1. yle.fi
  2. Uutiset

Vesikriisi pakotti Petäjäveden asukkaat puolittamaan vedenkulutuksensa – tutkijat haluavat tietää, miten se onnistui

Poikkitieteellinen tutkimushanke selvittää, miten kuljetaan kohti ekohyvinvointivaltiota.

vedenkulutus
Ihminen pitelee vesikanisteria ja laskee vettä isommasta säiliöstä kanisteriin.
Tilapäiset vesipisteet helpottivat kuntalaisten arkea vesikriisin keskellä.Niko Mannonen / Yle

Petäjäveden kunta oli syksyllä hankalassa tilanteessa. Päävedenottamon vesi oli saastunut. Vesikriisin takia kunta antoi kaikille asukkailleen kehotuksen puolittaa veden käyttönsä.

Siinä onnistuttiin.

Nyt tutkijat ovat kiinnostuneet siitä, miten kuntalaiset saatiin sitoutumaan veden kulutuksen vähentämiseen. Tuore tutkimushanke selvittää, mitä hallinto teki oikein ja miten asukkaat muuttivat arkeaan.

Tutkimus auttaa tutkijoiden mukaan meitä paremmin varautumaan kriiseihin ja selviämään niistä.

Tiivis yhteisö synnytti yhteisvastuullisuuden

Ilman oikeanlaista tiedotusta ja yhteisöllisyyttä veden kulutuksen puolittaminen ei olisi onnistunut.

– Petäjävedellä tuli ilmi vahva yhteisvastuullisuus. Meitä kiinnostaa, miten yhteisvastuullisuutta on onnistuttu synnyttämään ja mitkä tekijät siinä ovat oleellisia, toteaa tutkija Tuuli Hirvilammi Tampereen yliopistosta.

Hirvilammin mukaan kansainvälisissäkin tutkimuksissa on todettu, että kun paikallistaloudet vahvistuvat, ne pystyvät vastaamaan hyvin yllättäviin kriiseihin.

Toisaalta hän korostaa myös yhteisöjen mahdollisuutta vastata haastaviin tilanteisiin, jotka pakottavat oppimaan uutta.

– Siinä juuri yhteisö on se voimavara.

Tutkijoiden mukaan kaikenlaisen kulutuksen pienentäminen on fossiilisten energialähteiden kadotessa kuluttajilla edessä. Hirvilammi ei kuitenkaan puhu luopumisesta vaan kulutustapojen muuttamisesta.

Muutos saattaa tuoda pidemmän päälle myös positiivisia hyvinvointivaikutuksia.

Petäjävesi sopivan kokoinen esimerkki

Alle 4000 asukkaan Petäjävesi on hyvä esimerkki pienemmästä paikkakunnasta ja sen yhteisön toimivuudesta. Hirvilammin mukaan on hyvä, että tutkimus ei keskity vain isompiin kaupunkeihin vaan myös maaseutuun.

Viime syksyinen Petäjäveden vesikriisi oli hyvä esimerkki ilmastonmuutoksen konkreettisista vaikutuksista. Ensin oli useamman vuoden kuivuus ja sitten rankkasateet, jotka saivat kunnan käyttövedet sekoittumaan pilalle.

Tilanne saatiin hallintaan viime joulukuussa. Tammikuussa kunta teki porakaivon, joka osoittautui paikaltaan erinomaiseksi. Syrjäharjun porakaivosta saadaan nyt vettä jopa 600 kuutiota vuorokaudessa.

Asukkaat saatiin puolittamaan veden käyttönsä ja katastrofilta vältyttiin. Monella veden maltillisempi käyttö on jatkunut kriisin jälkeenkin. Kun ennen ongelmia kunnassa kului vettä 450 kuutiota vuorokaudessa, nyt kulutus on 350 kuutiota.

Miten arjen muutoksista selvitään?

Viime syksynä maassamme aloitti poikkitieteellinen tutkimushanke ORSI (siirryt toiseen palveluun) (Suomen Akatemia), jota rahoittaa Suomen Akatemian yhteydessä toimiva strategisen tutkimuksen neuvosto.

Se tutkii siirtymää kohti ekohyvinvointivaltiota. Tutkimushanke luotsaa hyvinvointivaltiota ympäristön kantokyvyn rajoihin. Erityisesti tutkitaan keinoja, joilla julkishallinto voi ohjata ja vauhdittaa tätä muutosta.

Kestävän hyvinvoinnin tutkija Tuuli Hirvilammi on yksi hankkeen tutkijoista. Hän varoo alleviivaamasta ilmastonmuutosta ja haluaa puhua mieluummin arjesta.

– Meitä kiinnostaa muutoksenhallinta ja muutosten vaikutukset ihmisten arkeen. Se on kiinnostavaa, miten kuntalaiset ja hallinto toimivat kriisissä ja mitä tästä voidaan oppia.

Tutkijat puhuvat reilusta murroksesta ihmisten arjessa. Miten muutos tehdään niin, että kukaan ei jää jälkeen.

ORSI-tutkimushanke tuottaa Petäjäveden kriisistä aluksi kansainvälisen tieteellisen artikkelin, josta voidaan ottaa oppia miten kunta ja hallinto toimivat kriiseissä.

Lue seuraavaksi