Suomeen tarvitaan miljoona esteetöntä asuntoa, ja kiire tulee – mutta ensin asennetaan sähköautojen latauspisteet

Esteettömyysremonteista on hyötyä kaikenikäisille, ja ne voivat nostaa asunnon arvoa.

esteetön asuminen
Juhani Lempinen
Juhani Lempinen on tyytyväinen, että hänen johtamassaan kerrostaloyhtiössä Kotkan keskustassa on otettu iso askel kohti esteetöntä asumista.Pyry Sarkiola / Yle

Kaupungin ydinkeskustassa sijaitsevassa kuusikerroksisessa talossa ei enää tarvitse avata käsivoimin vanhoja painavia ulko-ovia tai kiivetä jyrkkiä portaita päästäkseen kotiinsa.

Kotkalainen taloyhtiö otti aimo harppauksen kohti tulevaisuutta, kun 34 huoneiston kerrostalon porraskäytävät remontointiin esteettömiksi noin vuosi sitten.

Talossa lähes 20 vuotta asunut Juhani Lempinen kehuu remonttiratkaisua.

– Asukkaat ovat olleet erittäin tyytyväisiä. Uuden porrashissin käyttö kangerteli hieman alussa, mutta opettelun jälkeen liikkuminen on ollut todella helppoa, sanoo asunto-osakeyhtiön hallituksen puheenjohtajana toimiva Lempinen.

Porraskäytäviin pääsee nyt automaattisesti avautuvista ulko-ovista. Niille puolestaan voi kulkea ramppeja pitkin ja ilman kynnyksiä. Ulko-ovilta porrashissi kuljettaa asukkaan yhdeksän askelman matkan varsinaiselle hissitasanteelle. Hissimatka kerroksiin pääsee alkamaan, kun automaattiset liukuovet aukeavat.

Vuonna 1965 valmistuneeseen taloon tehty esteettömyysremontti helpottaa varsinkin iäkkäiden ihmisten liikkumista, mutta siitä hyötyvät myös esimerkiksi lastenvaunuja käyttävät lapsiperheet.

Suomessa on lähivuosina runsaasti tarvetta vastaaville remonteille, mutta niiden toteutuminen kangertelee.

Miljoonan asunnon tavoite on vielä kaukana

Suomessa on tiedossa valtava urakka esteettömän asumisen lisäämiseksi. Valtiovallan tavoitteena on, että Suomessa olisi miljoona esteetöntä asuntoa vuonna 2030.

Ympäristöministeriö asetti tavoitteen jo vuonna 2012. Nyt siitä on saavutettu noin puolet. Vaikka aikaa on vielä lähes kymmenen vuotta, ei tavoitetta välttämättä saavuteta.

– Kyllä tässä haastetta riittää, paljon on vielä tekemistä, sanoo asuntoneuvos Raija Hynynen ympäristöministeriöstä.

Ikääntyneiden asumiseen ja esteettömään rakentamiseen perehtynyt Hynynen muistuttaa, että esteettömien asuntojen tarve ei lopu vuoteen 2030. Ikääntyvässä Suomessa tilanne on oikeastaan päinvastoin.

ritiläramppi kerrostalon ulko-ovella
Pyry Sarkiola / Yle

Väestöennusteen mukaan Suomessa on kymmenen vuoden kuluttua yli 1,5 miljoonaa yli 65-vuotiasta. Lisäksi sitä vanhempien osuus kasvaa vauhdilla.

– Esteettömien asuntojen tarve on todennäköisesti enemmän kuin miljoona, arvioi Hynynen.

Hän laskee, että vuosittainen noin 30 000 uuden asunnon rakentaminen vastaa esteettömän asumisen tarpeeseen osittain, mutta se ei yksin riitä.

– Lisäksi pitäisi korjata vanhoja asuntoja, mutta esimerkiksi kerrostaloyhtiöissä muut remontit menevät helposti vaikkapa hissien rakentamisen tai korjaamisen edelle, arvioi Hynynen.

"Ikääntymiseen ei ole havahduttu"

Raija Hynysen arviota tukevat Suomen Kiinteistöliiton taloyhtiöille tekemät kyselyt.

Esimerkiksi viime syksyisen kyselyn (siirryt toiseen palveluun)mukaan kerrostaloyhtiöiden tehtyjen remonttien kärjessä olivat vesi- ja viemäriputkien uusimiset sekä vesikattojen korjaukset. Samat remontit olivat myös korjaussuunnitelmien kärkipäässä lähivuosina.

Molempien listojen hännillä olivat esteetöntä liikkumista parantavat korjaukset kuten sähköiset automaattiovet, porrasluiskat tai hissien uusimiset. Niiden edellä oli myös varautuminen sähköautojen latauspisteiden rakentamiseen.

Kiinteistöliiton Kaakkois-Suomen toiminnanjohtaja Sami Tammisto sanoo, että esteettömyysasiat ovat nyt ja jatkossa pinnalla taloyhtiöissä, mutta esimerkiksi vanhoissa taloyhtiöissä on usein muutakin rahanmenoa.

– Jos vesiputket ovat tulleet tiensä päähän tai katto vuotaa, on ymmärrettävää, että muita investointeja helposti lykätään.

Myös asuntoneuvos Raija Hynynen ymmärtää ja tietää tilanteen, mutta hänellä on toinenkin käsitys remonttien tärkeysjärjestyksestä.

– Kyllä se kuvastaa sitä, ettei yhteiskunta ei vieläkään ole riittävästi havahtunut siihen, että Suomessa väki ikääntyy ja tarvitsee lisää esteettömiä asuntoja, joissa voi asua mahdollisimman pitkään.

Asunnolle lisää arvoa?

Tavoite miljoonasta esteettömästä asunnosta tarkoittaa kaikkia asumismuotoja. Raija Hynysen mukaan pääpaino on kuitenkin kerrostaloissa. Niissä puolestaan tyypillinen esteettömyyden muoto on uusittu hissi, jossa on automaattisesti aukeavat liukuovet.

Remontteihin taloyhtiöt voivat saada rahallista esteettömyysavustusta asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAlta.

Viime vuonna esteettömyysavustuksia oli haettavana runsaat 8 miljoonaa euroa. Summasta valtaosa käytettiin hissiremontteihin.

Myös Juhani Lempisen kotitalossa ARA tuli mukaan kustannuksiin. Lähes 200 000 euron kokonaissummasta avustusten osuus oli 55 000 euroa.

– Hyvin tyypillinen remontti, jolle myönnämme avustusta, luonnehtii ylitarkastaja Suvi Heikkinen ARA:sta.

Juhani Lempinen porrashississä
Juhani Lempinen esittelee taloyhtiönsä porrashissiä, joka palvelee erityisesti iäkkäitä. Hissistä on apua myös esimerkiksi lastenvaunujen tai raskaiden tavaroiden kanssa liikkuville.Pyry Sarkiola / Yle

Juhani Lempinen kertoo, että päätös esteettömyysremontista oli helppo tehdä. Hänen mukaansa asukkaat mielsivät remontin tulevan pitkällä aikavälillä edulliseksi.

– Korjaukset voivat lisätä asuntojen jälleenmyyntiarvoa. Lisäksi remontti mahdollistaa iäkkäiden ihmisten pitemmän asumisen omassa kodissaan ilman tarvetta muuttaa palveluasuntoihin, kuvailee Lempinen.

Vaikka taloyhtiön porraskäytävät remontoitaisiinkin esteettömiksi, se ei vielä ratkaise esteettömyyttä taloyhtiön asukkaiden kodeissa. Asuntojen esteettömyydestä huolehtiminen jää asukkaiden itsensä mietittäväksi.

– Mutta esteetön taloyhtiökin on jo paljon, huomauttaa asuntoneuvos Raija Hynynen.