Janne “Rysky” Riiheläisen kolumni: Eivät ydinaseet ole mihinkään kadonneet, joten miten olisi sienipilvet osana Suomen puolustusta?  

Suomi ja suomalaiset ovat aina ajatelleet ydinaseita muiden aseina. Nyt meidänkin on mietittävä haluammeko olla ydinaseiden puolella vai niitä vastaan, kirjoittaa Rysky Riiheläinen.

ydinaseet
Rysky Riiheläinen
Laura Railamaa / Yle

”Ei lehmä kaipaa sonnia, kun sataa ydinpommia” Näin meitä huudatettiin 80-luvun rauhanmarssilla Haminan kaduilla. Huuto oli jo silloin piinallisen nolostuttava, mutta ydinaseiden vastaisuus oli sitäkin tärkeämpi asia. Enkä edelleenkään koe olleeni väärässä, vaikka Neuvostoliitto olikin lännen rauhanliikkeen soluttanut ja käytti sitä h (siirryt toiseen palveluun)yväkseen. (siirryt toiseen palveluun)

Me elimme silloin maailmassa, jossa kaiken tuhoutuminen ydinsodassa oli arkisen mahdollista pop-kulttuuria myöten (siirryt toiseen palveluun). Tunne lienee jotain samanlaista kuin nykyään monien kokemassa ilmastoahdistuksessa.

Sitten kommunismi romahti ja sienipilvet hävisivät silmistä ja mielestä. Mutta nyt ne ovat palaamassa. Myös suomalaisille on tulossa eteen tilanne, jossa joudumme päättämään haluammeko ydinaseet osaksi puolustustamme.

Viimeisten vuosien aikana Venäjä on simuloitunut ydinhyökkäyksiä läntisen Euroopan maihin.

Poliittiset, taloudelliset ja teknologiset muutokset yhdessä laittavat parhaillaan vahvalla kädellä asetelmia uusiksi. Erityisesti Venäjä, jolla on sotilaallisen voiman lisäksi hyvin vähän muita vahvuuksia, on pitänyt voimallisesti esillä ydinaseitaan. Venäjän ja Yhdysvaltain välisiä aserajoitussopimuksia on purkautunut ja purkautumassa, koska kumpikin haluaa ottaa käyttöön uutta teknologiaa.

Viimeisten vuosien aikana Venäjä on simuloinut ydinhyökkäyksiä läntisen Euroopan maihin. Kohteena on ollut muun muassa Ruotsi, joka pääsiäisenä 2013 havahtui (siirryt toiseen palveluun) siihen, ettei sillä ollut lähettää valmiudessa olevia lentokoneita lähestyvää hyökkäysmuodostelmaa vastaan. Siitä käynnistyi yhä jatkuva kriisi maan puolustusvalmiuden suhteen.

Venäjä viestitti taustalla (siirryt toiseen palveluun) heti Krimin valtauksen jälkeen, ja myöhemmin myös julkisesti (siirryt toiseen palveluun) olevansa valmis käyttämään ydinaseita, jos Krimin valloitusta uhataan sotilaallisesti. Venäjä on myös hehkuttanut uusia ihmeaseita, vaikka niiden kehittelyssä onkin ollut vakavia ongelmia. (siirryt toiseen palveluun)

Yhdysvallat on myös harjoitellut Euroopan yllä ydinasehyökkäystä Venäjälle.

Venäjälle on vastattu muun muassa sijoittamalla Baltian maihin kiertäviä lento-osastoja muista Natomaista. Yhdysvallat on myös lähtenyt mukaan peliin ja harjoitellut Euroopan yllä (siirryt toiseen palveluun) ydinasehyökkäystä Venäjälle.

Euroopan johtajana tomerasti esiintynyt Ranskan presidentti Emmanuel Macron vihjasi vastikään puheessaan, että Ranskan ydinaseiden tarjoamasta suojasta muillekin maille olisi mahdollista keskustella. Suomessa reaktiot (siirryt toiseen palveluun) olivat hyvin vaisuja. Ne kertoivat, että ainakaan hallituksessa ei ole yhteistä kantaa tähän.

Ydinaseiden merkitystä Suomen turvallisuudelle ei ole kuitenkaan unohdettu. Suomi jättäytyi aikoinaan vähin äänin kokonaan YK:n yleiskokouksessa hyväksytyn ydinasekieltosopimuksen ulkopuolelle.

Nykyisistä hallituspuolueista SDP, vasemmistoliitto ja vihreät halusivat Suomen liittyvän sopimukseen. Hallitusohjelmassa on kuitenkin vain maininta (siirryt toiseen palveluun) jäsenyyden arvioinnista tulevaisuudessa. Ulkomisteriön mukaan (siirryt toiseen palveluun)sopimuksella voi olla "merkitystä ydin­aseettomien maiden yhteistyö­suhteisiin ydinase­valtioiden kanssa".

Ruotsi päätti liittyä sopimukseen, mutta väliin tuli Yhdysvallat, joka suhtautui asiaan kielteisesti (siirryt toiseen palveluun). Viime kesänä Ruotsi ilmoittikin (siirryt toiseen palveluun) jäävänsä sopimuksen ulkopuolelle. Suomi ja Ruotsi eivät siis halunneet vaarantaa sotilaallista yhteistyötä Yhdysvaltain ja Naton kanssa.

Macronin aloite toi ydinaseet mukaan keskusteluun myös eurooppalaisessa puolustusyhteistyössä. Suurimmalle osalle maista tämä asia on jo ratkaistu Nato-jäsenyyden kautta. Ne ovat lähtökohtaisesti sitoutuneet ydinaseisiin.

Ranskasta tuli elokuvan muodossa mielenkiintoinen viesti jo viime vuonna. Suden kutsu elokuva kertoo kuinka Ranska lähettää Suomen avuksi ydinaseilla varustetun sukellusveneen, kun Venäjä on miehittänyt Ahvenanmaan. Paitsi että elokuvan ohjaaja-käsikirjoittaja Antonin Baudrylla on kokemusta valtiojohdon ulkopoliittisena avustajana, niin Ranskan ulkoministeriö kertoi suomalaisille (siirryt toiseen palveluun) taustoja elokuvan teemoista.

Tarjolla on yhteisiä sotaharjoituksia, kalustohankintoja, järjestelmiä, kauttakulkusopimuksia ja nyt vielä tarjous ydinaseiden sitomisesta osaksi yhteistä puolustusta.

Tähän asti on Suomessa ollut hyvin helppoa olla myötämielinen eurooppalaiselle turvallisuusyhteistyölle. Mutta konkreettisten yhteistyömuotojen hyväksyminen onkin jo hankalampaa. Tarjolla on yhteisiä sotaharjoituksia, kalustohankintoja, järjestelmiä, kauttakulkusopimuksia ja nyt vielä tarjous ydinaseiden sitomisesta osaksi yhteistä puolustusta.

Suomi on sujahtanut loppujen lopuksi hyvin nopeasti syvälle lännen puolustusrakenteisiin. Vielä toissa vaalikaudella keskusteltiin suurilla sanoilla muutamasta Islantiin ilmavalvontaharjoituksiin lähtevästä hävittäjäkoneesta. Nyt on rutiinia käydä sotaharjoituksissa muualla ja isännöidä tänne tulevia ulkomaisia joukkoja.

Suomi ja suomalaiset ovat aina ajatelleet ydinaseita vain muiden aseina. Nyt ensimmäistä kertaa meidän pitää oikeasti miettiä, että haluammeko ydinaseita omalle puolellemme. Nyt ei taida löytyä marssille lähtijöitä, ei puolesta eikä vastaan.

Janne "Rysky" Riiheläinen

Kirjoittaja on joensuulainen bloggari, joka on aktiivinen turvallisuuspolitiikan keskustelija. Riiheläinen on vapaa toimija, joka ei ole sidottu mihinkään asemaan, organisaatioon tai ajatussuuntaan.

Aiheesta voi keskustella 20.5. klo 23.00 asti.

Uusimmat uutiset puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus