerkiksi vanhaa mummoa, Jokelin lupaa sitä harkita.

– Jos on sellainen rooli, että ei ole paljon vuorosanoja, jotka pitää opetella.

Ensin on kuitenkin aika hengähtää ja nautiskella aikatauluttomuudesta. Jokelin aikoo lukea loppuun kesken jääneet kirjat ja kutoa loppuun kesken jääneet sukat.

Ison osan suunnitelmista nappaavat tärkeät lapsenlapset, joille Jokelin on sekä mummi että maailman paras näyttelijä.

– Toinen heistä jo sanoi, että ei tule enää teatteriin, kun mummi ei ole siellä. Sanoin kuitenkin, että mene nyt ja minä tulen kanssasi, Jokelin naurahtaa.

– Jokaiseen ensi-iltaan tulen, johon vaan pääsen.

Lue seuraavaksi