5 kysymystä: Miten käy asuntojen arvoille ja millaisia vaikutuksia koronaviruksella on Suomen talouteen? Ekonomistit vastaavat

Koronavirus on laittanut yhteiskunnat hälytystilaan eri puolilla maailmaa. Tilanne vaikuttaa myös tiistaina käynnistyviin neuvotteluihin valtiontalouden kehyksistä.

koronavirus
Juhana Brotherus, Heidi Schauman ja Elina Pylkkänen.
Korona vaikuttaa myös talouteen. Ylen kysymyksiin vastasivat Hypoteekkiyhdistyksen pääekonomisti Juhana Brotherus, Swedbankenin pääekonomisti Heidi Schauman ja Palkansaajien tutkimuskeskuksen johtaja Elina Pylkkänen. Esa Fills, Matti Myller, Juuso Kuusisto / Yle

Valtiovarainministeriö alkaa tiistaina neuvotella muiden ministeriöiden kanssa valtiontalouden kehyksistä seuraaville neljälle vuodelle.

Neuvottelut käynnistyvät epävarmuuden tilassa. Koronavirus on pannut pörssit ympäri maailmaa sekaisin ja ekonomistit tarkkailevat nyt, millaisia vaikutuksia viruksella on muuhun talouteen.

Yle kysyi Hypoteekkiyhdistyksen pääekonomistilta Juhana Brotherukselta, Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtajalta Elina Pylkkäseltä ja Swedbankenin pääekonomistilta Heidi Schaumanilta, miten tavallisen kuluttajan ja hallituksen ministereiden pitäisi suhtautua tilanteeseen.

1) Miten tilanne tulee näkymään ihmisten kukkaroissa?

Juhana Brotherus: Suorin vaikutus näkyy siinä, että pörssikurssit ovat tulleet alas ja se näkyy ihmisten säästöissä.

Taloustieteessä puhutaan varallisuusvaikutuksesta, jolla on nähty on selvä yhteys kulutukseen.

Kun osakkeet ja arvopaperit tulevat selkeästi alaspäin, ihmisillä on vähemmän varallisuutta. Tällöin ihmiset säästävät enemmän, jotta he pääsevät tietylle tavoitetasolle.

Kääntäen vaikutus sama myös toisinpäin. Kun hinnat nousevat, ihmiset kokevat itsensä varakkaammiksi, jolloin he voivat kuluttaa hieman enemmän.

Elina Pylkkänen: On kahdenlaisia vaikutuksia.

Monilla on varallisuutta osakkeissa ja osakekurssit ovat sukeltaneet. Jos niitä ei realisoi, niin ei tietenkään tiedä, miten sijoituksille tulee käymään kriisin jälkeen.

Toisaalta rahaa säästyy. Kuluttamismahdollisuuksia on vähemmän, jos pysytään kotosalla, eikä mennä yleisötilaisuuksiin.

Heidi Schauman: Tässä vaiheessa vaikutukset ovat hyvin pieniä. Mutta jos yritykset eivät saa komponentteja, eivätkä ne saa pidettyä tuotantoa yllä, niiden on pakko lomauttaa työntekijöitä. Silloin tämä alkaa purra omaan kukkaroon.

Ja jos tämä kriisi kestää kauemmin kuin nyt on ajateltu, niin totta kai irtisanomiset alkavat. Mutta tässä vaiheessa en näe tällaisia riskejä.

2) Kannattaako piensijoittajan nyt myydä arvopaperinsa?

Juhana Brotherus: Tilanne on tragedia, sillä osakesäästötilit ovat juuri tulleet käyttöön ja ihmiset ovat alkaneet sijoittaa erittäin innokkaasti. Nyt sitten osakkeiden arvot tulevat alas.

Täytyy kuitenkin muistaa, että sijoittaminen on pitkäjänteistä puuhaa. Kannattaa noudattaa omaa suunnitelmaa, jossa hajauttaa riskejä ajallisesti ja sijoittaa pitkäjänteisesti.

Sijoittaja voi ajatella myös positiivisesti, sillä osakkeita saa nyt entistä halvemmalla. Yleensä piensijoittaja menettää enemmän nopeilla ostoilla ja myynneillä kuin voittaa.

Elina Pylkkänen: Jos sijoittaja menee nyt hötkyilemään ja myy, niin siinä voi tulla tappioita.

Uskon, että tästä vielä noustaan hyviin talouden näkymiin. Taloudessa ei ole muuttunutta fundamenttia, joka olisi vienyt uskon kehitykseen.

Tämä on siis hetkellinen kriisi, joka ei ole lähtöisin taloudesta. Toki koronavirus vaikuttaa talouteen, mutta se ei ole talouden rakenteissa oleva ongelma.

Heidi Schauman: Tähän ei ole yksiselitteistä vastausta. Riippuu ihan omasta riskiprofiilista, joka toivottavasti on ollut tiedossa jo ennen tätä laskua.

Riskisijoittaja voi pohtia, että onko nyt hyvä hetki ostaa. Muiden kannattaa pysyä vanhoissa suunnitelmissa. Paniikkia kannattaa välttää.

3) Miten tilanne vaikuttaa asuntomarkkinoihin?

