Opioidiriippuvaisille alaikäisille korvaushoitoja? Osa lääkäreistä antaisi, osa ei missään nimessä – Ylilääkäri: Vaihtoehtona piikittäminen ja väkivalta

Tällä hetkellä korvaushoitoja ei anneta alaikäisille opioidiriippuvaisille.

Korvaushoitolääkkeet
Anonyymi henkilö ottaa suboxone liuskaa korvaushoito klinikalla
Osa lääkäreistä on sitä mieltä, että buprenorfiinia tai metadonia sisältävää korvaushoitoa pitäisi voida antaa myös alaikäisille opioidien ongelmakäyttäjille, jos muut keinot eivät tepsi. Antti Kolppo / Yle

Suomessa ei tällä hetkellä anneta opioidiriippuvaisille alaikäisille lääkkeellistä korvaushoitoa, selviää Ylen selvityksestä.

Osa opioidikorvaushoitoja antavista lääkäreistä olisi kuitenkin valmis antamaan metadonia tai buprenorfiini-naloksonia sisältävää korvaushoitoa nykyistä nuoremmille ongelmakäyttäjille, myös alaikäisille, jos hoidon kriteerit täyttyvät eli opioidiriippuvuus sairautena on todettu ja vieroittuminen muilla keinoilla ei ole onnistunut.

Lääkärit painottavat, että korvaushoito ei olisi ensisijainen hoitomuoto nuorillakaan.

Kerromme tässä jutussa, mitä mieltä eri puolilla Suomea korvaushoitoja antavat lääkärit ovat siitä, pitäisikö korvaushoitoja antaa jo alaikäisille. Jutun lopussa näkemyksensä kertovat myös nuoret korvaushoitopotilaat, jotka esiintyvät nimettöminä asian arkaluontoisuuden vuoksi.

Yle kertoi muutama päivä sitten, että nuoria opioidien ongelmakäyttäjiä on Suomessa enemmän kuin koskaan aikaisemmin: arvion mukaan lähes 30 000. Korvaushoidon piirissä on pieni osa ongelmakäyttäjistä, vuoden 2015 tilastojen mukaan muutama tuhat.

Opioidien ongelmakäyttö on kasvanut eniten 25–34-vuotiaiden kohdalla. Tätä nuoremmilla amfetamiinin ongelmakäyttö on vielä yleisempää kuin opioidien käyttö, mutta asiantuntijat ovat huolissaan myös alaikäisten opioidien ongelmakäytön kasvusta.

Nykyinen asetus ei kiellä, mutta korvaushoitoja ei anneta alaikäisille

A-klinikka Oy:n johtava ylilääkäri Kaarlo Simojoki on sitä mieltä, että korvaushoitoja pitäisi voida tarjota nykyistä nuoremmille ja myös alaikäisille, jos opioidiriippuvuus on diagnosoitu sairaudeksi.

– Alaikäisten tai minkä tahansa ikäisten korvaushoito on silloin tarpeen, jos ihminen ei ole pystynyt lopettamaan opioidien väärinkäyttöä ja muut keinot eivät ole osoittautuneet tehokkaiksi.

– Jos vaihtoehtoina ovat joko opioidien piikittäminen ja siihen liittyvät ongelmat, kuten altistuminen väkivallalle, tai käyttäjän saaminen lääketieteellisesti katsottuna tehokkaan ja turvallisen hoidon piiriin, niin kyllä siinä tapauksessa hoitoa pitäisi pystyä tarjoamaan. Etenkin kun hoidolla voidaan vaikuttaa kokonaisvaltaisesti kuntoutukseen.

Subutex ja suboxone paketteja korvaushoitopoliklinikalla
Korvaushoidossa käytettäviä lääkkeitä.Antti Kolppo / Yle

Vaikka nykyinen korvaushoitoasetus (siirryt toiseen palveluun) (Finlex) ei kiellä alaikäisten korvaushoitoja, niitä ei käytännössä Suomessa anneta.

Klinikat ja lääkärit eivät voi itse päättää kenelle korvaushoitoa antavat, vaan hoitoon tullaan kuntien lähetteillä eli kunnilla on päätösvalta kuka hoitoa saa.

– Alaikäisten kohdalla kunnissa varmaan toivotaan, ettei tarvetta korvaushoitoon olisi, Simojoki sanoo.

Alaikäisiä hoidon tarpeessa olevia, opioidiriippuvaisia kuitenkin on. Simojoki uskoo, että tarve korvaushoidoille lisääntyy tulevaisuudessa, koska amfetamiinin käytöstä siirrytään usein opioideihin.

– Väitän kuitenkin, että hoidon tarpeen tunnistaminen ja hoitoon ohjautuminen ovat Suomessa niin huonolla tolalla, että ilman hoitoa jää jopa alaikäisiä, jotka tarvitsivat hoitoa.

Alaikäisille suunnatuissa palveluissa, kuten nuorisokodeissa, ei käytetä korvaushoitoa.

– Ymmärrän toki, että hyvin nuorten kohdalla pyritään ensisijaisesti muihin keinoihin aluksi kuin korvaushoitoon. Mutta se, että laitoshoito olisi ehdoton edellytys korvaushoidolle, on minusta nykyisen asetuksen väärä tulkinta, Simojoki sanoo.

A-klinikka Oy tuottaa kaupungin tilaamia korvaushoitopalveluja muun muassa pääkaupunkiseudulle, Tampereelle ja Hämeenlinnaan.

"Ikä ei saisi olla este korvaushoidon saamiselle"

Lähes kaikkialla Suomessa opioidien ongelmakäyttäjien määrän kasvu näkyy sairaanhoitopiirien ja päihdeklinikoiden vastauksissa. Ongelman laajenemisesta kerrottiin esimerkiksi Helsingissä, Tampereella, Jyväskylässä ja Oulussa. Erityisen pahana opioidiongelmaa pidettiin Kymsoten alueella, johon kuuluvan muun muassa Kotka ja Hamina.

A-klinikan Kaarlo Simojoen lisäksi myös Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin korvaushoitopoliklinikalla oltaisiin valmiita antamaan diagnoosin mukaista korvaushoitoa alaikäisille, jos hoidon kriteerit täyttyvät.

– Korvaushoidon tarpeen arviointi ja hoidon aloittamisen kriteerit ovat samat iästä riippumatta. Ihmisillä on oikeus hoitoon iästään riippumatta, sanoo lääkäri Hanna Putkonen HUSista.

Myös Jyväskylässä pidetään alaikäisten oikeutena saada korvaushoitoa.

– Iän ei tulisi olla kriteerinä korvaushoidon arvioprosessille. Päihdelääketieteen näkökulmasta myös alaikäisillä tulisi olla oikeus lääketieteelliseen päihdevieroitukseen ja korvaushoidon arvioon sekä opioidiriippuvuuden diagnostiikkaan, sanoo palveluvastaava Jaana Santala Sovatek-säätiöstä.

Toisaalta osa lääkäreistä ottaa esiin nuorten kehittymässä olevat aivot, niin myös Sovatekin Santala.

–Oleellista on myös arvioida riippuvuuden vakavuus ja mahdollisen korvaushoidon hyödyt ja haitat vielä kehitysvaiheessa olevan nuoren aivojen kannalta.

Suboxone liuska
Suboxone-korvaushoitolääke. Antti Kolppo / Yle

Oulusta kerrotaan, että periaatteessa alaikäisten korvaushoitoon ei ole esteitä, mutta asenteet estävät sen monessa paikassa.

– Ei ole juridista eikä hoidollista estettä sille, etteikö alaikäisille voisi antaa opioidikorvaushoitoja, sanoo apulaisylilääkäri Pekka Laine Oulun yliopistollisesta keskussairaalasta.

Laine sanoo, että nykyisin on opiaattien käytön hyvin nuorena aloittaneita, jolloin myös tarve korvaushoidolle voi tulla jo alaikäisenä. Alaikäiseen voidaan kuitenkin kohdistaa lastensuojelun toimenpiteitä, joilla myös voidaan laittomien aineiden käyttö keskeyttää.

– Korvaushoito olisi kevyempi vaihtoehto kuin lastensuojelulain mukainen huostaanotto ja sijoittaminen laitokseen. Toisaalta ajatellaan, että korvaushoito on periksi antamista, ja siksi sitä vastustetaan aktiivisesti, arvelee Laine.

Päijät-Hämeessä ei myöskään ole tiettävästi annettu alaikäisille korvaushoitoa, mutta asiaa pohditaan.

– On yksittäistapauksia, joissa se on perusteltua. On suuri ero siinä, onko 12- vai 18-vuotias – jos on melkein 18-vuotias ja on tarve, niin voidaan yksilöllisesti arvioida, sanoo Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän tulosaluejohtaja Heli Peltola.

A-klinikan ylilääkäri Markus Partasen mukaan alaikäisiä suonensisäisesti huumeita käyttäviä on, mutta he eivät saa tällä hetkellä hoitoa suomalaisessa päihdejärjestelmässä.

– Käytäntö ja tutkimukset ovat osoittaneet, että jos ihmisellä on yli kahden vuoden suonensisäinen käyttöhistoria ehtinyt kehittymään joko stimulantteihin tai opioideihin, niin sen jälkeen vieroittautumisen todennäköisyys pienenee, sanoo Partanen.

– Vaikea sanoa, onko korvaushoito sitten tulevaisuudessa yksi keino. Tämä on vaikea ryhmä, johon ei suomalaisessa päihdehoitojärjestelmässä vielä ole saatu apua, Partanen jatkaa.

"Olemme ottaneet periaatteellisen ikärajan 18 vuotta"

Useat Ylen haastattelemat lääkärit ovat sitä mieltä, että alaikäisille ei tulisi antaa korvaushoitoa. Perusteluna on joko se, että riippuvuus on kestänyt vasta lyhyen aikaa tai se, että täytyy olla muita hoitoyrityksiä ennen korvaushoitoa.

– Ei alaikäisiä, olemme ottaneet periaatteellisen ikärajan 18 vuotta. Halutaan, että on muitakin hoitoyrityksiä, keskustelua, katkolla olemista, sanoo Satakunnan keskussairaalan nuorisopsykiatrianpäihdepuolen hoitaja Kirsti Juhola.

Vaikka Kymenlaaksosta kerrotaan, että huumeongelma on paha, sielläkään ei olla valmiita tarjoamaan korvaushoitoja vain kuin erityisen painavista syistä.

– Alaikäisten kohdalla tulisi aina ensin saada potilaat lopettamaan jollain tavalla ylimääräisen kemian käyttäminen. Ei se ole haitatonta, että potilaalla menee päivittäin opiaatteja. Kun aivot ja ruumis kasvavat, niin pitäisi pystyä välttämään päivittäistä lääkkeen käyttöä, sanoo Kymsoten kuntayhtymän päihdelääkäri Juha Oksanen.

Oksasen mukaan pitäisi olla äärimmäisen poikkeukselliset olosuhteet, että alaikäiselle annettaisiin korvaushoitoa. Kymsoten alueella on nuoria korvaushoidossa, esimerkiksi tällä hetkellä yksi 19-vuotias, mutta ei alaikäisiä.

Korvaushoito on hyvin sitova ja pitkäkestoinen hoito.

– Poikkeustilanteita voi olla, mutta meillä ei ole rakennettu sellaista systeemiä, että alaikäisille annettaisiin korvaushoitoa. On lastensuojelu- ja huostaanottokäytännöt, joissa päästään paremmin alaikäisten ongelmiin käsiksi.

– Kymenlaaksossa alaikäisten käyttö on usein monipäihderiippuvuutta. Lääkkeet ja amfetamiini on iso ongelma. Ne eivät ehkä ole ratkaistavissa sillä, että heidät tempaistaisiin korvaushoitoon. Olisin varovainen alaikäisten korvaushoidon suhteen, Oksanen jatkaa.

Toisaalta nuorten pelkoa huostaanottoa kohtaan pidetään yhtenä syynä sille, miksi he eivät hakeudu hoitoon.

– Usein alaikäiset pelkäävät tai varovat kertomasta tilanteestaan rehellisesti työntekijöille, koska pelkäävät lastensuojelullisia toimia eli sijoituksia tai rajoittamistoimenpiteitä. Siksi osa nuorista kertoo rehellisesti tilanteestaan ja historiastaan vasta, kun ovat täysi-ikäisiä ja itse vastuussa itsestään, sanoo johtava sosiaalityöntekijä Eija Hiltunen Jyväskylästä.

Anonyymi korvaushoitoa saava nainen
Nuoria opioidien ongelmakäyttäjiä on Suomessa enemmän kuin koskaan aikaisemmin.Antti Kolppo / Yle

Moni lääkäri pohti vastauksissaan sitä, että alaikäiset pitäisi saada irrotettua pois haitallisesta ympäristöstä.

– Nuorella aivot vielä kehittyvät. Holhoavampi ote olisi toimivampi, laitoskuntoutusjaksojen kautta. Lähtökohtaisesti jos tilanne tulee eteen, pitää arvioida tarve.Tämä on hankala kysymys, pohtii vs. ylilääkäri Antti Lehtonen Etelä-Karjalasta Eksotesta.

– Jos otetaan nuori korvaushoitoon, saadaanko häntä kuitenkaan pois haitallisista piireistä, Lehtonen jatkaa.

Lehtosen mukaan on tärkeää saada nuoret irrotettua ympäristöstä, joka altistaa käytölle.

Itä-Savossa alaikäisten korvaushoitoa mietitään, vaikkakin vielä siihen ei ole ollut tarvetta.

– Alaikäisten riippuvuudet ja niiden hoito on ainakin yhtä ongelmallista kuin aikuisten. Alaikäisten kehittyvä keho ja mieli sekä sosiaalinen riippuvuus aikuisista tekevät riippuvuuskuvion ja sen hoidon monimutkaisemmaksi, sanoo ylilääkäri Maija Tuominen Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sosterista.

– Tällä hetkellä alueellamme ei ole katsottu toistaiseksi alaikäisten kohdalla tarvetta korvaushoidoille. Toisaalta emme ole rajanneet ajatuksissamme korvaushoitoa alaikäisiltä, mikäli sille on lääketieteelliset perusteet ja se voidaan toteuttaa nuoren edun mukaisesti.

"Miten 15-vuotiaat pystyvät sitoutumaan korvaushoitoon, kun siellä on pakko käydä joka päivä?"

Nainen, 25-vuotias

Vastapäätä istuu nuori nainen, pitkät hiukset valuvat pipon alta. Hän aloitti päivittäisen Subutexin käytön 15-vuotiaana.

Ensimmäistä kertaa hän alkoi saada korvaushoitoa 22-vuotiaana, kun tuli raskaaksi. Sitten tuli keskenmeno, ja korvaushoito lopetettiin saman tien. Uuden raskauden myötä korvaushoito aloitettiin uudelleen.

– Onhan se korvaushoito ollut ainoa pelastus, millä pystyn olemaan ilman huumeita ja olemaan perheen kanssa, hän sanoo.

Hoidon aikanakin retkahduksia on tullut.

– Puoli vuotta sitten retkahdin ja olimme ensikodissa ja lensin ulos sieltä. Lapset jäivät isälleen. Sitten kävin katkon ja sitten kuntoutuksen. Katko oli kaksi viikkoa ja kuntoutus kuusi viikkoa. Nyt olen saanut pikku hiljaa enemmän ja enemmän tavata lapsia ja saanut heidät yöksikin.

Alaikäisenä pipopäinen nainen oli hakeutunut itse hoitoon, mutta hänet oli otettu huostaan ja laitokseen.

– Nuorisokodissa katosi motivaatio, koska en halunnut jäädä sinne.

Hän jatkoi Subutexin käyttöä, ja omien sanojensa mukaan oli nuorisokodissa yhteensä vain puoli vuotta.

– Nuoret pelkäävät huostaanottoa, se on suurin syy miksi nuoret eivät uskalla hakea hoitoa. Heille ei edes anneta mahdollisuutta yrittää kotona elämistä. Minutkin huostaan otettiin suoraan.

Nuoren naisen mielestä korvaushoito ei kuitenkaan olisi välttämättä hyvä asia alaikäisille.

– En tiedä, nuoret ovat niin ajattelemattomia. Itse en alaikäisenä vielä tajunnut, että siitä on mitään haittaa. En tiedä, olisiko se hyvä idea.

Mies, 25-vuotias

Mies sanoo nähneensä päihdemaailmasta kaiken, eikä päihteillä ole hänelle enää mitään annettavaa. Muutaman kuukauden on mennyt hyvin. Kuntoutus- ja hoitojaksoja on takana paljon, nyt kaksi vuotta hän on ollut korvaushoidon piirissä. Aineiden käyttö alkoi 15-vuotiaana.

– Olen tullut siihen tulokseen, että sen avulla olisi tavallaan helpointa pysyä normaalissa arjessa, ettei kouluaikaa menisi päihde-elämään.

Miehellä on koulupaikka, mutta koulu on ollut katkolla vuoden.

Korvaushoidon aikana on tullut retkahduksia.

– Sitten olen mennyt katkolle ja kuntoutukseen ja sellaista kehää tämä on mennyt vuoden verran, hän kertoo.

Korvaushoidon aikana mies on käyttänyt amfetamiinia ja bentsodiatsepiineja. Käyttäessään montaa ainetta yhtä aikaa, hän ei kerro pelkäävänsä yliannostusta.

– Jos on jotain käyttänyt, niin ei sitä kauheasti mieti.

Mies kertoo, että korvaushoitoklinikalla nähdään helposti, jos on päihtynyt tai sekaisin. Mutta jos on ottanut jotain muuta kuin alkoholia, niin testitulosten saamisessa menee kaksi viikkoa.

Mitä mieltä hän on siitä, että opioidikorvaushoitoa voisi saada jo alaikäisenä?

– En oikein tiedä. Kyllä minulle oli aika paljon kaikenlaisia palveluita tarjolla alaikäisenä, joihin pääsin kiinni vanhempien avulla. Itse olin ensimmäistä kertaa 17-vuotiaana katkolla. En tiedä, miten se on ollut edes mahdollista.

Nainen, 30-vuotias

Naisesta ei arvaisi millään, että hän on ollut huumeidenkäyttäjä. Hän kertoo aloittaneensa vasta täysi-ikäisenä Subutexin käytön. Hän istuu levollisena villasukat jalassa. Kaksi isointa lasta on äidillä, pienin isällä.

Loppuraskaudesta hän retkahti Subutexiin.

– Minulla oli siinä vähän sellainen pakkorako, kun syntyi tuo nuorimmainen. Mietin, että mikä olisi nopein keino, että voisin olla lasten kanssa.

– Eihän minua kukaan korvaushoitoihin pakottanut, mutta ajattlein, että se on ainoa vaihtoehto, vaikka en kokenut sitä hirveän hyvänä asiana. Mutta kyllä minä nyt näen sen hyvänä ratkaisuna.

Nainen ei omien sanojensa mukaan myöntänyt, että hän on riippuvainen, eikä siksi tarvinnut korvaushoitoa.

– Minä aina ajattelin, että pääsisin niistä eroon, mutta sitten oli pakko myöntää, että en päässyt niistä eroon.

Hän kertoo käyttäneensä muutaman vuoden Subutexia, hankkineensa sitä kadulta, kavereilta ja netistä.

– Ei Subutex ole vaikuttanut minuun pitkiin aikoihin mitenkään. Tulen kipeäksi, jos en saa sitä. Mutta jos saan sitä, niin olen normaali.

Alaikäisten korvaushoidosta nainen ei osaa sanoa mitään erityistä, koska hänellä ei ole itsellään kokemusta alaikäisenä opioidien käytöstä.

– Hyvin yksilöllistähän se on. Mutta näkisin, että niin nuoret tekevät kaman käytöstä trendijutun, että se on siistiä. Mietin sitä, että miten 15-vuotiaat pystyvät sitoutumaan korvaushoitoon, kun siellä on pakko käydä joka päivä.

Korjattu 11.3.2020 klo 9.46: A-Klinikka Oy ei tuota korvaushoitopalveluita Kotkassa, kuten jutussa aiemmin luki. Vuonna -16 Kotkan kaupunki otti palvelun omaksi toiminnakseen, ja nykyisin sitä tuottaa Kymsote.