Suomelle tarjolla reippaasti rahaa EU:lta, jos turpeen energiakäytöstä luovutaan

Ilmastoministeri Krista Mikkosen (vihr.) mukaan Suomen on laadittava suunnitelma turpeen energiankäytöstä luopumiseen.

turvetuotanto
Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen (vihr.)
Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkosen (vihr.) mukaan EU:n rahoituksella voitaisiin helpottaa siirtymää turvealueilla. Lotta Laakso / Yle

Suomi voi saada EU:n oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta 165 miljoonaa euroa tukea turvealueille, mutta ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkosen (vihr.) mukaan se vaatii Suomelta selkeää suunnitelmaa energiaturpeesta luopumiseen.

– Turpeen verotusta tulisi kiristää niin, että turpeenpoltosta päästään hallitusti kokonaan eroon. Samalla voisimme hyödyntää EU:n reilun siirtymän rahastoa siihen, että siirtymä on oikeudenmukainen, Mikkonen sanoo.

Mikkosen mukaan turvetuottajien- ja alueiden tukeminen samalla tavalla ei ole mahdollista, mikäli turpeen energiankäyttö hiipuu markkinaehtoisesti, ilman hallituksen toimia.

Rahastosta tukea Pohjois- ja Itä-Suomen turvealueille

EU:n reilun siirtymän rahastossa (siirryt toiseen palveluun) ajatuksena on, että sillä voidaan tukea niitä alueita, joilla fossiilisesta energiasta luopuminen kirpaisee eniten. Rahaa voitaisiin suunnata esimerkiksi uudelleenkouluttautumiseen ja uusien työpaikkojen luomiseen katoavien tilalle. Suomessa tukea saisivat turvetuottajat, Puolassa taas esimerkiksi hiilikaivostyöntekijät.

EU-komission hahmotelman mukaan tukea turvetuotannosta luopumiseen tarvittaisiin eniten Pohjois- ja Itä-Suomen harvaan asutuilla seuduilla.

EU:n budjettineuvottelut ovat vielä kesken, mutta Suomen alustava osuus on 165 miljoonaa euroa uutta rahaa seitsemän vuoden rahoituskaudelle vuodesta 2021 lähtien.

Suomelle kaavailtu osuus on varsin korkea moneen muuhun EU-maahan verrattuna juuri turpeen energiankäytöstä johtuen. Esimerkiksi Ruotsin vastaava osuus on 61 miljoonaa euroa.

Konkreettisesti rahaa voitaisiin Mikkosen mukaan käyttää esimerkiksi uusien elinkeinojen tukemiseen turvealueilla.

– Itä-Suomessa mietitään varmasti metsiin ja puunjalostusarvon nostamiseen liittyviä asioita ja Pohjanmaalla taas on erilaista uusiutuvaa energiantuotantoa. Tiedetään myös, että ennallistamistoimia on paljon. Turvetuotantoalueita voitaisiin esimerkiksi metsittää.

Energiaturvetta aumassa
Turve työllistää syrjäseuduilla, jossa muut työpaikat ovat harvassa. Jaana Polamo / Yle

Turvetuottajien tilanne epävarma

Turvetuottajat ry:n puheenjohtaja Hanna Haavikko sanoo, että turvealalla poliittisia päätöksiä turpeenkäytön suhteen odotetaan epävarmoissa tunnelmissa.

– Vaihtoehtoisen liiketoiminnan harjoittaminen syrjäseuduilla voi olla aikamoinen haaste. Mahdollisen tuen pitäisi tulla hyvin nopealla aikataululla, Haavikko sanoo.

Haavikon mukaan turvealalla on paljon yrittäjiä, jotka ovat tehneet isoja investointeja viime vuosina. Investoinnit pitäisi saada maksettua pois myös siinä tilanteessa, että toimintaympäristö muuttuu mahdottomaksi.

– Jos jonkinlaiseen kompensointiin päädytään, paras ratkaisu olisi arvioida, kuinka paljon energiaturvetta on jäänyt turvekenttään ja saada siitä suora korvaus. Jokainen ihminen myös lähtökohtaisesti haluaa tehdä töitä ja olisi hieno asia, jos meidän yrittäjille pystyttäisiin löytämään työpaikkoja.

Turveala työllistää Haavikon mukaan Suomessa suoraan noin tuhat työntekijää. Lisäksi turveala työllistää välillisesti yli 2 500 henkilöä.

Lämmityspolttoaineiden verotusta korotetaan

Ministeri Mikkosen mukaan huhtikuun alkupuolella alkavassa kehysriihessä lämmityspolttoaineiden verotusta korotetaan yhteensä 100 miljoonalla eurolla.

Samalla myös turpeen verotusta on tarkoitus nostaa, mutta turpeen tarkka osuus korotuksesta on vielä poliittisen väännön kohteena. Turpeen veroetuun käytetään tällä hetkellä noin 180 miljoonaa euroa vuodessa.

Hallitusohjelmassa on linjattu, että turpeen energiakäyttö vähintään puolitetaan vuoteen 2030 mennessä.

Mikkosen mukaan on keskusteltava myös siitä, millä aikataululla turpeesta luovutaan kokonaan, sillä sen osuus Suomen päästöistä on suuri.

– Turpeella tuotetaan vain noin kuusi prosenttia energiatarpeesta, mutta se aiheuttaa energiasektorin päästöistä viidesosan ja koko Suomen päästöistä 12 prosenttia. Siihen puuttuminen olisi todella iso päästövähennys, Mikkonen sanoo.

Hallitus tavoittelee hiilineutraaliutta vuonna 2035. Turpeen energiakäytöstä luopuminen muodostaisi ison osan tavoitteen vaatimista päästövähennyksistä. Mikäli turpeen energiakäytöstä ei luovuta, hallitus joutuu etsimään vastaavat päästövähennykset muualta.

* Korjaus klo 14.48: 165 miljoonaa euroa on koko rahoituskaudelle 2021-27, ei vuosittain, kuten jutussa aiemmin kirjoitettiin.

Lisää aiheesta:

EU esittää historiallista ilmastolakia, jota kiitetään tärkeäksi ja haukutaan lepsuksi – EU sitoutuisi olemaan ilmastoneutraali vuonna 2050

Analyysi: Vuosaaren kokous osoitti, että hallitus kykenee sopimaan mukavista ilmastotoimista – vaikeat päätökset kasautuvat pian jonoksi