Kymmenet kissat odottavat kevättä ja ulospääsyä "kissamuorien" ovien takana – "Tähän on puututtava kovalla kädellä"

Isossakyrössä uskotaan, että viime syksynä koettu ongelma kissapopulaatioiden kanssa tekee paluun hiljaisen talven jälkeen.

kissa
Villikissan pentu ihmisen otteessa.
Leikkaamattomat kissat lisääntyvät ulkona nopeasti ja hallitsemattomasti. (arkistokuva)Liisa Kallio / Yle

Isossakyrössä oli syksyllä poikkeuksellinen tilanne, kun villikissapopulaatiot karkasivat käsistä. Kunta joutui puuttumaan tilanteeseen palkkaamalla teurastajan loukuttamaan ja lopettamaan kissoja.

Työstä vastasi paikallinen teurastaja Sami Hahtola. Syksyn aikana hän loukutti noin 50 kissaa, joista 40 oli lopetettava, koska kissat olivat sairaita tai liian villiintyneitä kesytettäväksi. Hahtolalla on edelleen kunnan toimeksianto päällä siltä varalta, että kissaongelma saa jatkoa. Talvi on kuitenkin ollut hiljainen.

– Saimme ilmeisesti viime vuonna putsattua aika hyvin. Joitakin yksittäisiä tapauksia on talvella ollut, Hahtola kertoo.

Hän ei kuitenkaan usko, että ongelma olisi ratkaistu. Hahtola odottaa, että rumba alkaa uudestaan kesän kynnyksellä.

– Isossakyrössä on muutamia niin sanottuja kissamuoreja, joilla on 20–30 kissaa. He pitävät kissoja sisällä talven, mutta viimeistään kesällä ne päästetään ulos, Hahtola sanoo.

Kun leikkaamattomat kissat pääsevät liikkumaan ulkona, ne lisääntyvät nopeasti ja hallitsemattomasti.

Myös Isonkyrön kunta on nyt varautunut. Viime vuonna kissapopulaatiot pääsivät yllättämään ja kunta joutui etsimään rahat tilanteen hoitamiseksi. Budjettiin piti listätä noin 8 000 euroa, joka kului kissojen loukuttamiseen, niiden toimittamiseen löytöeläintaloihin ja lopettamiseen.

– Kunta ei voi asialle tehdä juuri muuta kuin maksaa laskut. Siihen on tänä vuonna varauduttu talousarviossa ja summaa voi tarvittaessa kasvattaa, kertoo Isonkyrön kunnanjohtaja Tero Kankaanpää.

Metsästäjät apuna

Tilannetta pitää silmällä myös Seinäjoen kaupungin johtava hygienikko Seppo Kangas. Isokyrö kuuluu hänen ympäristöterveydenhuollon alueeseensa ja paikalliset "kissamuorit" ovat hänelle tuttuja.

– Yksi heistä soitti minulle ihan hiljattain ja kysyi, että miksi näitä kissoja on pidettävä sisällä. Heille on asia selitetty monta kertaa, mutta eivät he tahdo uskoa, Kangas toteaa.

Kangas saa vapaana kulkevista kissoista valituksia etenkin kesäasukkailta. Hän näkee, että kissat aiheuttavat häiriöitä, mutta myös terveysriskejä.

– Hajukaan ei ole mukava, hän lisää.

Kangas on varoittanut kissojen omistajia siitä, että kaikki vapaana olevat kissat loukutetaan. Jos kissat ovat selvästi villiintyneitä, ne lopetetaan.

– Rajanveto on ongelmallista, mutta jos talossa on kymmeniä kissoja, niin eivät ne oikein kotikissojakaan ole. Tähän on puututtava kovalla kädellä.

Kangas kertoo, että pohjoisen Etelä-Pohjanmaan kattava ympäristöterveydenhuolto on tarvittaessa palkannut metsästäjiä kissojen hävittämiseen. Metsästysseurat hävittävät hänen mukaansa kymmeniä kissoja vuosittain.

Lainsäädäntöön vaaditaan muutosta

Helsingin eläinsuojeluyhdistys julkaisi keskiviikkona tiedotteen (siirryt toiseen palveluun), jossa se nosti esille huolen voimassa olevasta lainsäädännöstä. Yhdistys kokee ongelmallisena esimerkiksi sen, että metsästyslaissa (MmVM 7/1993 vp (siirryt toiseen palveluun)) otetaan kantaa siihen, kuinka villintyneen kissan tunnistaa ulkonäön ja käyttäytymisen perusteella.

– Kotikissasta voi tulla mieron tiellä nopeasti rähjäisen näköinen. Monet kotioloissa kiltit kotikissat käyttäytyvät pelokkaasti tai aggressiivisesti vieraassa paikassa tai vieraiden ihmisten läsnä ollessa. Kissaloukkuun joutuminen taas vie paniikkiin kissan kuin kissan, sillä loukku ei edusta kotikissallekaan turvaa, vaan vankilaa, tiedotteessa sanotaan.

HESY vaatii lainsäädäntöön muutoksia. Sen mukaan loukuttajat tulisi velvoittaa toimittamaan kissat löytöeläintaloille ja kissojen lopettaminen suoraan loukkuun tulisi kieltää.

Laki on tällä hetkellä salliva villiintyneiden kissojen lopettamisen suhteen. Esimerkiksi maanomistaja saa lopettaa mailleen tulleen villiintyneen kissan.

"Eläimen arvo ei riipu sen hyödyllisyydestä"

Isossakyrössä toimijat ovat vakuutelleet useaan otteeseen, ettei kenenkään lemmikkiä lopeteta. Loukusta kissa viedään tavallisesti eläinsuojelijoille, usein löytöeläintaloon.

Seinäjoella löytöeläinhoitolaa pitävä Nanne Korpivaara on auttanut Isonkyrön kuntaa kissapopulaatio-ongelman kanssa. Hän auttaa muun muassa arvioimaan, onko kissa villintynyt vai voiko sen vielä kesyttää. Korpivaara korostaa, että vastaavanlaisia kissapopulaatio-ongelmia on joka puolella maata.

– Isossakyrössä on poikkeuksellista se, että kunta joutuu puuttumaan asiaan ihmisten typeryyden takia. Kunnassa ei ole aktiivista eläinsuojelu- ja vapaaehtoistoimintaa, Korpivaara sanoo.

Luonnossa elävä kissa ei ainoastaan häiritse kesäasukkaita tai syö lintuja (siirryt toiseen palveluun), mutta on ennen kaikkea riski omalle terveydelleen. Kodittomat kissat sairastuvat usein luonnon helmassa. Ne saattavat myös lisääntyä omien jälkeläistensä kanssa, mikä voi aiheuttaa ongelmia sukupolvien ajan.

Eläinsuojeluyhdistykset ovat korostaneet kissojen sterilointia, jotta ne eivät lisääntyisi luonnossa. Usein eläinsuojelutahot muistuttavat, ettei kissa kuulu luontoon.

Helsingin eläinsuojeluyhdistyksen tiedotteessa otettiin kuitenkin kantaa myös populaatiokissan oikeuteen elää.

– Eläimen arvo ei riipu sen hyödyllisyydestä, rahallisesta arvosta, söpöydestä tai muustakaan ihmisen sille asettamasta ominaisuudesta. Eläimellä on itseisarvo, koska se on elävä, tunteva olento. Populaatiokissakaan ei ole arvoton ja silläkin on oikeus elää.