Vastuu asunnottomista on siirtynyt valtiolta kunnille – ministeriön ex-virkamies varoittaa seurauksista

Suomi on tällä hetkellä Euroopan ainoa maa, jossa asunnottomien määrä on saatu käännettyä laskuun.

asunnottomuus
Markku Korhosen jalat.
Asunnottomia on Aran mukaan Suomessa nyt noin 5 000. Mari Jäntti / Yle

Suomen hallitus siirtää vastuuta asunnottomuuden torjumisesta valtiolta kunnille. Ympäristöministeriön entisen erityisasiantuntijan Peter Fredrikssonin mielestä tällainen politiikka vaarantaa vuosien työn, jolla asunnottomuus on saatu Suomessa vähenemään.

Fredriksson oli laatimassa vuosina 2008-2019 toteutettuja asunnottomuusohjelmia, kunnes jäi eläkkeelle vuonna 2017. Hän on asumispalveluja tuottavien Sininauhasäätiön ja Suoja-Pirtti-yhdistyksen hallitusten jäsen.

Hallitusohjelman mukaan tavoitteena on puolittaa asunnottomuus tällä vaalikaudella. Keskeisten kaupunkiseutujen, palveluntuottajien ja järjestöjen kanssa on aloitettu yhteistyöohjelma.

– Tavoite on oikeansuuntainen, mutta toimeenpano ei ole uskottava. Asunnottomuus on uusiutuva ilmiö. Valtiolta vaadittaisiin yhteistyötä eikä katsomossa istumista, Fredriksson sanoo.

Ministeriö: Rahaa palveluihin, ei seiniin

Ympäristöministeriön erityisasiantuntijan Tuula Tiaisen mukaan asunnottomuus on ilmiönä muuttunut.

– Aiemmin toimenpiteitä kohdistettiin pitkäaikaisasunnottomiin ja siksi käytettiin paljon rahaa rakentamiseen. Esimerkiksi asuntoloita muutettiin vuokra-asumiseen perustuviksi tukiasunnoiksi, Tiainen kertoo.

– Nyt pitkäaikaisasunnottomuus on vähentynyt ja tavoitteena on, että asunnon saaneet ihmiset kykenisivät säilyttämään asuntonsa. Siinä työssä haluamme tukea kuntia.

Kunnille myönnetään avustusta matalan kynnyksen sote-palvelujen kehittämiseen ja asiakaspalvelijoiden palkkaamiseen. Sen sijaan rakentamisessa ja kehittämishankkeissa painotetaan nyt kuntien omia suunnitelmia, Tiainen sanoo.

– Uskomme, että kunnat tietävät parhaiten itse, miten tämä pitäisi hoitaa.

"Kunnille ei aseteta tavoitteita"

Aiemmissa asunnottomuusohjelmissa oli vahva valtio-ohjaus, ja niihin käytettiin vuosina 2008-2019 yhteensä lähes 400 miljoonaa euroa valtion ja Raha-automaattiyhdistyksen avustuksina sekä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (Ara) korkotukilainoina ja investointiavustuksina.

Ohjelmissa muun muassa muutettiin tilapäiskäyttöön tarkoitettuja asuntoloita tukiasunnoiksi ja jaettiin palveluntuottajille palkkatukea.

Viimeksi päättyneeseen Aune-ohjelmaan (2016-2019) sitoutui kymmenen kaupunkia, järjestöjä, säätiöitä ja kirkko. Kokonaisrahoitus oli 78 miljoonaa euroa.

Edellisistä poiketen nykyisellä asunnottomuusohjelmalla ei ole ohjelmajohtajaa eikä kustannusarviota. Kunnilta ei enää vaadita aiesopimuksia, joihin kirjattaisiin tavoitteet asunnottomille osoitettavista asunnoista.

Fredrikssonin mielestä tämä kielii siitä, että "valtiolta puuttuu johtajuus".

– Kunnille ei aseteta minkäänlaisia tavoitteita. Kokemus osoittaa, että asunnottomat ovat kunnissa väestöryhmä, jolla ei ole poliittisia ystäviä.

Ytimessä kuntien rahapula

Ympäristöministeriön viime kesänä julkaisemassa selvityksessä arvioitiin, että asunnottomuustyö ei ole riittävästi vakiintunut kunnissa. Asumista tukevat sote-palvelut ovat riittämättömiä, ja kasvukeskuksissa on pulaa kohtuuhintaisista asunnoista.

Edunvalvontajärjestö Vailla vakinaista asuntoa -yhdistyksen toiminnanjohtajan Sanna Tiivolan mukaan asunnottomuus voi kääntyä uudelleen nousuun nykyisen politiikan seurauksena. Hän sanoo, että perusongelmana on kuntien rahapula.

– Asunnottomat eivät ole ensimmäisenä listalla, kun kunnat käyttävät vähiä rahojaan. Aiemmin rahaa on ollut hyvin käytössä ja on voitu rakentaa laadukkaat palvelut ja yhteistyörakenteet. Kuka niitä pitää yllä, jos rahaa ei ole?

Tiivola muistuttaa, että asuntojen järjestäminen asunnottomille ei ole kunnille lakisääteistä, vaan laki velvoittaa vain tilapäisen hätämajoituksen tarjoamiseen.

Suomessa noin 5 000 asunnotonta

Suomi on tällä hetkellä Euroopan ainoa maa, jossa asunnottomien määrä on saatu käännettyä laskuun. Asunnottomia on Aran mukaan nyt noin 5 000. Ulkopuolisen arvioinnin mukaan asunnottomuus on saatu vähenemään juuri aiempien asunnottomuusohjelmien ansiosta.

Helsingin kaupungin asunto-ohjelmapäällikön Mari Randellin mukaan asunnottomuustyö on murroksessa.

– Nyt ei tarvita rakennusinvestointeja, vaan palvelutyön kehittämistä. Tällä hetkellä polut tukiasunnoista tavallisiin vuokra-asuntoihin ovat hitaita. Lisäresursseja tarvitaan asunnottomuuden sosiaalityön kehittämiseen. Se tarkoittaa esimerkiksi talous- ja velkaneuvontaa sekä päihde- ja mielenterveystyötä, Randell sanoo.

Suomen asunnottomista arviolta 2 000 elää Helsingissä. Randellin mukaan heidän auttamisekseen ei tarvita uutta erityistä asuntorakentamista, vaan heille järjestyy tilaa nykyisistä tukiasunnoista ja tavanomaisesta asuntokannasta.

– Tavanomaisen asuntorakentamisen ja erityisesti kohtuuhintaisen Ara-vuokratuotannon pitäminen korkealla tasolla hyödyttää myös asunnottomia.

Lue myös:

Asunnottomuus väheni jo seitsemättä vuotta peräkkäin – 16 prosenttia asunnottomista asuu ulkona, rappukäytävissä tai ensisuojissa

"Kaupunki, jonka kaduilla ei ole kodittomia", kertovat maailman mediat Helsingistä – silti katupartiot kohtaavat päivittäin porttikongeissa nukkuvia ihmisiä

Välivuokraus on monelle kainuulaiselle asunnottomalle ainoa mahdollisuus saada asunto – Diakoni: "Ensiarvoisen tärkeää"