Riittääkö lääkäreitä ja hoitajia koronapotilaiden hoitoon? Kuntaliitto: "Jos työvoimaa tarvitaan, siirretään sellaisia tehtäviä, joilla ei ole kiire"

Eläkkeellä olevia terveydenhoitajia houkutellaan takaisin töihin.

koronavirus
KYS:n henkilökunta harjoittelee suojapukujen pukemista ja käyttöä kuusi kertaa vuodessa.
Kuopion yliopistollisen sairaalan henkilökunta harjoittelee suojapukujen käyttöä.Sami Takkinen / Yle

Italiassa koronaviruksen nopea leviäminen on ajanut maan terveydenhuollon kriisiin ja saanut aikaan huutavan lääkäri- ja hoitajapulan.

Alan ammattijärjestön Associazione Medici Dirigentin mukaan (siirryt toiseen palveluun) Italia tarvitsee nopealla aikataululla 2 000 uutta lääkäriä ja 5 000 uutta terveydenhoitajaa.

Suomessa koronvirustapauksia on selvästi Italiaa vähemmän, mutta lääkäreiden ja hoitohenkilökunnan riittävyys saattaa nousta pinnalle myös täällä, mikäli koronavirus alkaa levitä Italian lailla.

Viranomaiset ovat varautuneet Suomessa siihen, että jopa 35 prosenttia suomalaisista voisi sairastua.

Lääkäri lastensairaalan käytävällä.
Uusi lastensairaala, Helsinki.Jari Kovalainen / Yle

Lääkäreitä ja hoitajia voidaan siirtää kiireettömistä hoidoista

Kuntaliiton sosiaali- ja terveysasioiden johtaja Tarja Myllärinen myöntää, että tilanne muuttuu haasteelliseksi, mikäli tartuntoja tulee selvästi lisää.

– Jos potilaita alkaa olla satoja tai tuhansia samaan aikaan, on se tietenkin haaste työvoiman kannalta, Myllärinen sanoo.

Työvoimaa irrotettaisiin tässä tapauksessa kiireettömistä hoidoista.

– Jos lisätyövoimaa tarvitaan, siirretään sellaisia tehtäviä, joilla ei ole kiire. Vaikkapa leikkauksia tai jonkun sairauden kontrolleja. Voimme kenties myös sulkea joitain osastoja, hän jatkaa.

Näin Suomessa toimitaan Myllärisen mukaan jo kesälomienkin aikaan, eli siirretään resursseja sinne, missä niitä eniten tarvitaan

Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhila.
Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhila.Eleni Paspatis / Yle

Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhila on samoilla linjoilla. Hänen mukaansa kiireettömästä hoidosta voidaan siirtää resursseja koronapotilaiden hoitoon, jos työvoimatilanne sitä vaatii.

Kiireetön hoito ei Varhilan mukaan tästä kärsisi.

– Kesän aikana kolmannes terveydenhuollon henkilöstöstä on lomilla ja akuuttiterveydenhuolto toimii silti, Varhila muistuttaa.

Myös lääkäriliiton Heikki Pärnänen sanoo, että koronan noustessa epidemiaksi vaatii se lisää resursseja akuuttiin hoitoon. Nämä resurssit otettaisiin esimerkiksi kiireettömistä leikkauksista ja terveyskeskustyöstä.

Tämän lisäksi on sosiaali- ja terveysministeriön Varhilan mukaan otettava huomioon se, että pahimmassakaan tapauksessa kaikki koronatapaukset tuskin tulisivat samaan aikaan vaan aaltomaisesti, kuten kausi-influenssa.

– Sellainen skenaario, että suuri osa väestöstä olisi samaan aikaan sairaana, ei ole todennäköinen.

Kuntaliiton Sosiaali ja terveysasioista vastaava johtaja Tarja Myllärinen.
Kuntaliiton sosiaali- ja terveysasioista vastaava johtaja Tarja Myllärinen.Eleni Paspatis / Yle

Eläkkeellä olevat lääkärit ja hoitajat ovat mahdollinen lisäresurssi

Italiassa pula lääkäri- ja hoitohenkilökunnasta on koronaviruksen myötä niin vakava, että heitä on alettu houkuttelemaan töihin sekä eläkkeeltä että alan opiskelijoiden joukosta.

Olisiko tämä mahdollista myös Suomessa? Kuntaliiton Tarja Myllärisen mukaan kyllä.

– Nykytilanteessa noin kymmenes hoitajista jatkaa työntekoa keikkaluonteisesti eläkkeelle jäämisen jälkeen. Jos tarve koronan myötä kasvaa, voidaan sieltä saada lisätyövoimaa.

Terveys- ja sosiaalialan työntekijät Suomessa
Samuli Huttunen / Yle

Eläkkeellä olevien terveydenhuollon ammattilaisten etuna on Myllärisen mukaan muun muassa se, että heillä on rutkasti kokemusta ja he tuntevat "talon tavat".

Opiskelijoitakin voidaan Myllärisen mukaan käyttää työvoimaresurssina rajallisesti. Tämä riippuu kuitenkin opintojen vaiheesta, ja esimerkiksi lääketieteen opiskelijoiden osalta on opiskelijoiden oltava suorittanut vähintään kandidaatintutkinto saadakseen tehdä potilastyötä.

Lääkärien määrä Suomessa
Samuli Huttunen / Yle

Lääkäriliiton Heikki Pärnänen ei usko, että koronatilanteen takia pitäisi alkaa houkuttelemaan eläkkeellä olevia lääkäreitä takaisin töihin.

– Toki onhan sekin lisäresurssi, samoin kuin lääketieteen opiskelijat. Ensisijaisesti lisätyövoimaa hankitaan kuitenkin kiireettömään hoidon parista, Pärnänen sanoo.

Lääkäriliiton mukaan kandidaatintutkinnon omaavia opiskelijoita on Suomessa noin 1 700 ja eläkkeellä olevia lääkäreitä 6 100.

Lisätyövoimaa myös henkilöstövälityksestä

Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisista on Suomessa pysyvä puute, johon korona tuo mahdollisesti lisäpiikin.

Resursseja on Suomessa runsaasti, sillä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattioikeudet on yhteensä lähes puolella miljoonalla suomalaisella, kun työelämässä heitä on yhteensä vajaat neljäsataatuhatta.

Henkilöstövälitysyritys Seure on varautunut koronatilanteen pahentumiseen, mutta vielä se ei ole saanut aikaan lisäkysyntää.

– Suomessa on pysyvä pula hoitajista ja työvoimapula on asia, johon olemme varautuneet vuosien ajan, johtaja Jenni Heinonen sanoo.

Hänen mukaansa Seurella on terveydenhuollon alalla noin 7 000 työntekijän resurssi, joista noin kuusisataa välitetään alan tehtäviin päivittäin.

– Me rekrytoimme jatkuvasti kaikki mahdolliset ihmiset terveydenhuoltoalalle, eikä korona muuta tätä tilannetta, Heinonen lisää.

Seuren työntekijäkokemuksesta vastaava johtaja Jenni Heinonen.
Seuren työntekijäkokemuksesta vastaava johtaja Jenni Heinonen.Eleni Paspatis / Yle

Myöskään ulkomailta ei ole mahdollista saada lisätyövoimaa, ainakaan pikaisella aikataululla. Heinonen muistuttaa, että terveydenhoitoalalla on Suomessa säädöksiä ja kielitaitovaatimuksia, jotka hankaloittavat pikaisia lisärekrytointeja muista maista.

– Kausi-influenssa aiheuttaa meille joka vuosi selvän tilauspiikin, ja veikkaan, että korona voi aiheuttaa levitessään vielä suuremman, Heinonen sanoo.

Työvoimapulaa ehkäistään myös sillä, että lääkärit ja hoitajat pysyvät terveinä

Sosiaali- ja terveysministeriön Varhilan mukaan Italian tilannetta ei voi suoraan verrata Suomeen, sillä koronavirus tuli Italiaan yllättäen.

– Tautia on siellä pitänyt olla jo ennen kuin se tuli esille. Terveydenhuollon henkilöstö ei ollut varautunut siihen suojautumalla ja siksi virus levisi itse hoitolaitoksissa, Varhila uskoo.

Suomessa puolestaan kaikkien tautitapausten tartuntaketju tunnetaan ja koronan tulemiseen osattiin varautua.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Terveydenhuollon ammattilaisilla on tarkat vaatimukset suojautumisesta, jotta he eivät pääse sairastumaan. Tämä ennaltaehkäisee osaltaan alan mahdollista työvoimapulaa.

– Esimerkiksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri on ohjeistanut lääkäreitään liittyen vapaa-ajan matkoihin, Varhila sanoo.

Varhilan mukaan yhtä tärkeää on se, että oireilevat ihmiset pysyvät kotona eivätkä hakeudu heti sairaalahoitoon. Näin ehkäistään osaltaan viruksen leviämistä.

Lue myös:

Pohjois-Italian koronaeristysalueella teho-osastot ovat ääriään myöten täynnä, kansalaiset linnoittautuvat kotiin ja sotilaat valvovat liikkumista

Koronaviruksen tartuntariski Suomessa on edelleen pieni – silti kuntien karanteenitilat halutaan selvittää jo nyt

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan

Uusimmat uutiset koronavirustilanteesta puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus