Pääsiäiseksi on luvassa viime vuotta vähemmän kotimaista karitsaa – lampaanlihan kysyntä ja tarjonta eivät vieläkään kohtaa

Lampurit koettavat parantaa neuvotteluasemiaan teurastamoiden ja kaupan suuntaan.

lammastalous
Lampaita Ärjänsaaressa
Asiantuntijan mukaan lammas on Suomessa tärkeä maiseman ja ympäristön hoitaja. EU:n tavoitteena on lisätä metsäisiä laitumia. Elisa Kinnunen / Yle

Lammastalouden ketju toimii Suomessa huonosti. ProAgrian lammastuotannon erityisasiantuntija Sari Heltelän mukaan ongelma on rakenteellinen.

– Tuotantoketjussa ei tiedetä, koska lampaanlihaa tulee ja minkälaista se on. Tiloilla taas kaivataan tietoa ja varmuutta teuraskuormien hakuajoista sekä tulevista hinnoista, jotta tuotantoa voidaan suunnitella markkinoiden mukaan, Heltelä kuvailee.

Viime pääsiäisenä uutisoitiin tuhansien lampaiden teurasruuhkasta, joka aiheutti lammastiloille tuntuvia tappioita. Ruuhkat pakottivat tilallisia sopeuttamaan toimintaansa, ja monella tilalla syntyy tänä keväänä viime vuotta vähemmän karitsoja.

– Teurastamokapasiteetti riittää, kunhan liha vain saadaan kulkemaan sieltä eteenpäin, Heltelä sanoo.

Samaan aikaan esimerkiksi Valio on päätynyt käyttämään lihapullissaan ulkomaalaista lampaanlihaa.

Maaseudun Tulevaisuuden haastattelussa (siirryt toiseen palveluun) Valio perustelee päätöstään kotimaisen lampaan epäsäännöllisellä ja vähäisellä saatavuudella.

Får i Westankärrs stall.
Suomessa lampaat laiduntavat kesäisin, sillä se on kustannustehokkain tapa kasvattaa karitsoja. Talvella eläimet kasvavat kuivitetuissa pihatoissa.Yle/Monica Forssell

Osa tiloista on laittamassa lampaat pois kokonaan. Lampaiden lukumäärä on vähentynyt kaikkialla Suomessa, lukuun ottamatta Etelä-Pohjanmaata, Kainuuta ja Lappia.

– Minulla ei ole koskaan aiemmin ollut asiakkaana näin montaa tilaa, jotka miettivät lopettamista, Heltelä sanoo.

Pohjanmaan lammasosuuskunnan toimitusjohtaja Anniina Holopainen kertoo, että markkinoihin sopeutuminen voi tuoda yllätyksen pääsiäispöytiin.

– Tuottajilla on nyt myydä vähemmän karitsoja. Teurastamot ovat vähän pulassa, että mistä saavat riittävästi karitsaa pääsiäiseksi.

Lammasala työskentelee tilanteen korjaamiseksi

Lammastiloja on Suomessa tällä hetkellä noin 1320. Tilat voivat myydä lihaa suoraan kuluttajille tai teurastamoiden kautta eteenpäin.

Karitsoja syntyy ympäri vuoden, mutta eniten niitä kasvatetaan kesällä. Kun karitsa syntyy keväällä, kasvaa laitumella ja teurastetaan syksyllä laidunkauden päätteeksi, on sen kasvattaminen tuottajalle edullisempaa.

Pääsiäiseksi teurastettavat karitsat ovat syntyneet syksyllä ja ne tarvitsevat asianmukaisen suojan talveksi. Sisäruokinta ja kuivikkeet nostavat kustannuksia.

– Suurin este ympärivuotiselle karitsoimiselle on se, että teurastamoiden kausihinnoittelu ei ole riittävä. Eläimistä saatava hinta ei kata lampaiden kasvatusta talven yli, sanoo Pohjanmaan lammasosuuskunnan toimitusjohtaja Anniina Holopainen.

Tuottajat pyrkivät parantamaan neuvotteluasemiaan teurastamoiden suuntaan. Suomeen perustettiin viime vuonna ensimmäiset lampureiden tuottajaorganisaatiot, jotka ohjaavat tuotantoa ja neuvottelevat teurastamoiden kanssa laajemmalla rintamalla.

Lammasalan toimijat ovat myös pitäneet yhteisiä palavereja teurastamoiden ja kaupan edustajien kanssa.

– Tarvitaan vain yhteinen päämäärä ja keinot sen saavuttamiseksi, jotta kuluttajilla olisi mahdollisuus kotimaiseen karitsanlihaan myös tulevaisuudessa, sanoo ProAgrian lammastuotannon erityisasiantuntija Sari Heltelä.

Karitsanlihasta maksettiin tuottajille viime vuonna keskimäärin 3,8 euroa lihakilolta (siirryt toiseen palveluun).

– Jos saisimme tuottajahinnaksi keskimäärin 5 euroa lihakilolta, voisimme satsata tuotantoon kunnolla, Heltelä sanoo.

EU:n tavoitteena lisätä metsäisiä laitumia

Suomalaisen lampaanlihan on vaikea kilpailla hinnassa Uuden-Seelannin suurtuotannon kanssa. Siellä lammastilat ovat kooltaan suurempia ja eläimet laiduntavat ympäri vuoden.

S- ja K-ryhmän kaupoissa myytävä lampaanliha on pääosin tuontitavaraa, sillä kuluttajat suosivat edullisempaa hintaa.

Suomalaisen lihan mahdollisuudet liittyvät halvan hinnan sijaan ympäristöarvoihin. Tiloista on luomutuotannossa noin 16 prosenttia.

Vasta valmistuneessa Luonnonvarakeskuksen ja Suomen Ympäristökeskuksen hankkeessa (siirryt toiseen palveluun) selvitettiin kustannustehokkaita keinoja EU:n ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi. Vertailussa olivat keinot, joista maksetaan maatiloille ympäristökorvausta.

Selvityksen mukaan ilmastonsuojelun kannalta tehokkaimmaksi toimenpiteeksi arvioitiin monivuotiset ympäristönurmet. Luonnon monimuotoisuutta edistivät puolestaan maatiloilla olevat perinnebiotoopit, kuten metsäiset laitumet.

Perinnebiotooppeja tarvittaisiin selvityksen mukaan nykyistä enemmän, eikä niiden määrä vielä vastaa EU:n asettamia tavoitteita.

– Lammas on maiseman ja ympäristön hoitajana tärkeä. Suomeen mahtuisi kevyesti vaikka tuplamäärä lampaita laiduntamaan ja ympäristöä hoitamaan, sanoo erityisasiantuntija Sari Heltelä.

Ett grått får med svart och vitt i ansiktet tittar in i kameran.
Lammastiloja on eniten Varsinais-Suomessa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Suomalaiset syövät lampaanlihaa noin 700 grammaa vuodessa henkeä kohti.Yle/Max Kivivuori

Voit keskustella aiheesta maanantaihin 16.3.2020 klo 23.00 asti.

Lue myös:

Metsähallituksen ensi kesän paimenviikoille saapui ennätysmäärä hakemuksia – Suosituin kohde Punkaharjun kansallismaisemissa

Maailman halpa villa rapautti suomalaisen lampaanvillan tuotannon – nyt toivo on tiedostavissa kuluttajissa ja pöytyäläisissä mummoissa

Uusimmat uutiset puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus