Somettaminen voi häiritä vanhempien keskittymistä synnytyssalissa – kätilö: "Äitejä pitää muistuttaa olemaan vauvojensa kanssa"

Kännyköiden piipitys synnytyssalissa on arkea. Pyysimme neljää kätilöä kertomaan, mitä he ajattelevat somettamisesta synnytyssalissa.

sosiaalinen media
vauva imee rintamaitoa
Osa vanhemmista kuvaa koko synnytyksen. Kätilöiden mukaan silloin on syytä harkita, vaikuttaako kuvaaminen äidin keskittymiseen. Arkistokuva.AOP

Supistusten aiheuttamat hikikarpalot otsalla, napanuoran leikkaus ja ensimmäinen imetys ovat synnytyssalin ikimuistoisimpia hetkiä.

Satasairaalan synnytyssali siirtyi someaikaan viisi vuotta sitten, kun uusi lasten- ja naistentalo avattiin. Vanhassa salissa kännyköiden käyttö oli synnytyksen aikana kiellettyä. Uudessa sitä ei rajoiteta. Neljä kätilöä kertoo, miten muutos näkyy synnytyssalissa.

Kätilö Janni Österlund on havainnut, että erityisesti siinä vaiheessa, kun äiti on saanut puudutuksen ja kipu helpottaa, löytää kännykkä herkästi tiensä synnytykseen.

– Silloin saatetaan keskittyä enemmän puhelimeen kuin synnyttämiseen.

Äidit infoavat lähipiiriään synnytyksen etenemisestä ja joskus päivittävät sosiaaliseen mediaan, että täällä sitä nyt ollaan, tositoimissa.

Samalla alkaa kierre. Tsemppiviestit tekee mieli lukea ja jotain niihin olisi kiva kommentoidakin. Huomio voi olla täysin ruudussa.

Kätilö Janni Österlund
Kätilö Janni Österlund on tottunut siihen, että puhelin piippaa synnytyssalissa ja -osastolla jatkuvasti.Tapio Termonen / Yle

Synnytys voi pitkittyä

Kätilö Marianne Luoma ei koe somettamisen haittaavan omaa työtään, mutta saattaa silti hienovaraisesti huomauttaa asiasta äideille.

Ruutuajan vaikutukset voivat näkyä esimerkiksi synnytyksen kestossa.

– Kännykän sinivalo voi häiritä synnytyksen etenemistä, kun koko ajan aivot saavat viestiä, että pitää olla tosi virittyneenä, vaikka synnytystilanteessa pyritään rauhoittumaan, Luoma toteaa.

Harva äiti ymmärtää, millaisia nämä käytännön vaikutukset ovat. Janni Österlund täsmentää, että kännykän sinivalo rajoittaa melatoniinihormonin eritystä. Se puolestaan vaikuttaa oksitosiinihormonitoimintaan.

– Oksitosiini on meidän näkökulmastamme kaikkein tärkein hormoni, joka edistää synnytystä ja auttaa kehoa toimimaan, kuten synnytyksen aikana kuuluu, Österlund toteaa.

Someen vasta seuraavana päivänä

Kaikille kännykän käyttö ei tulisi mieleenkään synnytyksen aikana. Kaikille se ei ole edes mahdollista.

Kankaanpääläisen Veera Huuskan poika oli viiden tunnin ikäinen, kun äiti nappasi hänestä ensimmäisen kuvan ja lähetti sukulaisille. Sosiaaliseen mediaan ilouutinen päätyi vasta seuraavana päivänä.

Veera Huuska selailee kännykkää synnytysosastolla vauva sylissään.
Veera Huuska ei julkaise lapsistaan kasvokuvia sosiaalisessa mediassa. Ilouutisen syntymästä hän halusi jakaa kaikille, mutta ei pitänyt siinäkään kiirettä.Tapio Termonen / Yle

Huuskan pojan elämä alkoi leikkaussalin puolella, joten äidin kännykän käyttö oli rajoitettua. Ei hän muutenkaan olisi asian kanssa hätäillyt. Hän ei ole aktiivinen sosiaalisen median käyttäjä.

Mutta somepäivitys avasi silti viestikanavat.

– Someen tuli heti paljon viestejä ja osa tuli myös yksityisviesteinä suoraan. Enimmäkseen olenkin käyttänyt puhelinta täällä osastolla Whatsapp-viestien purkamiseen.

Tärkeitä hetkiä

Satasairaalan kätilöt haluavat tehdä selväksi, että puhelimen käytöstä ei olla syyllistämässä ketään. Toiveena on vain, että äidit kiinnittäisivät asiaan huomiota.

Kännyköiden piipitys osastolla ja synnytyssalissa on arkea.

Kätilö Marianne Luoma kertoo, ettei häntä hämmästytä ollenkaan, jos kuva vauvasta on jo julkaistu tai lähetetty sukulaisille minuutti syntymän jälkeen.

Hän ei ole varma, kokevatko vanhemmat paineita nopeasta tiedottamisesta, vai miksi lapsen elämän alkuhetkiin ei malteta keskittyä ilman puhelinta.

