Leikkauksien keskittäminen olisi pahimmillaan katastrofi maakuntasairaalassa – kirurgit lähtisivät ja päivystys vaarantuu

Säästöjä, potilasturvallisuutta ja laatua luvanneen keskittämisasetuksen pitäisi tulla voimaan 3 kuukauden kuluttua. Moni pieni sairaanhoitopiiri pelkään ongelmien alkavan.

kirurgia
Kirurgit leikkaa potilasta leikkaussalissa.
Keskittämisasetuksen tarkoitus on parantaa potilasturvallisuutta, mutta samalla pienemmät keskussairaalat ovat joutuneet ahdinkoon suurien leikkaustavoitteiden kanssa. Arkistokuva.Simo Pitkänen / Yle

Juha Sipilän hallituksen asettaman keskittämisasetuksen tavoite on parantaa leikkaushoidon laatua ja potilasturvallisuutta Suomessa. Harvinaisimmat leikkaukset, joita tehdään Suomessa alle 200 vuodessa, halutaan sen mukaan keskittää viiteen yliopistosairaalaan Helsinkiin, Tampereelle, Turkuun, Kuopioon ja Ouluun.

Myös muille kuin harvinaisille leikkauksille on asetettu määrärajat.

Sosiaali- ja terveysministeriö (siirryt toiseen palveluun)on saanut nyt sairaanhoitopiireiltä ja asiantuntijoilta pyydetyt lausunnot terveydenhuoltolain keskittämisasetuksen muutoksista ja käsitteli niitä 6. maaliskuuta.

Alkuperäinen keskittämisasetus on aiheuttanut murhetta monessa sairaanhoitopiirissä.

Lihavuusleikkaus Jorvin sairaalassa. Potilaan mahalaukkua pienennetään tähystysleikkauksella. Kirurgina Anne Juuti.
Monet harvinaiset leikkaukset keskitetään jo nyt yliopistosairaaloihin. Arkistokuva. Katriina Laine / Yle

Sosiaali- ja terveysministeriö haluaa korjata alkuperäistä keskittämisasetusta tuomalla siihen joustoa. Tiukoista määristä voitaisiin joustaa, jos sairaalassa on erikoisalan ympärivuorokautinen päivystys. Tavoite on turvata keskussairaaloiden päivystystoiminta ja osaajien riittävyys.

Vaatimukset ovat silti edelleen tiukkoja.

Jos keskittämisasetus astuu voimaan ilman muutoksia, tullaan esimerkiksi osa Kaakkois-Suomen syöpäleikkauksista tulevaisuudessa toteuttamaan Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä eli HUSissa tai HUSin erityisvastuualueen suurimmassa sairaalassa Lahdessa.

Kaakkois-Suomessa leikkaukset tehdään nykyään Etelä-Karjalan keskussairaalassa Lappeenrannassa ja Kymenlaakson keskussairaalassa Kotkassa.

Leikkausmäärät liian pieniä

Etelä-Karjalassa vaakalaudalla ovat munuaissyöpä- ja paksusuolisyöpäleikkaukset.

Molempien minimiraja on ollut 70 leikkausta vuodessa. Munuaissyöpiä leikataan Lappeenrannassa vuodessa noin 30.

– Paksusuolisyöpien leikkauksissa olemme 70:n rajoilla. Jos se lähtee, se olisi katastrofi. Gastrokirurgia on niin olennainen osa, että se johtaisi kirurgian päivystyksen alasajoon, sanoo terveys- ja vanhuspalveluiden johtaja Tuula Karhula Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotesta.

Karhulan mukaan tuoreimmassa sosiaali- ja terveysministeriön asetusluonnoksessa muotoilu on kuitenkin noin 70. Se helpottaisi Etelä-Karjalan tilannetta, sillä määrät ovat liikkuneet juuri 70 kieppeillä.

K-Sairaala
Keskussairaaloille on merkittävää se, tulkitaanko leikkausmääriä kirjaimellisesti vai ovatko ne noin-määriä, jolloin lähellä ollevat luvutkin riittävät. Arkistokuva.Emma Pietarila / Yle

Gastroenterologisessa kirurgiassa leikataan ruoansulatuskanavan kirurgisia sairauksia, mikä kattaa suoliston sairaudet ruokatorvesta peräsuoleen. Eksotessa ja monella muullakin alueella toivotaan, että luvut suhteutettaisiin väestöön ja sairaaloiden alueisiin.

– 30 munuaissyöpäleikkausta vuodessa on ihan relevantti määrä, samoja lukuja on Kymenlaakson ja Päijät-Hämeen alueellakin. Väestössä ei kuuluisikaan esiintyä niitä sen enempää, Karhula sanoo.

Kymenlaaksossa väestöpohja on Etelä-Karjalaa suurempi, mutta munuaissyöpiä leikataan Kotkassakin vain 30–40 vuodessa. Tekonivel-, selkä-, paksusuoli- ja rintasyöpäleikkauksista ministeriön asettamat määrät kuitenkin täyttyvät.

– Missään Suomen ei-yliopistollisessa keskussairaalassa ei ole tätä määrää. HUS erva-alueella oli sovittu tähän asti, että munuaissyöpiä voidaan leikata, mutta pitäisi tehdä yhteistyötä, keskittää leikkaukset johonkin sairaalaan, jotta päästään tuohon 70:een, kertoo kirurgian ylilääkäri Pälvi Vento Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Kymsotesta.

Koska tehdään päätöksiä?

Alun perin keskittämisasetus kuului pääministeri Juha Sipilän hallituksen hankkeisiin.

Sosiaali- ja terveysministeriö on hiljattain käynyt läpi sairaanhoitopiireiltä ja valvontaviranomaisilta saatuja lausuntoja. Ministeriö kertoo mahdollisista asetuksen muutoksista myöhemmin, kertoo hallitusneuvos Anne Ilkka.

– Tarkkaa aikataulua en pysty sanomaan. Käymme vielä läpi asetuksen sisällön yksityiskohtia. Asetuksen voimaantulo 1.6.2020 on vielä mahdollinen, Ilkka kertoo.

Etelä-Karjalan keskussairaalan leikkausosaston heräämö.
Keskittämisasetus haluttaisiin voimaan kesäkuun alussa. Voi kuitenkin olla, että se viivästyy. Arkistokuva.Kalle Purhonen / Yle

Eksote vakuuttaa, että laadusta ei ole jouduttu tinkimään.

–Etelä-Karjalassa tehdään laadukasta munuaissyöpä- ja paksusuolisyöpäkirurgiaa, mikä on seurattavissa syöpärekisterien kautta. HUSin johtokin on meidän kanssamme samaa mieltä, että leikkauksia ei tarvitse keskittää, mikä puoltaa sitä, ettei laatuongelmia ei ole nähty, Tuula Karhula sanoo.

Määrällä varmistetaan osaamista

Keskittämisasetuksen ajatus on, että riittävä tapausmäärä varmistaa moniammatillisen hoitotiimin. Esimerkiksi HUSin syöpäkeskus on vastineessaan huolissaan mahdollisuudesta poikkeustapauksissa alittaa 150 leikkauksen vuotuinen rintasyöpien leikkausmäärä. Sen mukaan asetusluonnos toteutuessaan merkitsisi rintasyövän hoidon osalta taka-askelia.

Toisaalta Syöpäjärjestöt toteavat vastineessaan, että 150 rintasyöpäleikkauksen ja 70 paksusuolisyövän leikkauksen rajat ovat Suomen oloissa liian korkeat.

– Myös se on todettava, että juuri näiden tiukkojen lukumäärien tueksi ei löydy tutkimusnäyttöä. Suomen oloissa tutkimustietoa on siitä, että potilaiden elossaoloaika on korkeampi niissä hoitoyksiköissä, joissa rintasyöpätapausmäärät ovat yli 100 kuin niissä, joiden tapausmäärät ovat alle 50 tai 50–99, sanotaan Syöpäjärjestöjen vastineessa.

Kirurgi ja hoitajat leikkaussalissa tekemässä sappileikkausta
Leikkausmäärillä pyritään ylläpitämään laatua. Ei kuitenkaan ole täysin selvää, mikä määrä on riittävä laadun toteamiseksi. Arkistokuva. Kalle Purhonen / Yle

THL:n kartoitusten mukaan Eksoten alueella erikoissairaanhoitoon pääsy on maan kärkeä.

– Esimerkiksi tekonivelleikkauksissa saattaa olla, että meille pääsee kuukaudessa ja HUSiin puolessa vuodessa. Hoitoon pääsy on meillä nopeampaa, Tuula Karhula sanoo.

Samoilla linjoilla ollaan myös Kymenlaaksossa. Keskittäminen on aiheuttanut jo nyt keuhkosyöpäleikkauksiin pääsyn pitkittymistä.

– Pitkittyvät hoitomatkat ja niihin liittyvät matkustamisen ja majoituksen lisäkustannukset voivat myös olla etenkin iäkkäille potilaille merkittävä haitta, toteaa myös johtajaylilääkäri Marja-Liisa Mäntymaa yhdessä Kymsoten toimitusjohtaja Annikki Niirasen kanssa Kymsoten vastineessa.

Rekrytointi vaikeutuisi entisestään

Mikäli lausuntokierros ei tuo keskittämisasetukseen lisää joustoa, ensimmäisenä joutuu Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote luopumaan munuaissyöpäleikkauksien lisäksi hyvin todennäköisesti myös osaavista urologeistaan, jotka siirtyisivät leikkaamaan muualle. Urologia on erikoisala, jossa hoidetaan muun muassa virtsaelinsairauksia.

Vaikka paksusuolisyövän kohdalla leikkausmäärät vielä niukasti täyttyvät, lisää sekin pahimmillaan epävarmuutta ja rekrytointiongelmia sairaalassa.

— Jos asetusta lievennettäisiin, se poistaisi sen uhan, joka vaikuttaa lääkärien luottoon päivystyksen tasosta tulevaisuudessa. Se vaikuttaa siihen, tuntuuko heistä siltä, että täällä kannattaa olla töissä. Näillä luvuilla on isoja vaikutuksia, Karhula sanoo.

— Tämä tietysti vaikuttaa Kotkan keskussairaalan kiinnostavuuteen työpaikkana, eli kirurgien saamiseen paikkakunnalle, kirurgian ylilääkäri Pälvi Vento sanoo.

Leikkausinstrumenttia kokeillaan leikkaussalissa.
Jos leikkauksia keskitetään keskussairaaloista pois, vaikuttaa se sairaaloiden houkuttelevuudeen työnantajana. Kaakkois-Suomessa rekrytointiongelmia on jo entuudestaan. Arkistokuva.Simo Pitkänen / Yle

Yksi keskittämisasetuksen tavoite on tuoda säästöjä. Niihin ei sairaanhoitopiirien mukaan ainakaan Kaakkois-Suomessa päästä.

— Jos joudumme lähettämään munuaissyöpäleikkaukset Helsinkiin, niin me maksamme siitä isot laskut, jota emme saa säästettyä leikkaussalihoitajista. Kunnat ovat jo valmiiksi talousvaikeuksissa ja meillä on isot säästöpaineet, Tuula Karhula sanoo.