Juhana Brotherus: Siinä on kaksi vastakkaista voimaa, jotka taistelevat keskenään

Jos koko talous menee selkeästi taantumaan koronaviruksen ja sen vastatoimien takia, työttömyys kasvaa ja silloin tietysti asuntojen hinnat tulevat alas. Asuntojen hinnat eivät ole immuuneja tämänkaltaiselle kehitykselle.

Toisaalta epävarmuuden oloissa ihmiset suuntaavat kulutuksen hyödykkeisiin, jotka ovat välttämättömiä. Asuminen on yksi välttämättömyyshyöydykeistä, koska ihmisten on aina asuttava jossakin.

Elina Pylkkänen: Tässä tilanteessa se ei juuri vaikuta asuntomarkkinoihin. Korkotaso on edelleen matala, samoin inflaatio.

Heidi Schauman: Ei tällä ole suuria vaikutuksia. Tietysti, jos yleinen epävarmuus lisääntyy, moni voi siirtää suunnitelmia eteenpäin. En usko, että tämä vaikuttaa asuntojen hintoihin.

4) Millaisia vaikutuksia koronaviruksella on Suomen kansantalouteen?

Juhana Brotherus: Koronavirus vaikuttaa Suomen kansantalouteen etenkin alkuvuoden aikana. Se jää nähtäväksi, tuleeko Suomeen pitempiaikaisia kolhuja.

Voi aika isolla varmuudella sanoa, että Suomen talous on jo nyt taantumassa. Meillä oli erittäin huono loppuvuosi taloudessa, jolloin bruttokansantuote supistui merkittävästi.

Nyt voimme päätellä ennakkotiedoista ensimmäiseltä neljännekseltä, muiden maiden talouksista ja pörssikurssien kehityksestä, että talous on ollut vielä surkeampi alkuvuodesta.

Elina Pylkkänen: Olisi naiivia väittää, ettei viruksella ole mitään vaikutusta.

Pörssikurssit ovat laskussa ja öljyn hinta on romahtanut. Tiedetään, että maailman talous ja eri maat ovat entistä enemmän kietoutuneet toisiinsa. Tuotantoketjut eri maiden välillä ovat nivoutuneet yhteen.

Paljon riippuu siitä, kuinka nopeasti tämä menee ohi. On mahdollista, että pystytään paikkaamaan menetettyä kysyntää ja tarjontaa ja saamaan sitä kiinni loppuvuodesta.

Nyt emme vielä tiedä, siirtääkö tämä kysyntää eteenpäin, vai onko tämä pois tämän vuoden tuotantoluvuista.

Heidi Schauman: Tässä vaiheessa on todella vaikea sanoa. Tiedämme, että kyse on erikoisesta shokista, joka iskee sekä tarjontaan että kysyntään.

Tiedämme, että monilla suomalaisilla yrityksillä on vaikea saada komponentteja. Ja jos on vaikeaa saada komponentteja, on vaikeaa valmistaa tuotteita ja saada niitä myyntiin.

Samalla nähdään, miten ihmiset pelkäävät. Ei vain Suomessa, vaan myös muualla maailmassa. Tätä kautta tämä iskee myös talouteen.

5) Marinin hallituksen ohjelmassa puhutaan miljardin elvytyspaketin käyttöönotosta, jos Suomi ajautuu poikkeukselliseen suhdannetilanteeseen. Pitäisikö paketti ottaa käyttöön?

Juhana Brotherus: Tämä on sentyyppinen tilanne, mihin poikkeustoimia suunnitellaan.

Ainakin pitää antaa automaattisten vakauttajien toimia täysimääräisesti, koska se itsessään tasoittaa suhdannevaihteluita.

Ja kyllä tämä on sentyyppinen kriisi, missä voi nähdä elvytyspaketit perusteltuna. Perusteltuja ovat varsinkin sentyyppiset paketit, jotka on suunnattu tämän kriisin hoitamiseen.

Pysyviä menolisäyksiä ei sen sijaan pitäisi tehdä.

Elina Pylkkänen: Tilanne ei edellytä tässä vaiheessa elvytystä. Vielä kuitenkin puhutaan siitä, että Suomessa tuotanto on täydessä käynnissä.

Pikemminkin toivon malttia, koska yhtä nopeasti kuin tämä tuli, yhtä nopeasti tämä voi myös haihtua ongelmana talouspolitiikan pöydältä

Heidi Schauman: Jos talous kääntyy todella huonoon suuntaan, Suomessakin on varmasti syytä pohtia tukipakettia.

Tässä vaiheessa näyttää kuitenkin siltä, että nämä lyhyen aikavälin vaikutukset voivat olla kohtalaisen pieniä Suomen talouteen, joten kannattaa vähän odottaa.

Aiheesta voi keskustella keskiviikkoon kello 23.00:een asti.

Lue lisää:

Yle seuraa: New Yorkissa pörssi syöksyy, kaupankäynti keskeytettiin hetkellisesti – Osakekurssit romahtivat jo aiemmin Euroopassa ja Aasiassa

Nyt ollaan samanlaisessa paniikissa kuin finanssikriisin aikaan: 5 kysymystä ja vastausta pörssiromahduksesta ja öljyn hinnasta

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan

Luotettavia koronauutisia nopeasti suoraan puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus