Luulitko, että nuoret ovat ilmastoystävällisimpiä kuluttajia? Väärin, sanoo professori: "Yli 60-vuotiaat kaikista ekologisimpia"

A-studiossa pohditaan tänään tiistaina, missä määrin ilmastopuheet ulottuvat myös tekoihin. Vieraina ovat ilmastoaktivisti Leo Stranius ja sosiologian professori Terhi-Anna Wilska.

ilmastonsuojelu
Joensuun Sokoksen S-Marketiissa, Joensuu Sokos S-Market
Ismo Pekkarinen / AOP

Nuorten ilmastoahdistuksesta ja -aktivismista puhutaan paljon. Mutta mitkä sukupolvet ovat kaikkein valmiimpia ilmastotekoihin?

– Nuorimmisssa ikäryhmissä ovat ne kaikista aktiivisimmat yksilöt. Toisaalta nuorissa on myös paljon sellaisia, jotka ovat vähän syrjäytyneitä kaikesta tällaisesta keskustelusta, sanoo sosiologian professori Terhi-Anna Wilska Jyväskylän yliopistosta.

Wilska on tutkinut eri ikäryhmien kulutusasenteita. Hän ei tongi ihmisten roskia tai käy läpi heidän kauppalistojaan, vaan kysyy ihmisiltä, mitä he ajattelevat ja mitä he itse raportoivat tekevänsä. Esimerkiksi näin: Otatko huomioon ympäristövaikutukset ostoksia tehdessäsi? Oletko sitä mieltä, että maailmassa elämä on liian kulutuskeskeistä? Tai ostatko kierrätyksestä ja kirpputoreilta?

Wilskan mukaan vanhemmat ikäryhmät ovat jo pitkään olleet kulutusasenteiltaan ja -tavoiltaan nuoria ekologisempia. 2000-luvun alussa erot olivat vielä selkeämmät kuin nyt. Viime vuosina ero on pienentynyt ikäryhmien välillä.

– Edelleen vanhemmat eli yli 60-vuotiaat ovat kuitenkin kaikista ekologisimpia, ja kyllä ne nuoret 18–30-vuotiaat ovat vähiten ekologisia, Wilska sanoo.

Ikäryhmästä 30–60-vuotiaat on Wilskan mukaan vaikea löytää eroja. Heidän asenteensa ovat melko samanlaisia.

Kaikissa ikäryhmissä naiset ovat ekologisempia kuin miehet.

Alle 18-vuotiaiden asenteita Wilska ei ole verrannut aikuisten kulutusasenteisiin. Hänen tuoreen tutkimusaineistonsa alustavista tuloksista kuitenkin ilmenee, että 15–19-vuotiaat tytöt ovat keskimäärin vastuullisempia ja vähemmän materialistisia kuin pojat.

Muuttuvatko asenteet iän karttuessa?

Wilskan mukaan on vaikea sanoa, muuttuvatko ihmisten asenteet iän myötä vastuullisemmiksi vai ovatko vanhemmat sukupolvet yksinkertaisesti vain toimineet samoin omasta nuoruudestaan asti.

– He eivät ole eläneet lapsuuttaan ja nuoruuttaan tällaisessa tavarapaljousyhteiskunnassa. Monet kulutusasenteista ovat muotoutuneet jo lapsuudessa eivätkä ne välttämättä ole muuttuneet paljoakaan, Wilska pohtii.

Ympäristövastuullisen kulutuksen motiivina voi olla myös yksinkertaisesti säästäväisyys.

Wilska huomauttaa, että nuoret altistuvat nykyään yhä aggressiivisemmalle digitaaliselle algoritmimainonnalle. Nuorilla on vielä vähän elämänkokemusta ja kykyä vastustaa taitavasti kohdennettua mainontaa, hän jatkaa. He suosivat halpaa pikamuotia ja verkkokauppoja, jotka lisäävät lentopäästöjä.

Lisäksi nuoret ostavat nykyään paljon niin sanottujen influenssereiden eli tubettajien, Instagram-julkkisten ja muiden sosiaalisen median persoonien vaikutuksesta.

– Nuoret ovat koko ajan kaupallisen pommittamisen kohteena.

Terhi-Anna Wilska seisoo seinää vasten.
Jyväskylän yliopiston sosiologian professori Terhi-Anna Wilska on tutkinut eri ikäryhmien kulutusasenteita.Niko Mannonen / Yle

Miten koulutustaso vaikuttaa?

Kulutusasenteisiin vaikuttaa iän ja sukupuolen lisäksi myös koulutustaso. Wilskan mukaan korkeasti koulutetut ovat tiedostavampia kuluttajia kuin vähemmän koulutetut.

– Tulojen vaikutus on ristiriitainen. Monesti korkeasti koulutettujen asenteet ovat hyvin ekologisia, mutta toteutunut kulutus on sitä suurempi mitä suuremmat tulot ovat.

Matalammin koulutetuilla kulutus kohdistuu yleensä vähemmän ekologisempiin asioihin: he esimerkiksi syövät enemmän pikaruokaa. Toisaalta he aiheuttavat vähemmän lentopäästöjä ja matalamman tulotason takia heidän totaalikulutuksensa on vähäisempää.

Wilska ei osaa sanoa, kumpi ryhmä on loppujen lopuksi ilmastoystävällisempi. Pienituloiset kuluttavat vähemmän, mutta toisaalta korkeasti koulutetut levittävät ilmastotiedostavampia asenteita muillekin.

Karkean yleistyksen hän voi sen sijaan antaa siitä, keitä ekologisuus kiinnostaa vähiten: vähän koulutettuja nuoria miehiä.

A-studiossa pohditaan tänään tiistaina eri sukupolvien ilmastotekoja ja sitä, missä määrin puheet ulottuvat myös tekoihin. Vieraina ilmastoaktivisti Leo Stranius ja sosiologian professori Terhi-Anna Wilska. Yle TV1 ja Yle Areena klo 21 alkaen. Juontajana Petri Raivio. Artikkelissa voi keskustella keskiviikkoon kello 23.00:een asti. #yleastudio

Ylen kulttuuricocktail: Ympäristövaikuttaja Leo Stranius tekee kaikkensa maapallon puolesta, vaikka pelkää ajan loppuvan kesken

Parikymppiset naiset kertovat, miksi ostavat pikamuotia – Inca Paatela, 23: "Olen tapojeni orja"

Nuorten huoli ilmastonmuutoksesta kasvanut jyrkästi – "Nuoret ovat paljon tietoisempia kuin aiemmat sukupolvet tuossa iässä"