Joensuu palkkasi ensimmäisenä Suomessa lisäkasvattajia jo päiväkotiin – Henri Pursiainen lähtee ADHD-oireisten poikien tueksi myös kouluun

Urheilun, pelien ja keskustelujen kautta lapset oppivat itsehillintää ja vuorovaikutustaitoja.

päivähoito
Kuvassa on lastenhoitaja Henri Pursiainen.
Henri Pursiainen (oikealla) opettelee arjen taitoja lasten kanssa. Yhdessä on matkustettu esimerkiksi bussilla, sillä monille kodin siirtymätilanteet ovat hankalia. Meri Remes/Yle

“Hei, pallosta ei riidellä”, kuuluu vilkkaan pojan suusta joensuulaisen päiväkodin pihalla.

Sinkkolan päiväkodissa on meneillään sählypeli.

Tilanne tuo esiin sen, mitä lastenhoitaja Henri Pursiainen on harjoitellut kyseisten poikien kanssa: tunteiden sanoittamista, suuttumuksen tunteen käsittelyä ja ryhmässä toimimista.

Sählypelissä mukana oleva Pursiainen kehuu poikaa reilusta toiminnasta.

Peli jatkuu sopuisasti.

Pursiainen on lumiukko, eli Joensuun kaupungin palkkaama lisäkasvattaja. Hän on toiminut lumiukkona marraskuusta 2018.

Toiminta pohjaa valtakunnalliseen Icehearts-toimintaan, jota ei ole sovellettu muualla päin Suomea päiväkoti-ikäisten lasten kanssa.

Kuvassa on lastenhoitajana toimiva Henri Pursiainen.
– Olen aina halunnut toimia vähän haasteellisempienkin lasten kanssa. Lasten oppiminen palkitsee, Henri Pursiainen sanoo. Meri Remes/Yle

Icehearts-toiminta on valtakunnallista tukitoimintaa, jossa tukiaikuinen kulkee lapsiryhmän elämässä mukana 12 vuoden ajan. Icehearts-ryhmissä kasvattaja ja ryhmän lapset muodostavat harrastusjoukkueen, jossa liikuntalaji toimii kasvatusvälineenä.

Joensuun kaupunki on ensimmäinen, joka soveltaa toimintaa päiväkoti-ikäisiin. Vaikka avustajia ja päiväkotiapulaisia on monessa päiväkodissa, vastaavia Icehearts-mallin erityislapsia ja lasten perheitä auttavia varhaiskasvatuksen ammattilaisia ei muualla ole.

Kustannuksista ja toteutuksesta vastaa Joensuun kaupunki.

Lastenhoitajana Pursiaisella on yhdessä toisen lumiukon kanssa seitsemän lasta, jotka tarvitsevat erityistä tukea. Näillä seitsemällä pojalla on erityisiä haasteita, kuten aggressiivista käytöstä.

– Osalla pojista on ADHD-diagnoosi. Heillä on erityisesti keskittymisen ja tunnesäätelyn vaikeuksia, Pursiainen kuvaa.

Kaikilla tuen piirissä olevilla lapsilla ei ole ADHD-diagnoosia. Tuen piiriin hakeutumisen syynä voi olla esimerkiksi perheen tai vanhempien jaksaminen.

Kuvassa on päiväkotilapsi ja päiväkodin työntekijä.
Esikoululaispoika keskittyy harjoituksiin Sinkkolan päiväkodissa. Meri Remes / Yle

Pojat on valittu lumiukkojen erityishuomion kohteiksi päiväkodin työntekijöiden avustajahakemusten perusteella. Lapset ovat aiemmin olleet esimerkiksi aggressiivisia ja impulsiivisia muita lapsia ja päiväkodin henkilökuntaa kohtaan.

– Harjoittelemme vuorovaikutus- ja tunnetaitoja liikunnallisten pelien ja leikkien avulla.

Päiväkotiarjessa on yleensä kiire, mutta lisäkasvattajalla on lapsille aikaa.

– Paljon puhutaan, miksi esimerkiksi suututtaa tai harmittaa. Tulemme aikuisina lapsille tutuiksi ja lapset huomaavat, ettei aikuinen lähde pois, vaikka lapsi suuttuisikin, Pursiainen kuvaa.

Lapset huomaavat, kuka leikkii eri tavoin kuin muut

Lastenhoitaja Henri Pursiainen sanoo, että lumiukkojen toiminnassa saadaan tuen piirissä oleville lapsille positiivisia kokemuksia. Vaikka aikuiset eivät leimaisi esimerkiksi aggressiivisesti tai impulsiivisesti käyttäytyvää lasta, lapset tekevät helposti keskenään niin.

– Lapset huomaavat nopeasti, kuka leikkii eri tavoin kuin muut tai suuttuu yhtäkkiä. Jos jollakulla lapsella on haasteita sosiaalisen käytöksen kanssa, hän erottuu muista ryhmän lasten kesken, Pursiainen pohtii.

Sellaiset lapset elävät usein jatkuvien negatiivisten palautteiden kehässä. Palautteiden antajia ovat niin toiset lapset kuin kiireiset aikuisetkin.

Kuvassa on päiväkotilasten reppuja.
Varhainen tuki auttaa kouluikää lähestyviä päiväkotilapsia. Meri Remes/Yle

Siksi lisäkasvattajaa tarvitaan. Kun lapsi saa aikuisen tuen kautta keinoja esimerkiksi tunteiden sanoittamiseen, aggressiivista tai impulsiivista käytöstä tulee entistä harvemmin.

– Myönteiset kokemukset lasten ja aikuisten kanssa ovat näille lapsille tärkeitä. Tavoitteena on puuttua haastavaan käytökseen jo päiväkodissa, jotteivat ongelmat kasvaisi, Pursiainen sanoo.

Toiminnan takana oivallus: miksi lapsi ei saisi tukea jo päiväkodissa?

Joensuussa toimii tällä hetkellä viisi lisäkasvattajaa viidessä eri päiväkodissa.

Päiväkodit valittiin sen perusteella, missä lisäavustajien tarve oli suurin.

Kuvassa on esiopettaja Piia Leinonen Sinkkolan päiväkodista.
– Verbaalinen ilmaisu on kehittynyt ja esimerkiksi kirosanat ovat jääneet pois. Lumiukkojen toiminnasta hyötyy samalla koko ryhmä, esikouluopettaja Piia Leinonen summaa lumiukkojen vaikutuksia. Meri Remes/Yle

Lumiukot ovat miehiä ja lumikit naisia. Lisäkasvattajien tuen piirissä on sekä tyttöjä, että poikia. Lisäkasvattajat eivät ole kasvatuksellisessa vastuussa, vaan toimivat esiopettajien ja muun päiväkodin henkilökunnan tukena.

Kun valtakunnallista Icehearts-toimintaa toivottiin kansalaisaloitteena muiden kaupunkien tapaan Joensuuhun, halusivat joensuulaiset varhaiskasvattajat aloittaa vastaavan lasten tukitoiminnan jo päiväkodista.

Kuvassa on kaksi päiväkoti-ikäistä tyttöä.
Tuen piirissä on sekä tyttöjä että poikia. Meri Remes/Yle

– Takana oli se oivallus, että miksi lasten haasteiden kanssa odotettaisiin koulun alkuun? kertoo Joensuun kaupungin palvelupäällikkö Katja Pussinen.

Ryhmäkoot ovat koulussa yhtä opettajaa kohti isoja, joten aikuisen on vaikea irrottautua ryhmästä yksittäisen lapsen kanssa.

Nykylapset elävät muutosten keskellä

Toiminnalla tähdätään syrjäytymisen ja lapsen leimautumisen ehkäisyyn.

– Lasten elämässä on nykyään paljon muutoksia. Koulut, päiväkodit, opettajat ja jopa isät ja äidit arjessa vaihtuvat uusperhekuvioiden myötä. Lisäkasvattaja on pysyvä aikuinen lapsen arjessa, Pussinen sanoo.

Henri Pursiainen jatkaa oman ryhmänsä kanssa Icehearts-tukitoimintaa ensi syksynä, kun hänen tuntemansa pojat aloittavat ensimmäisen luokan. Lasten kanssa luotu side ei siten katkea, kun sama aikuinen kulkee lasten elämässä mukana päiväkodista kouluajan loppuun.

Tarkoituksena on etsiä ryhmän kanssa sopiva joukkuelaji ja jatkaa toimintaa muun muassa iltapäivätoiminnassa.

Mitä ajatuksia juttu herättää sinussa? Keskustele aiheesta alla. Keskustelu päättyy 13.3.2020 klo 23.00.

Lue lisää:

Pori määräsi päiväkotilapsille pakollisen lepoajan hoitopäivien välille

Uusimmat uutiset puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus