Monelta kunnalta ovat rahat lopussa – pikkukunnan johtaja lähettää terveisiä eduskuntaan: “Valtakunnan päättäjillä ei ole mitään linjaa”

Turhautuminen valtakunnan kuntapolitiikkaan kasvaa Kyyjärvellä ja Mikkelissä.

kuntatalous
PAAKUVA_Kuntatalous_Tiina Pelkonen_.jpg
Kyyjärven kunnanjohtaja Tiina Pelkonen: “Haluaisin vahvasti tietää, miten kansanedustajat näkevät Suomen.”Pasi Peiponen / Yle

Ylen haastattelemat Kyyjärven kunnanjohtaja Tiina Pelkonen ja Mikkelin kaupunginjohtaja Timo Halonen esittävät kovaa kritiikkiä eduskunnalle.

– Valtakunnan poliittisilla päättäjillä ei ole mitään linjaa kuntatalouteen. Näköpiirissä ei ole ratkaisuja, sanoo Kyyjärven kunnanjohtaja Tiina Pelkonen.

1 300 asukkaan keskisuomalaista Kyyjärveä ja Etelä-Savon maakuntakeskusta, 53 000 asukkaan Mikkeliä yhdistää surkea taloustilanne.

Mikkelin talous on noin 20 miljoonaa alijäämäinen. Kyyjärvellä on konsernivelkaa 16,5 miljoonaa – noin 12 000 euroa asukasta kohti.

Molemmilla syynä ovat pääosin rajusti kasvaneet sotekustannukset.

Kyyjärvi ja Mikkeli eivät ole yksin ahdingossa.

Kuntaministeri vastaa kunnanjohtajien väitteisiin A-studiossa

Kuntaliiton mukaan kolme neljästä Manner-Suomen kunnasta – yhteensä 225 kuntaa teki vuonna 2019 negatiivisen tuloksen.

Mikkelin kaupunginjohtaja Timo Halonen on kyyjärveläisen kollegansa kanssa samoilla linjoilla.

– Poliittinen päätöksenteko taatusti tietää kuntatalouden tilanteen, mutta ei ole uskaltanut sanoa sitä kansalle.

Halosen mielestä hallitus ja eduskunta lupaavat liikoja.

– Kansalle kerrotaan, miten annetaan uusia oikeuksia ja palveluja parannetaan. Ne merkitsevät väistämättä uusia kustannuksia. Siltä on pohja hävinnyt, Halonen sanoo.

Kyyjärvi on luokiteltu talouden osalta kriisikunnaksi. Valtiovarainministeriö edellyttää Kyyjärveltä kuntajakoselvitystä tämän vuoden aikana.

Kyyjärven kunnanjohtajan Tiina Pelkosen mielestä kysymys ei ole ainoastaan omasta kunnasta.

– Kuntia kaatuu yksi toisensa jälkeen. Ne liitetään toiseen kuntaan tai kenties eri maakuntaan.

– Onko poliittisille päättäjlle helpompaa antaa Suomen tulevaisuuden mennä sattumanvaraisesti? Pelkonen miettii Ylen haastattelussa.

A-studio käsitteli maanantaina kuntien taloutta lähetyksessään.

Nykyinen kuntaministeri Sirpa Paatero (sd.) ja kaksi aiempaa kuntaministeriä vastasivat Kyyjärven ja Mikkelin kunnanjohtajien väitteisiin.

Nykyinen kuntaminitseri Sirpa Paatero, ja aiemmat Anu Vehviläinen ja Paula Risikko puhuivat kuntataloudesta A-studiossa 9.3.2020.
Nykyinen kuntaministeri Sirpa Paatero ja aiemmat kuntaministerit Anu Vehviläinen ja Paula Risikko puhuivat kuntataloudesta A-studiossa 9.3.2020 Petri Raivion vieraana.

Mitä palveluja kunnat tarjoavat jatkossa?

Mikkelin kaupunginjohtaja Timo Halosen mielestä pelkästään kuntien tehtävien karsiminen ei ole ratkaisu kuntatalouden ongelmiin.

– Meidän on pakko miettiä sitä, mitä palveluja me ylipäätään annamme ja minkälaisina.

Timo Halonen.jpg
Timo Halonen: “Mitkä ovat ne subjektiiviset oikeudet, joita kansalaiset odottavat saavansa?”Pasi Peiponen / Yle

Halosen mukaan kysymys kuuluu, kumpi halutaan pelastaa: kunta- vai valtiontalous.

Kuntatalouden voi Halosen mukaan pelastaa siirtämällä kuntien tehtäviä muualle. Valtiontaloutta se ei pelasta.

– Kun mietitään kuntien roolia palvelujen antajana ja tekijänä, pitää miettiä, miten tämä kokonaisuus meinataan rahoittaa, Halonen pohtii Ylen haastattelussa.

Lisää kuntataloudesta illan A-studiossa. Vieraina on kolme kuntaministeriä, nykyisen hallituksen Sirpa Paatero (sd.) sekä aiemmat kuntaministerit Anu Vehviläinen (kesk.) ja Paula Risikko (kok.). A-studio ma 9.3. klo 21.00 TV1.