1. yle.fi
  2. Uutiset

Ohjaaja Anu Hälvä ennustaa laitosteatterijärjestelmälle loppua – Näyttelijäliitto: "Ei tapahdu lähitulevaisuudessa"

Laitosteattereista on leikattu rahoitusta kymmenen viime vuoden aikana. Liiton selvityksen mukaan viidennes vapaista näyttelijöistä ottaisi mielellään kiinnityksen laitosteatterista.

Teatteri
Anu Hälvä ohjaa Seinäjoella Peppi Pitkätossu -näytelmää
Anu Hälvä työllistää itseään parhaillaan Seinäjoen kaupunginteatterissa, jonka Peppi Pitkätossu tulee pian ensi-iltaan. Laitosteatterit ovat kuitenkin katoavaa kulttuuria, Hälvä uskoo.Anne Elhaimer / Yle

Ohjaaja, näyttelijä ja laulaja Anu Hälvä ennustaa, että laitosteatterijärjestelmä tulee murenemaan nykymuodossaan. Hälvä sanoo, että kehitys tapahtuu hiljalleen, pala palalta, mutta se on väistämätön.

– Teatteri on murroksessa. Pitäisikö jopa sanoa, että onneksi, Hälvä toteaa.

– Luulen, että hiljalleen, pala palalta laitosteatterijärjestelmä tulee muuttumaan avoimempaan suuntaan ja monimuotoisemmaksi. Olen vakuuttunut, että uudenlaiset toimintamuodot ja avoimemmat ovet sekä suurempi vaihtuvuus tulevat vielä jonain päivänä olemaan teatterissa arkipäivää, hän ennakoi.

Hälvä ohjaa parhaillaan Seinäjoen kaupunginteatteriin Peppi Pitkätossu -musiikkinäytelmää. Hän itse on pystynyt työllistämään itsensä ilman työttömyyspäiviä lähes kolmekymmentä vuotta sen jälkeen kun jäi vapaaksi näyttelijäksi 90-luvun alussa.

Hälvän mukaan on kuitenkin nurinkurista, että ammattitaitoisista näyttelijöistä 65 prosenttia eli noin kaksi kolmasosaa elää vapaalla kentällä. Laitosteatterien ovet on tältä porukalta suljettu, koska vierailijoita ei pystytä juuri ottamaan.

Osin kehitystä selittää kuntien ja valtion tiukka talous.

– Vapaalla kentällä eletään lähes ilmaistyöllä tai hyvin hyvin pienillä palkkioilla, Anu Hälvä kritisoi.

– Paine on niin suuri, että mureneminen tapahtuu väistämättä jollakin tavalla. Näin pikkiriikkinen kakku jaetaan vähän tasaisemmin, Hälvä toteaa.

Näyttelijäliitto ei pidä todennäköisenä

Tekeillä oleva esittävien taiteiden valtionosuusuudistus säilyttää nykyisen järjestelmän. Suuria muutoksia ei ole tulossa. Lisärahalla voidaan kuitenkin lisätä uusia ryhmiä rahoituksen saajiksi.

Tällä hetkellä valtion tukea saa 47 teatteria. Lisäksi 50 teatteria ja ryhmää saa valtion harkinnanvaraista avustusta.

Suomen Näyttelijäliiton toiminnanjohtaja Elina Kuusikko ei pidä laitosteatterien määrän romahtamista kovin pikaisena tulevaisuudenkuvana.

– Ei tällainen näytä ihan lähitulevaisuudessa tapahtuvan.

– Valtionosuusuudistuksen yksi periaate on saavutettavuus. Käytännössä se tarkoittaa, että ympäri Suomen tulee olemaan teattereita, kunhan myös kunnat vastaavat omasta rahoitusosuudestaan.

Kuusikon mukaan on luontevaa, että jos teatterissa esitetään näytelmiä, siellä pitää myös olla näyttelijöitä. Kaikkialla ympäri Suomea ei ole tarjolla koko ajan freelancereita, joten järkevää on hoitaa palkkaus kiinnityksillä ja täydentää niitä vierailevilla näyttelijöillä.

Kuusikko myöntää, että laitosteattereista on leikattu rahoitusta kymmenen viime vuoden aikana nimenomaan näyttelijöiden palkkaamisesta. Liiton selvityksen mukaan viidennes vapaista näyttelijöistä kuitenkin ottaisi mielellään kiinnityksen laitosteatterista, mikäli sellaisia tulisi tarjolle.

Toisaalta kiinnityksiä myös kartetaan, perhesyistä tai muuten. Kiinnitys laitosteatterissa tarkoittaa, että sitoutuu esityksiin ja harjoituksiin kahdesti päivässä, kuutena päivänä viikossa.

Laitosteatterit ovat Kuusikon mukaan kuitenkin etenkin nuorille näyttelijöille hyviä mahdollisuuksia oppia.

– Tehtävää on paljon ja siellä näkee teatterin koko kierron.

Lue seuraavaksi