Jäämeren rataa on vaikea perustella ilman Tallinna-tunnelia, sanoo ratahankkeiden puuhamies Peter Vesterbacka – Jäämeren rata vielä lähtökuopissa

Lapin kansanedustajista moni toivoo ratayhteyttä Jäämeren rantaan.

Jäämeren rata
Matkustajalautta M/S Trollfjord Kirkkoniemen satamassa
Jäämeren junarata päättyisi Kirkkoniemeen, joka on myös Hurtigruten-laivareitin pohjoinen päätepiste. Tapani Leisti / Yle

Kannattamattomana kuopattu Jäämeren rata nostettiin viime toukokuussa näyttävästi otsikoihin, kun liikemies Peter Vesterbacka kertoi alkavansa vetää ratahanketta yhdessä norjalaisen kehitysyhtiön kanssa. Tavoitteena on rakentaa rata Rovaniemeltä Norjan Kirkkoniemeen yksityisin varoin.

Toukokuun jälkeen hanke ei ole juurikaan edennyt. Vesterbacka kertoo, että aika on käytetty Tallinna-tunnelin edistämiseen.

– Ensimmäinen prioriteetti on saada se tehtyä, toinen on nopeampi raideyhteys Pietariin joko Viron tai Suomen puolella ja sen jälkeen päästäisiin katsomaan Jäämeren rataa. Se on marssijärjestys, Vesterbacka sanoo.

– Ilman Tallinna-tunnelia Jäämeren rataa olisi vaikeampi perustella.

Peter Vesterbacka puhuu Arctic Business Forumissa 9. toukokuuta.
Peter Vesterbacka kertoi ratahankkeesta Arctic Business Forumissa Rovaniemellä toukokuussa 2019. Juha Mäntykenttä / Yle

Jäämeren ratahankkeesta on tehty viime kevään jälkeen kannattavuuslaskelmia ja tehdään yhä. Vesterbacka ei kerro, millaisilla matkustajamäärillä kannattavuutta lasketaan.

Hän uskoo että turisteja olisi joka tapauksessa enemmän, kuin Liikenneministeriön selvityksessä arvioitiin. Liikenneministeriön vuonna 2018 julkaisema selvitys totesi, ettei hanke ole taloudellisesti järkevä.

Turistien lisäksi juna kuljettaisi sellua, kaivostuotteita ja norjalaista lohta, jota nyt rahdataan rekoilla Pohjois-Norjasta Helsinki-Vantaan lentokentälle ja edelleen aasialaisten illallispöytiin.

– Kalankasvatus siirtyy koko ajan pohjoisemmaksi ja Norjan lohenkasvatus tulee kasvamaan merkittävästi lähitulevaisuudessa. Volyymi nousee ihan uudelle tasolle, Vesterbacka uskoo.

Tunnelin ja radan rahoitusta etsitään samalta suunnalta

Jos hanke osoittautuu kannattavaksi perusteellisen selvityksen jälkeenkin, rahoituksen löytäminen ei ole Vesterbackan mukaan ongelma.

– Rahoittajia voi tulla Kiinasta, Japanista tai esimerkiksi Norjasta. Norjallahan on maailman suurin valtiollinen rahasto, että kyllä sitä rahaa löytyy lähimaastostakin. Kiina ei ole ainoa suunta.

Tallinna-tunnelin hankeyhtiö, Vesterbackan ja Kustaa Valtosen omistama Finest Bay Area Development on tehnyt junatunnelin rahoituksesta esisopimuksen Touchstone Capital Partners -nimisen kiinalaisrahaston kanssa. Tunnelin rahoituksesta on keskusteltu myös pohjoismaisen eläkeyhtiöiden kanssa.

– Jäämeren radasta on keskusteltu samojen rahoittajien kanssa kuin Tallinnan tunnelistakin, Vesterbacka sanoo.

Vesterbacka ja Valtonen iloitsevat siitä, että Lapin liitto on piirtänyt Pohjois-Lapin maakuntakaavaesitykseen useita vaihtoehtoisia ratalinjauksia. Lapin liiton valtuusto päättää kaavasta viimeistään ensi vuonna.

“Rata olisi ympäristöteko”

Lapin kansanedustajista useimmat periaatteessa kannattavat ratayhteyttä Jäämerelle. Vesterbackan vetämä hanke on kuitenkin niin alkutekijöissään, ettei sitä voi kommentoida.

– Minusta Suomi tarvitsee yhteyden Jäämerelle, sen täytyy olla tulevaisuuden visio. Meillä kulkee paljon tavaravirtoja kumipyörillä etelästä pohjoiseen ja pohjoisesta etelään. Jos ne saataisiin raiteille, se olisi sekä turvallisuusteko että ympäristöteko, sanoo SDP:n kansanedustaja Johanna Ojala-Niemelä.

Ojala-Niemelä toki muistuttaa, että ratahankkeessa pitää minimoida haitat luonnolle ja saamelaisten poronhoidolle. Saamelaiskäräjät tyrmäsi hankkeen ykskantaan, kun se yllätyksenä viime toukokuussa kerrottiin.

Kongressipaikan pihalla osoitettiin mieltä Jäämeren rataa vastaan.
Mielenosoitus Jäämerenrataa vastaan Rovaniemellä lokakuussa 2018. Maija-Liisa Juntti / Yle

Kokoomuksen Heikki Autto sanoo että mahdollinen rata pitää toteuttaa yhteistyössä saamelaiskäräjien kanssa. Autto itse kertoo kannattavansa kaikkia hankkeita, jotka parantavat Lapin logistista asemaa.

– Uskon että rautatie tuo työtä ja toimeentuloa, joka mahdollistaa sen että väestö voi kehittyä suotuisasti. Sitä myöten myös saamen kielet ja kulttuuri tulee turvatuksi pitkälle tulevaisuuteen.

Vasemmistoliiton Markus Mustajärvi uskoo että käy juuri päinvastoin. Ratahanke aiheuttaisi Mustajärven mukaan vakavia ympäristöongelmia ja vaikeuttaisi alkuperäiskansan asemaa.

Vesterbacka ja Valtonen sanovat, että virallisia keskusteluja ei käydä sen enempää saamelaiskäräjien, Lapin liiton kuin mahdollisten rahoittajienkaan kanssa ennen kuin kaikki tarvittavat faktat ovat selvillä.