Pauli Paloniemi menetti kotinsa kolmesti – ensin piti lähteä sotaa pakoon, sitten koti poltettiin ja lopulta koko kylä luovutettiin

Kuusamossa ja Sallassa tuhannet evakot menettivät kotinsa pysyvästi, kun alueet luovutettiin Neuvostoliitolle.

talvisota
Pauli Paloniemi, Paanajärven evakko, Kuusamo.
Pauli Paloniemi joutui talvisodan aikana evakkoon Kuusamon Paanajärveltä, jonka alue luovutettiin sodassa Neuvostoliitolle. Paloniemen kädessä on hänen kirjoittamansa muistelmateos Paanajärvestä.Ensio Karjalainen / Yle

Viisivuotiaan Pauli Paloniemen evakkotaival käynnistyi rivakasti marraskuun viimeisenä päivänä 1939. Kun tieto talvisodan alkamisesta tuli, perhe sai puoli tuntia aikaa kerätä matkatavaroita.

– Mitään ylimääräistä ei saanut ottaa mukaan. Äiti laitatti meille lapsille niin paljon vaatteita, kun vaan päälle mahtui. Näin saimme mahdollisimman paljon ainakin vaatteita mukaamme, Paloniemi muistelee.

Sitten hevoskyyti vei pakomatkalle Kuusamon Paanajärven kylästä kohti länttä.

Nuoren miehen seikkailu

Hevoskyyti kuljeti Pauli Paloniemen perheen ensin Paanajärven länsipäähän. Siellä odotti iso linja-auto, joka vei paanajärveläiset eri puolille Pudasjärven kuntaa Pohjois-Pohjanmaalla.

Paloniemen perheestä mukana oli äiti, mutta isä oli jo ennen evakkomatkaa lähtenyt sotaan. Veljistä vanhempi toi talon kaksi lehmää mukana Pudasjärvelle.

– Minulle evakkotaival oli enemmänkin seikkailu. Matkustaminen tuntui jännittävältä. En osannut panikoida, kuten esimerkiksi äitini, Paloniemi toteaa.

Tuhannet pohjoisessakin menettivät kotinsa talvisodassa

Kuusamosta evakuoitiin talvisodan aikana koko pitäjän noin 15 000 ihmistä.

Osa heistä ei koskaan voinut palata. Kuusamo ja pohjoisnaapuri Salla menettivät Neuvostoliitolle talvisodassa maa-alueita lähes 7 500 neliökilometriä. Yli 6 000 ihmistä joutui etsimään uuden kodin.

Vuonna 1941 paanajärveläiset palasivat kotikyläänsä ja aloittivat rakennustyöt poltetussa maisemassa. Työ jäi kuitenkin kesken toisen evakon myötä syksyllä 1944. Lopullisesti Paanajärvi luovutettiin Neuvostoliitolle 1945.

Paloniemen kotikylä Paanajärvi oli yksi luovutetuille alueille jääneistä kylistä.

Paanajärvi oli 1930-luvulla Kuusamon merkittävimpiä kyliä muun muassa kymmeniä miehiä työllistävine sahoineen ja matkailuyrittäjineen. Kuusamon korkeudella Neuvostoliiton haltuun jäivät sodan seurauksena Paanajärven lisäksi Enojärvi, Kenttikylä, Pukari, Tavajärvi ja Vatajärvi.

Gallen-Kallelan Palokärki -maalaus
Akseli Gallen-Kallela maalasi 1800-luvulla useita tauluja Paanajärvellä, muun muassa Palokärki-taulun.Sothebys's

Kun paanajärveläiset olivat lähteneet evakkoon, seuraavana yönä poltettiin kylän talot.

Asumukset polttivat suomalaiset sotilaat. Talojen hävityksellä estettiin vihollisten majoittuminen hyväkuntoisiin rakennuksiin.

Kylien asukkaista suurin osa siirtyi asumaan Kuusamon alueelle. Pauli Paloniemen perhe sai tilan Vasaraperän Syrjäsuolta, ja sinne he raivasivat viisitoista hehtaaria peltoa 1940- ja 1950-luvuilla. Saman tien varteen asettui yhdeksän paanajärveläistä perhettä.

Vanhemmat ihmiset haikailivat takaisin

Paloniemi muistelee, että muualle Kuusamoon asutetut paanajärveläiset olivat vain vähän yhteyksissä keskenään heti sodan jälkeen, jolloin rakennustyöt olivat uudistiloilla kiivaimmillaan.

– Kyllä me sitten myöhemmin tapailimme ja erityisesti vanhemmat ihmiset haikailivat takaisin Paanajärvelle.

Aikuisiällä Paloniemi kierteli työtehtävissä maatalousneuvojana ympäri Koillismaata. 1980-luvulla hän tapasi Posiolla sotaveteraanin, joka kertoi polttaneensa Paloniemen kotitalon.

– Itkien ja anteeksi pyydellen hän sitä kertoi. Lohduttelin miestä toteamalla, että se oli hänen tehtävänsä tuolloin eikä sille mitään voinut

.

Tunturijono katkaisee paanajärven idässä.
"Paanajärvi on varmasti kaunein kylä, jonka olen elämäni aikana nähnyt", sanoo Pauli Paloniemi. Arkistokuva 2000-luvun ensimmäiseltä vuosikymmeneltä.Timo Sipola / Yle

Paloniemi kävi Paanajärvellä ensimmäisen kerran sodan jälkeen 1980- ja 1990-lukujen taitteessa.

– Haikea oli mieli, kun autioitunutta kotikylää veljen kanssa katselimme.

Pauli Paloniemi on vieraillut synnyinkylässään nykyisellä Venäjällä useaan otteeseen. Enää hän ei aio Paanajärvelle mennä.

– Sitten menen, jos venäläiset luovuttavat sen meille takaisin.

Voit keskustella aiheesta 14.3. kello 23:een saakka!

Lue myös:

Helsingin Tuomiokirkon edessä sytytetään 105 kynttilää talvisodan päättymisen muistoksi – katso suorana kello 10.55 alkaen

"Kyllä täällä toimeen tulee, vanhat ja kokeneet miehet antavat hyviä neuvoja" – kuvat ja kirjeet kertovat talvisodassa kaatuneen koulupojan tarinan

Katso ja kuuntele myös:

Talvisota Elävässä arkistossa

Jakso 1: Sota-aikaa Kuusamossa: Talvisotaa ja saksalaisia