Miksi ja millä tavalla Venäjä muuttaa perustuslakiaan? Listasimme viisi tärkeintä kysymystä Putinin ajamasta uudistuksesta

Venäjän pikavauhdilla käynnistämä perustuslakihanke etenee taas tällä viikolla.

Venäjä
Vladimir Putin
Presidentti Vladimir Putin tapaamassa nimittämäänsä perustuslakityöryhmää helmikuun lopussa Moskovassa.Alexey Druzhinin / AFP

MOSKOVA Venäjällä tehdään huomattavia uudistuksia maan perustuslakiin.

Tällä viikolla maan parlamentin ala- ja ylähuoneen sekä Venäjän alueparlamenttien on määrä hyväksyä perustuslakimuutokset. Kokonaisuudessaan uudistusten on tarkoitus tulla hyväksytyksi ennen toukokuuta.

Perustuslakiuudistuksen sisältö ja sen nopea aikataulu ovat herättäneet paljon kysymyksiä. Yle listasi niistä tärkeimmät.

1) Miksi Venäjän perustuslakia uudistetaan juuri nyt?

Asiantuntijat ovat liittäneet uudistuksen Vladimir Putinin vuonna 2024 loppuvaan presidenttikauteen, jonka jälkeen hän ei voi enää nykyisen perustuslain mukaan jatkaa tehtävässään.

Aiemmin Putin painotti, ettei halua tehdä muutoksia perustuslakiin. Tammikuussa hän kuitenkin yllättäen esitteli yksityiskohtaisen suunnitelman, jonka avulla maan perustuslakia muutetaan erityisjärjestelyin.

Yksi syy uudistuksiin lienee Putinin laskevat kannatusluvut.

2) Onko uudistusten tavoite pitää Putin Venäjän johdossa?

Yleisesti uudistuksen uskotaan turvaavan Vladimir Putinin aseman myös tulevaisuudessa.

Vähintään sen on katsottu antavan Putinille sellaisen viran, joka takaa hänelle myös tulevaisuudessa syytesuojan. Moni silti uskoo, että perimmäisenä tarkoituksena on pitää Putin vastaisuudessakin tiukasti vallan ytimessä.

Putin itse on antanut ymmärtää, ettei uudistus tarkoita sitä, että hän jatkaisi presidenttinä vuoden 2024 jälkeen. Hän kiisti hiljattain (siirryt toiseen palveluun) myös aiemmin kaikkein todennäköisimmältä pidetyn mahdollisuuden, jonka mukaan hän siirtyisi johtamaan valtakunnanneuvostoa. Kyse on neuvoa-antavasta elimestä, jonka asemaa ollaan nyt perustuslakiuudistuksen myötä vahvistamassa oleellisesti.

Julkisuudessa on myös spekuloitu (siirryt toiseen palveluun) muun muassa tandem-johdon paluuta eli Putinin siirtymistä pääministeriksi ja Dmitri Medvedevin nousemista jälleen presidentiksi.

Dmitry Medvedev ja Vladimir Putin.
Nykyään Venäjän turvallisuusneuvoston varajohtajaksi nimitetty Dmitri Medvedev on aiemmin toiminut sekä maan pääministerinä että presidenttinä. Kuvassa hän laskee presidentti Putinin kanssa seppelettä tuntemattoman sotilaan haudalle Moskovassa helmikuussa. Mikhail Metzel / AOP

Yhtä kaikki perustuslakiuudistuksella ollaan lisäämässä entisestään presidentin valtaoikeuksia. Mediassa uskotaankin vahvasti, että KGB-taustainen Putin saattaa vielä tarkoituksella peittää todelliset aikomuksensa ja jatkaa presidenttinä tämänhetkisistä vakuutteluista huolimatta.

3) Miksi uuteen perustuslakiin kirjataan maininnat Jumalasta ja Neuvostoliitosta?

Venäjän perustuslaista leivotaan nyt aiempaa ideologisempaa. Perustuslakityöryhmän esittelemät lisäykset heijastelevat sitä konservatiivista käännöstä, mikä on nähty 2010-luvulla venäläisessä yhteiskunnassa.

Uudistetussa perustuslaissa avioliitto määritellään vain miehen ja naisen väliseksi liitoksi ja usko Jumalaan mainitaan venäläisiä yhdistäväksi tekijäksi. Toisaalta perustuslakiin jää voimaan myös aiempi muotoilu Venäjästä maallisena valtiona.

Lisäksi perustuslakiin kirjataan, että Venäjä on toisen maailmansodan voittajavaltio ja se tulee vaalimaan maailmansodan muistoa ja historiallista totuutta. Myös Venäjän oikeudellinen rooli Neuvostoliiton jatkajavaltiona vahvistetaan perustuslaissa.

4) Tukevatko venäläiset perustuslakiuudistusta?

Kyselytutkimukset osoittavat, että venäläiset eivät tunne kovin hyvin (siirryt toiseen palveluun) perustuslakiuudistuksen yksityiskohtia, mutta he silti tukevat hanketta. (siirryt toiseen palveluun)

Kaikkein suosituimpia ovat perustuslakiin lisättävät sosiaaliset sitoumukset. Näihin lukeutuvat vuosittain toteutettavat eläkkeiden indeksitarkastukset ja maininta minimipalkasta.

Kansalaisten on määrä äänestää perustuslakiuudistuksesta yhtenäisenä pakettina huhtikuun 22. päivä.

Vaikka kyse ei ole sitovasta kansanäänestyksestä, on Venäjän hallinnolle tärkeää, että mahdollisimman moni vaivautuu ääniuurnille tukemaan hanketta. Tähän pyritään pääsemään köyhimmän kansanosan elintasoa turvaavilla kirjauksilla sekä massiivisella tiedotuskampanjalla.

5) Miten uudistettu perustuslaki tulee vaikuttamaan venäläisten arkeen?

Uudistetun perustuslain vaikutusta on vaikea arvioida tavallisen kansalaisen arkeen. Venäläiset itse toivovat sen turvaavan ennen kaikkea heidän elintasonsa.

Tällä hetkellä Venäjällä on voimassa vuonna 1993 presidentti Boris Jeltsinin kaudella hyväksytty perustuslaki, jonka henkeä on pidetty varsin liberaalina.

Tästä huolimatta Venäjällä on säädetty 2000-luvulla monia lakeja, jotka suoraan rajoittavat perustuslain takaamia kansalaisoikeuksia kuten kokoontumisvapautta ja lehdistönvapautta. Moni pitääkin Venäjän kansalaisvapauksia kiristävää lainsäädäntö nykyisen perustuslain vastaisena.

Uudistetussa perustuslaissa tullaan säilyttämään nykyiset kirjaukset kansalaisoikeuksista, mutta esimerkiksi isänmaallisuutta ja uskontoa korostavat lisäykset muuttavat sen henkeä aiempaa konservatiivisemmaksi.

Lisää aiheesta:

Kirjeenvaihtajan analyysi: Venäjän pikamarssia etenevä perustuslakiuudistus takaa Putinin vallan vastaisuudessakin

Radio-ohjelma Maailmanpolitiikan arkipäivää: Perustuslaki muuttuu, mutta Putin jää