Löytyykö kotoasi paristokäyttöinen radio, tulentekovälineet ja ruokaa kolmeksi päiväksi? Kaupunkilaiset varautuvat huonommin poikkeustilanteisiin

Kotivara antaa viranomaisille aikaa toimia, mutta koronaviruksen takia hamstraamiseen ei ole tarvetta.

huoltovarmuus
Paula Ahon ruokavarastot
Kotiin kannattaa varata muutamaksi päiväksi pullovettä, ruokaa ja lääkkeitä kaikille perheenjäsenille ja lemmikeille.Antti Ullakko / Yle

Ilman koronavirusepidemiaakin kansalaisia on kehotettu jo pitkään varaamaan kotiinsa ruokaa, vettä sekä lääkkeitä kolmen vuorokauden tarpeisiin.

Niin sanottu kotivara poikkeustilanteita varten auttaa viranomaisia suunnittelemaan jatkotoimia poikkeustilanteissa, kuten laajojen sähkö- ja vesikatkojen tai epidemioiden aikana.

– Kotivara on varautumisen perusta. Jos kaikilla on kotivara, niin viranomaisilla on parempi vasteaika suunnitella toimia, sanoo Lapin aluehallintoviraston pelastustoimen johtaja Joni Henttu.

Kotivaran tulisi sisältää ainakin varautumisen sähkökatkoihin sekä tarvittavat elintarvikkeet ja lääkkeet.

– Kotivaran perustana ovat kuiva-aineet, joista on helppo tehdä pelkän veden avulla, määrittelee Lapin maa- ja kotitalousnaisten toiminnanjohtaja Paula Aho.

Maaseudulla asuvat ovat paremmin varautuneita

Yksittäisten kansalaisten varautuminen poikkeusoloihin vaihtelee, mutta pääsääntöisesti kaupunkilaiset ovat huonommin varautuneita kuin maaseudulla asuvat ihmiset.

– Maaseudulla asutaan yleensä omakotitalossa, josta löytyy takka ja hirvenpyynnin ansiosta ruokaakin on, sanoo Lapin pelastusjohtajana toimiva Jari Aalto.

Maalla on kuin luonnostaan kohtuulliset ruokavarastot, sillä pitkien välimatkojen vuoksi kauppareissuja tehdään harvakseltaan. Kaupungeissa varautuminen on usein huonompaa.

Kaupunkilaiset ovat tottuneet siihen, että elintarvikkeita, lääkkeitä ja polttoainetta saa lähes koska tahansa. Kaupunkiasunnoissa myös säilytystiloja on usein vähemmän.

Ei hamstrauksen tarvetta

Koronaviruksen aikana kotivarasta on tullut osa julkista keskustelua, mutta Kotitalouksien omatoimisen varautumisen järjestötoimikunnan (KOVA-toimikunta) (siirryt toiseen palveluun) mukaan erityisen poikkeuksellinen tilanne ei nyt ole.

– Kotivaran suhteen voimassa on normaaliohjeistus, mitään tarvetta hamstraukseen ei ole, sanoo KOVA-toimikunnan puheenjohtaja Heikki Laurikainen.

Paula Aho muistuttaa, että kotivara on osa kotitalouden normaalia ruoka- ja juomakiertoa, ei erikseen nurkkaan pahaa päivää varten kerättävä varasto.

– Näin kotivarassa eivät tuotteet pääse vanhentumaan, Aho sanoo.

Ravinnon ohella kotivaraan kuuluvat muun muassa paristoilla toimiva radio, paristot ja tulentekovälineet.

– Lisäksi nykyihminen kaipaa varavirtapankkia, jolla voi ladata puhelintaan, Aho lisää.

Ohjeita kotivaran keräämiseen löytyy netistä esimerkiksi 72tuntia.fi -sivuilta (siirryt toiseen palveluun)ja Marttojen kotisivuilta (siirryt toiseen palveluun).

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Paula Aho poseeraa ruokavarastojensa takana.
Lapin maa- ja kotitalousnaisten toiminnanjohtaja Paula Ahon mukaan kotivara tulisi olla osa normaalia ruokakiertoa.Antti Ullakko / Yle

Logistiset jakeluketjut ovat hauraita

Lapin aluehallintoviraston pelastustoimen johtaja Joni Henttu muistuttaa, että logistiset ketjut ovat äärimmäisen ohuita.

– Mitä kauemmaksi pohjoiseen tullaan, sitä pidempiä ja haavoittuvampia nämä ketjut ovat.

Sisäministeriön pelastusosaston siviilivalmiusyksikössä johtavana asiantuntijana aiemmin toiminut Henttu sanoo, että ihmisten tulisi suhtautua nykyistä varautuneemmin logististen ketjujen toimintaan.

Tukkuliikkeet ovat etelässä ja häiriötilanteilla olisi suora vaikutus elintarvikkeiden saantiin pohjoisessa. Huoltovarmuuden kannalta parempi olisi, että keskusvarasto sijaitsisi esimerkiksi Oulussa.

– Kyse on rahasta. Kannattaako jakelupistettä laittaa Ouluun, kun on edullisempaa että ne ovat pääkaupunkiseudulla, miettii Lapin pelastusjohtaja Jari Aalto.

Sähkökatko lamauttaisi vedenjakelun, kaupat ja pankkiautomaatit

Esimerkiksi Lapissa pitkäkestoinen sähkökatkos lamauttaisi toimintoja nopeasti.

Katkos pysäyttäisi vedenjakelun ja kaupat joutuisivat lopettamaan toimintansa, kun kassajärjestelmät eivät toimisi eikä pankkiautomaateistakaan olisi katkon aikana käteistä saatavilla.

– Lapissa keskeytyisi myös polttoaineenjakelu. Se ei onnistu ilman varavoimakonetta, joten lähin tankkauspaikka löytyisi Oulun eteläpuolelta. Varavoimakoneet ovat isoja ja maksavat paljon, minkä vuoksi niihin ei ole satsattu, sanoo Jari Aalto.

Aalto kertoo, että suunnitelmissa on rakentaa hiukan kevyempi versio, joka takaisi polttoaineen saannin.

Huoltovarmuuskeskuksen työryhmä on puolestaan suunnitellut järjestelmää, jossa olisi noin 300 varavoimakoneella varustettua kauppaa eri puolilla Suomea. Suurimmassa osassa maata tällaiseen kauppaan olisi enintään 50 kilometrin matka, Lapissa vastaava matka olisi korkeintaan 150 kilometriä.

Pienet kunnat ovat haavoittuvaisempia

Kuntien haavoittuvuus nousi esiin syksyllä 2019 pidetyssä varautumisharjoituksessa, jossa selvitettiin laajan sähkökatkoksen vaikutusta Lappiin. Harjoituksessa olivat mukana kaikki Lapin kunnat.

– Esimerkiksi polttoainehuollon ongelmat eivät olleet yllätys, sillä ne ovat olleet tiedossa jo pitkään, Jari Aalto kertoo,

Harjoituksessa selvisi, että Lapin kaupungeissa ja isoissa kunnissa on varauduttu hyvin sähkökatkoksen kaltaisiin ongelmiin.

– Sen sijaan pienissä kunnissa ei ole riittävästi varauduttu tällaisiin tilanteisiin. Ei ole riittävästi varavoimaa, henkilöstöä, tiloja, summaa Aalto.

Pienissä kunnissa voi Aallon mukaan olla silti turvallisin mielin.

– Aluehallintovirasto, poliisi, pelastuslaitos ja rajavartiosto pystyvät osaltaan auttamaan, Aalto sanoo.

Keskustele aiheesta sunnuntaihin kello 23 asti.

Uusimmat uutiset puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus