Kun Sofia Buono ilmoitti kasvissyönnistään, äiti nauroi – Nuoret saavat vanhempansa pohtimaan ilmastoa, mutta aihe myös repii perheitä

Tuhat suomalaista kertoi Ylelle omista ilmastoteoistaan ja niiden aiheuttamista ristiriidoista perheessä ja suvussa.

ilmastonsuojelu
Margaretha Reinlund kokkaa.
Margaretha Reinlund kokkaa lounaaksi broilerinfileitä. Ne eivät riitä tuhoamaan ilmakehää, Reinlund ajattelee.Sasha Silvala / Yle

Kolmisen vuotta sitten Sofia Buono ilmoitti vanhemmilleen, että hän on nyt sitten kasvissyöjä. Äiti Margaretha Reinlundia nauratti.

Eläkkeellä oleva Reinlund ei usko, että yksilön valinnat ratkaisevat ilmastonmuutoksen ongelman. Opiskelija Buono taas näkee, että ilmastopäästöjen vähentäminen on myös yksilöiden vastuulla.

Sukupolvien välinen ero suhtautumisessa ilmastonmuutokseen nousi esille, kun kysyimme ilmastoteoista verkkosivuillamme. Erilaiset käsitykset jopa nostivat riitoja sukupolvien välille.

Opiskelija Sofia Buono jätti lihan syönnin pian kolme vuotta sitten ilmastosyistä.

Jopa ammatti vaihtui ilmastosyistä

Yli tuhat suomalaista vastasi tammikuun alussa julkaisemaamme kyselyyn. Sofia Buono oli yksi heistä.

Vastauksista löytyi lähes sata eri ilmastotekoa. Hyvin yleinen elintapojen muutos on vastausten mukaan siirtyminen kasvisruokaan – Sofia Buonon tapaan – tai jopa täysvegaanius.

Ihmiset kertoivat yleisesti myös vähentäneensä autoilua ja lopettaneensa lomalennot.

Jotkut kertoivat vaihtaneensa jopa ammattia ilmastosyistä. Yksi halusi lopettaa kuluttamaan kannustavan työnsä, toinen halusi ryhtyä ilmastoalan konsultiksi.

Täältä löydät kaikki kyselyymme vastanneiden ilmastoteot: Katso lukijoiden 100 ilmastotekoa – professorin mukaan niillä on merkitystä, koska 66 prosenttia ilmastopäästöistä syntyy kotitalouksissa

Sofia Buonon äiti Margaretha Reinlund laittaa kalaruokaa aina, kun kasvissyöjä tytär tulee käymään. Nyt pannulla paistuu lihaa.

Tieto lisääntynyt – samoin kuluttaminen

Suomalaiset ovat hyvin perillä elämäntapojen vaikutuksesta ilmastopäästöihin. Näin voi päätellä saamiemme vastausten perusteella.

Asiantuntija, ympäristöjohtamisen professori Lassi Linnanen tutki ilmastotekojen luetteloa. Hän kertoi, että kaikki listan toimet vaikuttavat enemmän tai vähemmän ilmastopäästöihin.

Tehokkaimmat yksittäiset konstit vähentää omia päästöjään ovat Linnasen mukaan tässä:

  • Luopuminen lihasta – etenkin punaisesta lihasta. Vähentää yhden henkilön hiilidioksidipäästöjä lähes 800 kiloa vuodessa.
  • Luopuminen henkilöautoilusta ja lentämisestä. Yksi kaukolento aiheuttaa yli 2300 kilon ilmastopäästöt.
  • Vähän asuinneliöitä yhtä asukasta kohti.

Siinä on juuri samoja tekoja, joita suomalaiset kertovat meille tehneensä.

Kuluttajan valinnoilla on väliä. Suomessa syntyvistä ilmastopäästöistä 66 prosenttia syntyy kotitalouksissa Suomen ympäristökeskuksen laskelmien mukaan. Yhden ihmisen vuosittaiset ilmastopäästöt ovat taas yli 10 000 kilon luokkaa.

Siitä huolimatta, että tietoisuus omistakin ilmastopäästöistä on levinnyt, kotitalouksien päästöt ovat viimeisimmän tiedon mukaan kasvaneet. Suomen ympäristökeskuksen vuoden vanha tutkimus kertoo, että kasvu johtuu yksinkertaisesti kulutukseen käytetyn rahamäärän suurentumisesta.

Yksittäisten ilmastotekojen vaikutusta voi tutkia tarkemmin Ylen ilmastolaskurista.

Naiset tuntevat vastuuta päästöistään

Suomalaiset tuntevat henkilökohtaista vastuuta ilmastoasiassa. Asia selvisi Taloustutkimuksen Ylelle ennen joulua tekemässä kyselytutkimuksessa. Yli puolet suomalaisista pitää yksilön valintoja tärkeänä keinona torjua ilmastonmuutosta. Tätä mieltä ovat etenkin naiset. Miehet korostavat poliittisten päättäjien vastuuta.

Halusimme tietää lisää. Siitä syystä pyysimme ihmisiä kirjoittamaan meille, mitä he ovat tehneet päästöjensä pienentämiseksi.

Toinen asia, jonka halusimme tietää, oli ihmissuhde- ja sukupolvikysymykset.

Ihmiset kertoivat vastauksissaan auliisti, kuinka elämäntapojen muutokset ovat vaikuttaneet ihmissuhteisiin. Erityisesti kasvisruoka, mutta myös autoilusta ja lentämisestä luopuminen, ovat saaneet aikaan kärhämää.

Kasvisruoka turmeli sukulaisten välit

Ilmastoteot saattavat olla jopa vaaraksi ihmissuhteille. Vastausten perusteella välit sukulaisiin ja ystäviin ovat pahimmillaan menneet poikki.

Sofia Buono ja hänen äitinsä Margaretha Reinlund ovat erimielisiä ruoka- ja ilmastoasioissa kaikella rakkaudella. Heidän perheessään kukin saa tehdä omat ratkaisunsa.

Monissa muissa tapauksissa sukulaiset ovat saattaneet loukkaantua kasvissyöjille verisesti, kun nämä ovat kieltäytyneet sukujuhlissa karjalanpaistista. Kasvissyöjät taas eivät kestä päivittelyä ja lihan tuputtamista.

Yksi vastaajista kertoi ystäväpiirin jakaantuneen elintapojensa muuttajiin ja muihin. Jotkut kokevat joutuneensa ivailun kohteeksi tai suorastaan kiusatuiksi työpaikallaan.

Elintapojen muutos on myös yhdistänyt ihmisiä. Osa kyselymme vastaajista kertoi ystävien ja perheenjäsenten tsemppaavan toisiaan ilmastoystävälliseen elämään.

Teini-ikäiset ovat monissa perheissä muutosvoima. Äidit ja isät kertovat saamissamme vastauksissa lasten esimerkin tehneen koko perheestä kasvissyöjiä.

Isovanhemmat eivät aina ymmärrä lastenlastensa ajatuksia. Muutamassa vastauksessa vanhemmat kertovat, että teinit ovat kieltäytyneet ilmastosyistä isovanhempien tarjoamasta lomamatkasta. Se on voinut loukata vanhempaa polvea.

Linssikeitto ja pyöräily eivät olekaan yksityisasioita.

Vanhat hyvät elintavat kyseenalaistettu

Lähetimme kaikki tuhat anonyymiä vastausta pikaiseen tunneanalyysiin.

Dosentti Panu Pihkalan Helsingin yliopistolta on tutkinut ilmastonmuutokseen liittyviä tunteita. Halusimme kuulla Pihkalan huomioita meidän saamistamme vastauksista.

Pihkalan mielestä on hyvin ymmärrettävää, että etenkin kasvisruokailu herättää ristiriitoja. Ruokaan liittyy tunteita ja syviä arvoja.

Panu Pihkalan mukaan elämme nyt käyttäytymiseen ja moraaliin liittyvää käymistilaa.

– Aiemmin hyveellisinä pidetyt toimintatavat, kuten lihansyönti ja lentomatkailu, kyseenalaistetaankin nyt ainakin osittain.

Äiti pitää vastuullisina suuria tehtaita

Margaretha Reinlund muistelee keittiössään hetkeä, jolloin tytär Sofia kertoi syövänsä vain kasviksia ilmastosyistä.

– Sanoin, että ei maailmaa pelasteta sillä, että hän syö salaattia, Reinlund kertoo ja sitoo esiliinan nauhat kiinni.

Reinlund ymmärtää tyttärensä tarkoituksen. Hänkin on sitä mieltä, että ilmastonmuutosta on syytä torjua jollain tavalla. Lähes lumeton ja lämmin talvi on saanut omankin tuttavapiirin havahtumaan ja kysymään, tällaisiksiko nämä talvet muuttuvat?

Siitä Reinlund ei pidä, että vastuu päästöjen vähentämisestä tuntuu kaatuvan yksilöille.

– Kyllä sen muutoksen pitää alkaa suurista saastuttajista kuten tehtaista, Reinlund sanoo lounaspöydässä.

Helsingissä asuva tytär taas korostaa yksittäisen ihmisen tekoja.

Sofia Buono vertaa pienen ihmisen elintapamuutoksia äänestämiseen. Yksi ääni ei ratkaise mitään, mutta samalla tavalla äänestävät muodostavat joukkovoiman.

– Jos me kaikki maailman ihmiset ryhtyisimme kasvisruokailijoiksi, niin kyllä sillä on todella iso vaikutus niihin päästöihin, Sofia Buono puhuu omassa minikeittiössään.

Kristiinankaupungissa asuva Margaretha Reinlund hoitaa päivittäiset asiansa kävellen. Vaateostoksia varten pitäisi olla oma auto.

Iäkkäät naiset ympäristöystävällisin joukko

Jotkut nuoremmat kirjoittajat moittivat vanhempaa sukupolvea itsekkääksi. Nämä näyttävät heidän silmissään nauttivan saavuttamastaan elintasosta ympäristöstä piittaamatta.

Minkään ikäisistä ihmisistä ei ole kuitenkaan yhteen muottiin. Osittain vanhempi, niukkuudessa kasvanut sukupolvi toimii myös säästeliään elämäntavan esimerkkinä.

Näin on myös Margaretha Reinlundin kohdalla. Tytär Sofia Buono on oppinut äidiltään säästelijään elämäntavan ja harkiten kuluttamisen. Nyt säästäväisyydestä on tullut ilmastoteko.

Ympäristöjohtamisen professori Lassi Linnanen vahvistaa säästäväisyyden ekologisuuden.

– Karkeasti ottaen yhden euron kulutus vastaa puolen kilon hiilidioksidipäästöjä, Linnanen sanoo puhelinhaastattelussa.

Myös sosiologian professori Terhi-Anna Wilska kiittelee yli 60-vuotiaita kaikkein ympäristöystävällisimmäksi sukupolveksi. Sen sijaan nuoret ovat Wilskan mukaan kaikkein ilmastotietoisinta väkeä Suomessa. Käytännössä ikäluokka toimii kuitenkin toisin. He ovat yleisesti ottaen kaikkein vähiten ympäristöystävällisiä kuluttajia.

Terhi-Anna Wilskan koko haastattelun voit lukea tästä.

Osa pitää ilmastotekoja hulluutena

Saimme yli sadalta kyselyymme vastaajalta kiukkuista postia. He kertoivat, etteivät todellakaan aio muuttaa elintapojaan ilmastosyistä.

Perusteluna oli yleisesti se, että yhden ihmisen elintapojen merkitys maailman ilmastopäästöihin on olematon. Moni piti hulluutena pyrkimystä vähentää päästöjä Suomessa samaan aikaan, kun Kiinan ja Intian päästöt lisääntyvät. Osa vastaajista ei usko, että ihmisellä on edes vaikutusta ilmaston lämpenemiseen.

Asiantuntija, ympäristöjohtamisen professori Lassi Linnanen on kyynikkojen kanssa eri mieltä. Hän sanoo puhelinhaastattelussa, että kaikkien toimet tulevat tuiki tarpeeseen.

– On kysymys kokonaisvaltaisesta ja todella isosta koko yhteiskunnan muutoksesta, jossa yksilön valinnoilla on merkitystä, Linnanen sanoo.

Linnanen kertoo esimerkin.

Kuvitellaan, että kunta avaa uusia bussilinjoja paikkakunnalle. Yksityisautoilun aiheuttamat päästöt vähenevät vain, jos yksittäiset ihmiset päättävät kulkea uusilla bussilinjoilla ja jättävät oman auton kotiin.

Esimerkin mukaan päästöjen vähentämiseen tarvitaan sekä julkisen että yksityisen henkilön toimia.

– Jotta yksilö voisi tehdä ilmastoystävällisiä valintoja, tarvitaan uutta julkista infraa ja kannusteita, Linnanen sanoo.

Jos kunta kaavoittaa laatikkomyymälöitä sinne tänne pitkin tienvarsia, yksittäisen ihmisen on vaikea hoitaa asioitaan ilman henkilöautoa. Se ei kannusta luopumaan autosta.

Sofia Buono valmistautuu opintojensa loppukonserttiin. Oopperalaulajan ura merkitsee lentämistä ja paljon ilmastopäästöjä.

Oopperalaulaja lentää työnsä perässä

Sofia Buono valmistuu keväällä oopperalaulajaksi.

Buonon ammatinvalinnalla ja ilmaston lämpenemistä aiheuttavilla hiilidioksidipäästöillä on yllättäen yhteys.

Oopperalaulajan ura on tavallisesti kansainvälinen. Se tarkoittaa sitä, että hän joutuu lentämään työtehtävästä ja maasta toiseen. Lentolakkoon on vaikea mennä, jos haluaa pitää uransa.

– En minä sitä oikein ymmärtänyt, kun valitsin tämän uran, Buono sanoo.

Buonon alalla on tosin yksi kuuluisa lentämisen lopettanut laulaja. Ilmastoaktivisti Greta Thunbergin äiti Malena Ernman meni lentolakkoon 2017 ja tekee nyt rooleja vain Ruotsissa.

Buonon aviomies asuu tällä hetkellä Yhdysvalloissa. Myös hänen työnsä lennättää ympäri maailmaa, tulevaisuudessa myös vaimoa.

– Mieheni on amerikkalainen diplomaatti, Buono kertoo.

Sofia Buono laskee, että on istunut lentokoneessa jo tämän vuoden aikana 30 tuntia.

Koska lentokilometrejä tulee vuosittain paljon, Buono pitää tärkeänä muita ilmastotekojaan.

– Asun pienessä asunnossa, ostan vaatteeni kirpputorilta, minulla on vain vähän tavaraa, Buono luettelee.

Puccini-nimisen kissan ruokavaliolle ei voi mitään. Se syö lihaa.

– Minulla on syyllinen olo lemmikistänikin.

Syyllisyys on saanut toimimaan

Kyselyymme tulleet vastaukset ovat tunteita tulvillaan. Emme kysyneet asiaa erikseen, mutta ihmisten vastaukset sisälsivät syyllisyyden lisäksi suuren määrän tunneilmauksia.

Dosentti Panu Pihkala löysi tukun tunteita saamistamme vastauksista. Tässä hänen havaintojaan vastauksissa olleista tunteista: hyvän tekemisen halu, hyvän tekemisen ilo, hyvittämisen halu, voimaantuminen, merkityksellisyys, syyllisyys, epäreiluus, katkeruus, epäluulo, torjumishalu, pilkallisuus, pahantahtoisuus, turhautuminen, ärtymys, epätoivo, ahdistus, riittämättömyys, huoli, suru, murhe ja alakulo.

Syyllisyys ilmastopäästöistä ja huoli tulevasta kalvavat vastausten kirjoittajia hyvin yleisesti.

Pihkala havaitsi, että syyllisyys oli saanut useat ihmiset toimimaan ja muuttamaan elintapojaan. Syyllisyys on ajanut hyvityksen tekoon.

Eläkeläisen rahat eivät riitä lämmitysremonttiin

Margaretha Reinlundilla ei ole omantunnontuskia ilmastoasioissa. Silti hän haluaisi vaihtaa talonsa öljylämmityksen vaikkapa maalämpöön.

Vanhan ison puutalon lämmittäminen nielee vuosittain tuhansia litroja öljyä.

Remontti ei tule kuitenkaan kysymykseen.

– Minulla ei ole varaa siihen, Reinlund sanoo.

Hän toivoo, että omilta vanhemmilta periytynyt talo jäisi joskus Sofian tai toisen tyttären haltuun. He saavat tehdä lämmitysremontin. Reinlund uskoo, että ainakin Sofia asentaisi aurinkopaneelit ja muut vähäpäästöiset systeemit taloon.

Asiaa käsiteltiin A-studiossa 10. maaliskuuta 2020. Kyselymme tuloksista keskustelivat professori Terhi-Anna Wilska ja Leo Stranius, joka on karsinut henkilökohtaiset ilmastopäästönsä viidesosaan keskimääräisen suomalaisen päästöistä. Katso lähetys Yle Areenasta.