– Toivon, että perhe rauhoittaisi sen tilanteen, eikä koko ajan vastaisi viesteihin tai laittaisi vauvasta kuvaa jollekin.

Janni Österlund esittää toiveen myös sukulaisille.

– Odottakaa. Antakaa perheelle aikaa.

Hän muistuttaa, että nuo hetket ovat tärkeitä vanhempien ja lapsen vuorovaikutuksen ja suhteen syntymisen kannalta. Ensin on aika ottaa ihokontaktia, sitten vasta kuvia.

Synnytys yhteisöllisenä kokemuksena

Tarkkaa rajaa kuvaamisen oikea-aikaisuudesta on vaikea vetää.

Kätilö Janni Österlund ymmärtää, että synnytys on joillekin yhteisöllinen kokemus. Se halutaan jakaa ystävien ja sukulaisten kesken.

– Mielestäni se jakamisen ilo kuuluu silloin perheelle suoda. Lapsen syntymä on niin ainutlaatuista ja hienoa.

Myös Suomen Kätilöliiton puheenjohtaja Katriina Bildjuschkin ymmärtää tämän ajatuksen lähtökohtia.

– Jos mennään ajassa vuosisatoja taaksepäin, harvoin naiset silloin yksin synnyttivät. Heillä oli paljon viisaita naisia ympärillä. Jos se ei häiritse ketään, en näe, miksei synnytyksen aikana voisi somettaa.

Osa vanhemmista kuvaa koko synnytyksen. Silloin on syytä harkita, vaikuttaako kuvaaminen äidin keskittymiseen.

Janni Österlund on havainnut, että joskus huomiota kiinnitetään liikaa siihen, miltä äiti kamerassa näyttää.

– Sen koen haitalliseksi.

Lapsen syntymän jälkeen tiukempi linja

Käytännössä kätilöt toivottavat kännykät synnytyssaliin tervetulleiksi, mutta kuten Suomen Kätilöliiton puheenjohtaja Katriina Bildjuschkin asian muotoilee, olisi parempi, jos kuvaajana olisi joku muu kuin äiti itse. Silloin äiti voisi paremmin keskittyä itse asiaan eli synnyttämiseen.

– Multitaskaaminen ei oikein ole silloin mahdollista, Bildjuschkin toteaa.

Samalla sinivalo pysyy kauempana äidin silmistä.

Puhelimen käytöstä muistuttava kyltti sairaalan seinällä
Sairaalan seinillä muistutetaan keskittymään olennaiseen.Tapio Termonen / Yle

Kätilöiden kanta kännyköitä kohtaan tiukentuu heti, kun lapsi on syntynyt. Silloin on aika keskittyä ensikontaktiin ja vuorovaikutukseen lapsen kanssa.

– Ymmärrän, että esimerkiksi imettäminen voi kestää kauan, mutta tuona aikana voi tarkkailla, onko lapsella hyvä imuote ja kulkeeko ilma hyvin nenässä. Kannattaa katsella lasta eikä kännykkää, Bildjuschkin huomauttaa.

Joiltain äideiltä lasten tarkkaileminen ja hoitaminen valitettavasti jää kännykän jalkoihin.

Kätilö Tiina Vainikkaa harmittaa, että äidit eivät välttämättä huomaa tätä itse.

– On valitettavaa, että pitää pyytää jättämään kännykkä hetkeksi pois, kun on vaikka vauvanhoito-ohjaus menossa. Ja että äitejä pitää muistuttaa olemaan vauvojensa kanssa.

Somesta saa myös tukea

Kännykkää näpertävä äiti voi somettamisen sijaan olla lapsen kannalta tärkeälläkin asialla.

Kätilö Päivi Polvi kertoo, että äitejä voidaan jopa kannustaa someen tai nettisivuille apua hakemaan.

– Sieltä voi löytää tukea imetykseen tai vauvanhoitoon liittyen. Siellä asioihin voi tutustua ihan rauhassa.

Esimerkiksi Facebookissa on useita äideille suunnattuja keskustelu- ja tukiryhmiä.

Niiden kautta voi löytyä yllättäviäkin vinkkejä.

Kätilö Marianne Luoma opastaa äitiä vauvan hoitamisessa.
Kätilö Marianne Luoma on havainnut, että puhelimet voivat olla myös hyödyllisiä synnytysosastolla.Tapio Termonen / Yle

Marianne Luoma kertoo kuulleensa juuri, että puhelimeen voi ladata sovelluksen, joka auttaa seuraamaan, saako lapsi riittävästi maitoa.

– Yksi äiti kertoi merkkaavansa sovellukseen aina, koska vauva on syönyt. En ollut tällaisesta sovelluksesta ennen kuullutkaan.

Sometitko sinä sairaalassa? Tuliko siitä sanomista? Koetko kännykät synnytyssalissa ongelmallisiksi vai tervetulleiksi? Voit keskustella aiheesta jutun kommenttiosiossa.