Ärsyttääkö hokeminen käsien pesemisestä? Näin sanoo tiede saippuasta ja käsidesistä

Nyt jylläävien epidemioiden virukset ovat osoittautuneet erityisen monilukuisiksi. Peseminen ei vain huuhdo niitä viemäriin, vaan saippuan rasva-aineet täydentävät työtä.

koronavirus
Vältä virukset!
Vältä virukset!

Juliste seinässä, tietoisku radiossa, lääkäri tv-haastattelussa – kaikilla on näinä koronaviruksen aikoina sama viesti: "Peskää kätenne!" Joko hokeminen ärsyttää?

COVID-19-epidemiaa levittävä SARS-CoV-2-virus on tavattoman nopea levittäytymään, mutta muiden virusten tavoin se on myös hauras ja kuolee helposti lähdettyään isäntäsolusta. Saippua on sitä vastaan paras ase, ei täydellinen mutta tutkimusten mukaan tehokkain.

Viruksen kuolema tosin on suhteellista, koska virukset eivät oikeastaan ole koskaan elossa. Ilman omaa solurakennetta ja aineenvaihduntaa ei ole eliöitä. Sinkouduttuaan ilmoille muun eliön sisältä – esimerkiksi sinusta – virus ei kykene lisääntymään.

Siksi sen löydettävä nopeasti uusi isäntäsolu.

Koronalla on joukkovoimaa

Ilmaan pärskäisty tai käteen yskäisty limapisara on virukselle kuljetusväline, jonka suojissa se pääsee ovenkahvalle, portaiden kaiteelle tai muulle monien koskettelemalle pinnalle.

Mikäli SARS-CoV-2 käyttäytyy kuten muut koronavirukset – mistä ei vielä olla aivan varmoja – Maailman terveysjärjestö WHO (siirryt toiseen palveluun) arvioi sen kestävän kovalla pinnalla tunteja. Jos lämpötila ja ilmankosteus ovat sille erityisen suotuisia, virus saattaa olla riski vielä päivien päästä.

Pehmeät pinnat sen sijaan eivät näytä suosivan virusta, WHO kertoo.

Suora tartunta ihmisestä toiseen ei ole yhtä todennäköinen kuin joltakin pinnalta mukaan sipaistu virus. SARS-CoV-2 on virukseksi niin painava, ettei se jää leijumaan ilmaan vaan putoaa nopeasti maahan, toisin kuin esimerkiksi tuhkarokkovirus.

Ihmisille suositeltu metrin turvaväli on SARS-CoV-2:lle liian pitkä lentomatka, ellei ihminen anna vauhtia pärskimällä muualle kuin nenäliinaan tai hihaansa.

SARS-CoV-2:ta toisaalta suosii joukkovoima. Kun tauti on tartuttavimmillaan, viruksia linkoutuu ilmoille yli tuhatkertaisesti verrattuna sukulaisviruksiin, jotka aiheuttivat vuosien 2002–2003 SARS-epidemian, kertoo uunituore saksalaistutkimus (siirryt toiseen palveluun).

Siinä piillee selitys nopeuteen, jolla COVID-19-epidemiat parhaillaan leviävät.

Saippua paras, käsidesi kakkonen

Kun virus on päässyt uuden uuden ihmisen käteen, matka hänen kasvojensa kautta sisälle elimistöön on lyhyt. Tutkimusten (siirryt toiseen palveluun) mukaan ihminen koskettaa kasvojaan 20 kertaa tunnissa tai jopa useammin. Silmät, nenä ja suu ovat virukselle suora reitti uuteen kotiin.

Pujahdettuaan solun sisään virus pakottaa sen monistuskoneeksi, joka tahkoaa lisää viruksia ja lopulta kuolee.

Ketju kannattaa katkaista, ennen kuin ollaan niin pitkällä. Siihen käsien kunnollinen peseminen on kuin onkin paras keino.

Vielä ei ole ehditty tutkia nimenomaan koronariskin pienenemistä, mutta aiemmissa tutkimuksissa (siirryt toiseen palveluun) on todettu, että hengitystystieinfektioiden riski pienenee käsienpesusta viidenneksen verran.

Peseminen ei ainoastaan huuhdo viruksia viemäriin, vaan saippuan molekyylit vievät tartuttamiskyvyn myös niiltä viruksilta, joita käsiin ehkä jää. Ihmisten eduksi SARS-COV-2 on niitä viruksia, joihin saippua tepsii. Esimerkiksi poliovirukseen vaikutus ei ole samanlainen.

Saippuan salaisuus on sen rasvassa

SARS-CoV-2-virusta ympäröivä proteiinikuori auttaa sitä tarttumaan soluun ja tunkeutumaan sen sisään. Kun kuoren ja saippuan rasva-aineet reagoivat toisiinsa, saippua voittaa. Kuori rikkoontuu.

Olennaista on kunnon vaahdotus. Pesuveden lämpötilalla ei ole merkitystä. Veden olisi oltava kiehuvan kuumaa, jotta se tappaisi mikrobeja. Lämmin vesi on toisaalta hyödyksi sikäli, että saippuan rasvat leviävät siinä paremmin kuin viileässä vedessä.

Käsidesi, desifiontihuuhde, vaikuttaa toisella tavalla. Sen sisältämä alkoholi heikentää viruksen proteiinikuoren kemiallisia ominaisuuksia ja voi myös tunkeutua kuoren sisään tuhoamaan viruksen toimintaa ohjaavaa perimäainesta.

Käsidesiä ostaessa kannattaa lukea etiketti, sillä tutkimusten perusteella käsidesin alkoholi tepsii vasta vähintään 60-prosenttisena.

Käsien pesemisen tehokkuuteen käsidesi ei yllä. Tehoa syö etenkin se, että monet eivät malta odottaa käsidesin kunnollista kuivumista ennen kuin tekevät käsillään mitään muuta. Myöskään kovin likaisissa käsissä käsidesistä ei ole hyötyä.

Niinpä WHO suosittelee käsidesiä vaihtoehdoksi vain siitä tapauksessa, että käsien peseminen ei ole mahdollista.

Korjattu klo 10.05: SARS-CoV-2-viruksessa ei ole DNA:ta, vaan RNA:ta, jonka sisältämä tieto kääntyy vasta isäntäsolussa DNA:ksi.

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan