Veden ja lämmön myyntiaikeet hiertävät Ähtärissä – valtuutettu: "Suorastaan raivostutti se, että koulujen rakentaminen ja kunnallisen yhtiön myynti asetettiin rinnakkain"

Ähtärissä on kerätty ovelta ovelle kaupunkilaisten nimiä energia- ja vesiyhtiön myymistä vastustavaan kuntalaisaloitteeseen. Aloitteen on allekirjoittanut tähän mennessä noin 1400 henkilöä.

vesihuolto
Ähtärin energian ja veden rakennus Ähtärissä.
Ähtärissä käydään vilkasta arvokeskustelua kaupungin omistamasta energia- ja vesiyhtiöstä.Pasi Takkunen / Yle

Kunnalliset yhtiöt tuottavat yleensä omistajilleen pientä, tasaisen varmaa tuottoa, eivätkä kansalaiset juuri niistä kiinnostu. Ähtärissä tilanne on toisin: paikkakunnan energia- ja vesiyhtiö on kaikkien huulilla ja siitä käydään niin arvokeskustelua kuin poliittista vääntöäkin.

– Ihmiset kyselevät yhtiön tulevaisuudesta. Mielenkiintoa on paljon ja tarvetta saada lisää tietoa, Ähtärin Energia- ja Vesi Oy:n toimitusjohtaja Veijo Leino toteaa ja varoo puhumasta omistajien suulla.

Ähtärin kaupunginvaltuusto päätti joulukuussa selvittää energia- ja vesiyhtiönsä myyntiarvon. Päätöksestä on valitettu hallinto-oikeuteen, jonka ratkaisua kaupungintalolla odotetaan kuumeisesti.

– Valtuuston päätös on sitova, jos hallinto-oikeus antaa valittajalle hylkäävän päätöksen. Jos oikeuden päätös on valittajalle myönteinen, silloin asia raukenee, selvittää Ähtärin kaupunginvaltuuston keskustalainen puheenjohtaja Heimo Pirttimäki.

Heimo Pirttimäki
Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Heimo Pirttimäki huomauttaa, että mitään myyntipäätöstä ei ole olemassa. Kyse on vasta yhtiön arvon määrittämisestä.Pasi Takkunen / Yle

Kaikki lähti rapistuvista kouluista

Arvonmäärityksen taustalla on Ähtärin vaikeudet rahoittaa mittavat kouluinvestointinsa. Energia- ja vesiyhtiön omaan käyttöönsä teettämän selvityksen mukaan yhtiö on noin 20 miljoonan euron arvoinen.

Tuon verran Ähtärissä tarvittaisiin rahaa lähivuosina mittaviin kouluinvestointeihin. Myös uimahalli on roikkunut investointilistalla jo pitkään.

Ähtärin keskustan kouluissa, niin ala- kuin yläkoulussa ja lukiossa, on mittavat sisäilmaongelmat tai ne ovat elinkaarensa lopussa. Suurin osa oppilaista on väistötiloissa ja rakennukset purku-uhan alla.

Ähtärin valtuusto päätti joulukuussa uusien koulutilojen rakentamisesta. Rahat vain ovat hukassa.

Kaupunki on selvittänyt omistamiensa kiinteistöjen, tonttien ja metsien myymistä, mutta nämä kaupat eivät riittäisi lähellekään kouluinvestointien vaatimaa summaa.

Velkarahalla rakentaminen suistaisi puolestaan jo ennestään velkaisen Ähtärin helposti kriisikunnaksi. Pattitilanneko?

– Toivottavasti ei, ratkaisu on löydettävä jollain tavoin. Jatkamme keskustelua. Mitään sellaista ei ole tullut esille, että jättäisimme koulut rakentamatta, Heimo Pirttimäki sanoo.

Vaatimuksen kera kansan puheille

Samaan aikaan, kun Ähtärissä käy vääntö kunnallisesta yhtiöstä, aktiivivastustajat ovat menneet kansan puheille. Noin 1400 henkilöä on allekirjoittanut kuntalaisaloitteen, joka vaatii päättäjiä luopumaan energia- ja vesiyhtiön myyntiaikeista.

– Kuntalaisaloitteeseen on kerätty nimiä ovelta ovelle ja kaupoissa päivystämällä. Myös muutamat yrittäjät ovat keränneet nimiä, selvittää valtuutettu Seppo Laine (vas.).

Laine kertoo, että aloite luovutetaan valtuustolle seuraavassa kokouksessa 30. maaliskuuta laajan infopaketin kera.

Osa kaupunkilaisista on kokenut nimien keruun ärhäkkäänä.

Niina Kivinummi
SDP:n valtuutettu Niina Kivinummi ei rinnastaisi koulurakentamista ja kunnallisen yhtiön myymistä.Pasi Takkunen / Yle

"Suorastaan vähän raivostutti"

Valtuutetuista lähinnä sosiaalidemokraatit ja vasemmisto vastustavat energia- ja vesiyhtiön arvonmäärittämistä ja mahdollista myyntiä.

– Suorastaan vähän raivostutti se, että koulujen rakentaminen ja kunnallisen yhtiön myynti asetettiin rinnakkain. Lapset tarvitsevat puhtaat koulutilat. Vesi luonnonvarana on ihmisille välttämätöntä, eikä sitä voida lähteä myymään koulujen takia, sanoo valtuutettu Niina Kivinummi (sd.).

Niina Kivinummi kertoo, ettei hän itse ole millään tavoin riippuvainen nyt keskiössä olevasta yhtiöstä.

– Minulla on omat kaivot ja lämmitän puulla, mutta kaupungissamme on paljon ihmisiä, jotka ovat riippuvaisia yhtiön tuottamasta lämmöstä ja vedestä.

Kivinummea huolettaa erityisesti lapsiperheet ja eläkeläiset, jos yhtiö myytäisiin.

– Mitä jos se lämmön ja veden hinta nousee? Emme voi millään lähteä takaamaan, etteikö nousisi.

Vaihtoehdot vähissä

Koulurakentamisen rahoitusvaihtoehtojen löytäminen on vaikeaa. Otson koulun oppilaita on tällä hetkellä evakossa sairaalarakennuksissa.

– Kyllä meitä on haastettu keksimään vaihtoehtoja, jos vastustamme yhtiön myyntiä. Valtuustoryhmässä olemme miettineet vapaita sairaalatiloja vaihtoehdoksi, Niina Kivinummi toteaa.

Kivinummi sanoo, että sairaalatilojen kunto pitäisi ensin selvittää ja katsoa, voisiko nykyisten seinien sisälle rakentaa modernit, opetussuunnitelmien mukaiset tilat.

– Hintalappu voisi olla eri luokkaa kuin mistä nyt on puhuttu. Täytyy myös muistaa, että 20–30 vuoden kuluttua Ähtärin peruskoululaisten määrä on todennäköisesti nykyistä paljon pienempi, Niina Kivinummi huomauttaa.

Ähtärin lukion rakennus
Ähtärin lukion tilat kaupungin keskustassa on suljettu. Väistötilat löytyivät Tuomarniemeltä.Pasi Takkunen / Yle

Luottamushenkilötkin sekoittavat?

Heimo Pirttimäki muistuttaa, että yhtiön myymisestä ei ole vielä päätöstä olemassa.

– Meillä on päätös vain uusien koulutilojen rakentamisesta. Energia- ja vesiyhtiöstä on vasta päätetty arvonmääritys. Ilman sitä ei voi lähteä myyntiä ajattelemaankaan. Myyntipäätöstä ei ole, mutta hieman tuntuu siltä, että myös luottamushenkilöt sekoittavat näitä asioita.

Pirttimäen mukaan Ähtärissä on selvitetty viime syksyn aikana eri vaihtoehtoja ja valtuutetuille on pyritty tuomaan tarpeeksi tietoa päätöksenteon pohjaksi.

– Valitettavasti kolmasosa valtuutetuista on ollut poissa näistä tilaisuuksista.

Kunnat ajautumassa kriisikunniksi

Vedestä on kohistu tänä vuonna Suomessa laajemminkin, ei vain Ähtärissä. Vesi on meidän (siirryt toiseen palveluun) -kansalaisaloite vesihuollon yksityistämisen estämiseksi keräsi tammi-helmikuun vaihteessa nopeasti yli 50 000 allekirjoittajaa ja näin ollen aloite etenee eduskuntakäsittelyyn.

Ähtärin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Heimo Pirttimäkeä harmittaa, miksi valtio ei ole jo aiemmin ohjeistanut kuntia yksityistämisistä.

– Monet kunnat ovat ahdingossa. Arvioidaan, että kolmen vuoden kuluttua puolet kunnista on kriisikuntia. Millä siitä selvitään, en tiedä.

Toimitusjohtaja Veijo Leino
Ähtärin Energia ja Vesi Oy:n toimitusjohtaja Veijo Leino kertoo, että kaupunkilaisilla on paljon kysymyksiä yhtiön tulevaisuudesta.Pasi Takkunen / Yle

"Suomen paras vesi"

Ähtärin Energia ja Vesi Oy on 50-vuotias yritys. Toiminta alkoi kaukolämmön tuotannolla. Lämpö tuotetaan noin 70-prosenttisesti turpeella. Yhtiössä selvitetään parhaillaan, voisiko biokaasulla tuottaa tulevaisuudessa puolet yhtiön myymästä energiasta.

Vuonna 2006 kaupungin vesi- ja jätevesiasiat siirtyivät kunnallisen yhtiön hoidettaviksi.

Yhtiö on saneerannut viime vuosina runsaasti verkostoaan.

– Meidän verkosto on varmasti vesiyhtiöiden parhaimmasta päästä. Olemme saneeranneet vanhempaa verkostoa kuntoon, joten mitään katastrofaalista tilannetta ei ole, lupaa toimitusjohtaja Veijo Leino.

Ähtäriläisten vesi nousee useammalta vedenottamolta. Torakkakankaan alue on niistä tärkein.

– Meillä on Suomen paras vesi, tietää toimitusjohtaja.

Lisää aiheesta:

Vaasan vaalipiirin kansanedustajista kolme kieltäisi kuntien vesi- ja energiayhtiöiden myynnin