1. yle.fi
  2. Uutiset

Mistä Saudi-Arabian ja Venäjän öljykiistassa on kyse? Kiistassa on taustalla molempien valtakuviot, Saudi-Arabian kuninkaan vaihto lähestyy

Venäjä sanoo sietävänsä 25–30 dollarin öljyn tynnyrihintaa jopa kymmenen vuotta. Yle etsi vastaukset neljään saudien ja Venäjän öljykiistaa koskevaan kysymykseen.

öljy
Näkymä Shaybahin öljykenttälle Rub Al-Khalissa, Saudi-Arabiassa,.
Näkymä Shaybahin öljykenttälle Rub Al-Khalissa, Saudi-Arabian kaakkoisosassa.Valdrin Xhemaj / EPA

1) Mistä Saudi-Arabia ja Venäjä kilpailevat?

Öljyn kysynnän maailmanlaajuisen laskun takia Saudi-Arabia vaati viime viikon kokouksessa öljynviejämaiden järjestöä Opecia ja sen liitännäisjäsentä Venäjää vähentämään tuotantoaan 1,5 miljoonaa barrelia päivässä, jotta raakaöljyn hinta lähtisi nousuun. Venäjä ei suostunut.

Suomen pankin siirtymätalouksien tutkimuslaitoksen johtaja Iikka Korhonen. sanoo, että Venäjä on jo useiden kuukausien ajan jättänyt noudattamatta aiempaakin tuotannonrajoitussopimusta. Siinä mielessä Saudi-Arabian reaktiota voi ymmärtää. Lisäksi Yhdysvaltain lisääntynyt raakaöljyn tuotanto on heikentänyt OPEC-maiden ja Venäjän kykyä ohjata maailmanlaajuisia öljymarkkinoita.

Hintakilpailulla molemmat maat yrittävät vahvistaa markkina-asemiaan. Saudi-Arabia aloitti hintasodan, joka pudotti raakaöljyn maailmanmarkkinahintaa hetkessä 30 prosenttia.

2) Kestääkö Saudi-Arabian talous?

Lyhyesti sanottuna kyllä kestää. Saudi-Arabian velkaisuusaste on vain 18 prosenttia, mutta budjettialijäämä on tosin merkittävä. Valtion talous perustuu lähes täysin öljyn tuotantoon ja tämä on julkisesti tunnustettu ongelma.

Mohammad Bin Salman Al Saud
Saudi-Arabian kruununprinssi Mohammad bin Salman on öljyvaltion todellinen johtaja.Ron Przysucha / EPA

Valtiota käytännössä johtava kruununprinssi Mohammad bin Salman on käynnistänyt valtavan investointi- ja modernisointiohjelman nimeltä Vision 2030. Siihen kuuluu talouden kaikinpuolinen modernisointi, turismin kasvattaminen ja myös pieni osa öljy-yhtiö Aramcon yksityistämisestä.

Kansan odotukset ovat korkealla, joten sisäinen paine kruununprinssiä kohtaan voi olla osasyy hänen aggresiiviseen öljypolitiikkaansa.

3) Kauanko Venäjän talous sietää öljyn hinnan pudotusta?

Venäjän talousministeriö vakuutti eilen maanantaina, että Venäjän talous pärjää 25–30 dollarin barrelihinnalla jopa 6–10 vuotta. Jos pakko on, Venäjä voi ottaa käyttöön valtion vararahaston, jonka suuruus oli ministeriön mukaan maaliskuun alussa 150 miljardia dollaria eli 138 miljardia euroa.

Vladimir Putin
Venäjän presidentti Vladimir Putin valmistelee uralleen jatkokautta maan johdossa.Alexey Druzhinin / AFP

Samaa mieltä on johtaja Iikka Korhonen Suomen pankin siirtymätalouksien yksiköstä. Hänen mukaansa Venäjän valtiontalous on nykyisellä öljynhinnalla alijäämäinen, mutta alijäämä ei ole kovin iso. Tarvittaessa rahastoa voi käyttää kattamaan alijäämää.

Venäjän julkisen velan taso on erittäin alhainen, noin 13 % bruttokansantuotteesta. Venäjä voi siis myös ottaa lainaa usean vuoden ajan.

Kansainvälisen energiajärjestön pääekonomisti Fatih Birol epäili uutistoimisto Bloombergille, että seuraukset voivat olla vakavia. Hän kuvasi hintakilpailua venäläiseksi ruletiksi, jota pelataan vasta ensimmäisiä päiviä.

4) Kuinka paljon Saudi-Arabian ja Venäjän valtiojohtajien asema ja ego vaikuttavat neuvotteluasetelmiin?

Molemmissa maissa on käynnissä valtajärjestelyt. Johtajien on todistettava voimakkuutensa.

Venäjällä presidentti Vladimir Putin on keskellä perustuslain muutosta ja valtakautensa jatkamishanketta, josta järjestetään kansanäänestys 22.huhtikuuta.

Saudi-Arabian johdossa odotetaan myös vallanvaihdosta, mutta aikataulut ovat salaisia. Pikaisenkin kuninkaanvaihdoksen puolesta (siirryt toiseen palveluun) on useita merkkejä, joita on antanut maan tosiasiallinen johtaja, 34-vuotias kruununprinssi Mohammad bin Salman.

Salman bin Abdulaziz Al Sau
Saudi-Arabian kuningas Salman bin Abdulaziz Al Saud on 87-vuotias.Mikhail Metzel / AOP

Hän pidätytti viime viikonvaihteessa kolme korkea-arvoista kuningashuoneen jäsentä, jotka kuuluvat johtajavalinnan vahvistavaan Allegiance Counciliin eli Vanhimpien neuvostoon (siirryt toiseen palveluun). He olivat ainoat, jotka 36-jäsenisessä neuvostossa ovat vastustaneet kruununprinssin urakiertoa.

Toinen kuninkaanvaihdosta puoltava syy on Yhdysvaltojen presidentinvaalit. Presidentti Donald Trump on Saudi-Arabian johdon suuri tukija. Trump ehtisi tänä vuonna vielä vahvistaa Yhdysvaltojen liittolaisuussuhdetta saudeihin – vaalien jälkeen Valkoisessa talossa voi olla uusi johtaja.

Kolmanneksi Saudi-Arabia on nyt G20-maiden johtajavaltio. Maailman suurmiesten- ja naisten huippukokous järjestetään Riadissa marraskuun lopussa (siirryt toiseen palveluun). Siellä Mohammad bin Salman saattaa hyvinkin haluta esiintyä tasaveroisena muiden valtiojohtajien joukossa.

Sopiva aika vallanvaihdoksella voi olla hyvinkin lähellä. Muslimimaailman juhlakausi Ramadan alkaa huhtikuun puolivälissä.

Lue myös:

Saudi-Arabian energiaministeri Ylelle: Saudit tulossa mukaan Venäjän arktisen alueen maakaasuntuotantoon

Analyysi: Isku suoraan Saudi-Arabian sydämeen – se ei pysähtynyt, mutta haavoittui pahasti

Lue seuraavaksi