Eurooppa-kirje: Kauhukuvasta tuli totta – Mitä teet, jos itse joudut vangiksi kotiisi? Entä tiedätkö, missä Suomi on huonoin EU-maa?

Saat Euroopan unionin sisäpiirijutut kerran viikossa suoraan sähköpostiisi, kun tilaat Ylen Eurooppa-uutiskirjeen.

Euroopan unioni
Jenna Vehviläinen
Tällä kertaa Eurooppa-kirjeen puikoissa on Jenna Vehviläinen Roomasta.Jenna Vehviläinen & AOP, kuvankäsittely: Seppo Suvela / Yle

RoomaJos joku olisi sanonut ääneen kuukausi sitten, että minä ja noin 60 miljoonaa muuta Italiassa asuvaa joudumme pian koteihimme eristyksiin, olisin varmaan nauranut makeasti ja pyöräyttänyt silmiäni. Tässä sitä kuitenkin ollaan, ensimmäisen eristysviikon puolivälissä.

Italiassa on toisiksi eniten koronavirustartuntoja maailmassa. Viruksen leviämistä toppuutellakseen maan hallitus rajoitti liikkumisen minimiin Pohjois-Italiassa viime sunnuntaista alkaen. Tiistaiaamuna toimenpiteet levisivät koko maahan ja torstaina suljettiin viimeisetkin palvelut. Auki saavat olla vain välttämättömät: ruokakaupat, bensa-asemat, postit ja pankit, apteekit ja pesulat.

Tilanne on uusi, ennennäkemätön. Mietin, mitä kuivamuonaa ja pakasteita kaupasta kannattaisi ostaa kotiin, ja riittääköhän vessapaperi. Vaikka elintarvikkeiden toimitukset jatkuvat ja kaupat ovat auki, mozzarellajuustohyllyt ammottivat tyhjyyttään jo ensimmäisenä eristyspäivänä. Kauppojen ulkopuolella on kymmenien metrien jonot ja sisällä ihmiset turhautuvat: turvavälisääntö täyttää käytävät tukkoon metrin päässä toisistaan seisovia ihmisiä.

Tietoverkot kuormittuivat jo ensimmäisenä päivänä pahasti, ja illalla verkkoon ei päässyt monilla operaattoreilla ollenkaan. Myös sosiaalinen elämä on pysähtynyt. Ystäviä tai toisessa osoitteessa asuvia perheenjäseniä ei voi nähdä kuukauteen.

Yksilön näkökulmasta elämme tietynlaista dystopiaa, vapautensa itsestäänselvyytenä ottavan eurooppalaisen kauhukuvaelmaa. Viranomainen päättää, mitä saa ja mitä ei saa tehdä. Huolet omasta vapaudesta tuntuvat kuitenkin pieniltä sen rinnalla, millaisen haasteen edessä Italian terveydenhuoltosektori on koronavirusepidemiassa. Erityisesti epidemian keskipisteessä teho-osastot ovat täyttyneet ja uusia hoitajia ja lääkäreitä sekä hengityskoneita tarvitaan kipeästi.

Ei ole sanottua, että samanlaisia toimenpiteitä ei jouduttaisi ottamaan käyttöön muuallakin viruksen levitessä. Ehkä nyt on jo järkevää miettiä, miten vastaavaan tilanteeseen itse suhtautuisi.

Tämä juttu on osa perjantaisin ilmestyvää Eurooppa-uutiskirjesarjaa. Voit tilata kirjeen suoraan sähköpostiisi tästä linkistä. (siirryt toiseen palveluun)

#SOMESSA: Onko oikein tehdä rahaa muiden ihmisten paniikilla?

Kuvakaappaus Twitterissä.
Seppo Suvela / Yle

Moraalikysymykset ovat somessa pyöriville kommentaattoreille rakkaita, ja tällä viikolla ranskalaisessa somessa on keskusteltu koronaviruksen aiheuttamien reaktioiden moraalista ja pörsseistä. Kuten muissakin keskusteluissa, tässäkin vastuu tulkinnoista on usein tilapäivitysten lukijalla.

Viime maanantaista tuli Musta Maanantai, kun pörsseissä koettiin suurin romahdus sitten finanssikriisin 12 vuotta sitten. Ranskan valtiovarainministeriön valtiosihteeri Agnès Pannier-Runacher sanoi alkuviikosta televisiohaastattelussa (siirryt toiseen palveluun) sivulauseessa, että nyt on aika tehdä hyviä kauppoja pörssissä – ja siitäkös keskustelu leimahti!

"Vulgaaria, moukkamaista, läimäys vasten kasvoja", twitteristit kommentoivat. "Ministeriö ei saa antaa sijoitusneuvoja!" "Eikö hän tiedä, että ihmiset ovat joutuneet osa-aikaiseen työttömyyteen, kun yritykset sulkevat oviaan", kysyi Patrice Riec YouTubessa (siirryt toiseen palveluun).

Pannier-Runacherin kommenttia luettiin osin irrallaan asiayhteydestään tai lisäten siihen omia mausteita (siirryt toiseen palveluun). Guillaume Blardone (yllä) lisäsi twiittiinsä sitaatin, jota ainakaan Eurooppa-kirjeen toimituksen pikaselvityksen perusteella valtiosihteeri ei sanonut: "Vain se, että maailmaa uhkaa tappava pandemia, ei saa estää ihmisiä hieman spekulomaista paniikin avulla."

#FAKTA: Suomi ja Kreikka kulkivat samaa tahtia talouskehityksessä

BKT:n kehitys viimeisellä vuosineljänneksellä 2019. Kreikka ja Suomi 0,7%. Italia -0,3%, Ranska 0,1% ja Saksa 0%. Euroopan muut maat ovat plussalla 0–1,7%.
Seppo Suvela / Yle

Oijoi, pahalta näyttää! Eurostatin tällä viikolla julkaisemat luvut EU-maiden talouden kehityksestä eli bruttokansantuotteesta ovat karua luettavaa sekä Suomen että koko EU-alueen kannalta. Suomi vaipui vuoden lopulla heikompaan talouskehitykseen kuin Italia. Koko EU-alueen talous kasvoi selvästi hitaammin kuin vuotta aiemmin samaan aikaan. 2018 viimeisellä neljänneksellä talouskasvua kertyi prosentin verran, viime vuonna enää 0,1 prosenttia.

Voi vain arvailla, miltä alkuvuoden koronaviruksen syömät luvut näyttävät. New York Timesin mielestä (siirryt toiseen palveluun) Eurooppa saattaa olla kurssilla kohti lamaa. Samaa mieltä (siirryt toiseen palveluun) on talousjärjestö OECD.

Suomen hallitus varautuu koronaviruksen leviämiseen lisätalousarviolla.

ÄLÄ MISSAA NÄITÄ: Keskuspankki tyynnyttelee koronapelkoa ja Politiikkaradio selvittelee Kreikka–Turkki-rajan tilannetta

Lagarde
Ranskalaisen Christine Lagarden johtama EKP päätti tukea pankkeja ja pk-yrityksiä torstaina.Neil Hall / EPA

Euroopan keskuspankki EKP liittyi juuri eilen torstaina taloustilannetta pelastavien tahojen joukkoon. Pankin ylin päättävä elin neuvosto sopi muun muassa 120 miljardin euron rahapoliittisesta elvytyksestä.

Nyt keskuspankki huutaa euromaiden hallituksia apuun elvyttämään ja suojaamaan taloutta.

– Toimikaa välittömästi, voimakkaasti ja yhdessä, EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde sanoi tiedotustilaisuudessa.

Yhdysvaltain keskuspankki Fed laski korkoa jo viime viikolla. EU-johtajat taas sopivat puhelinkokouksessaan tiistaina, että taloutta tukemaan ja koronaviruksen leviämistä estämään perustetaan 25 miljardin euron rahasto.

Brysselin koneessa puhutaan EU-tuista. Komissio voi myöntää jäsenmaille rahaa harkintansa mukaan rakenneuudistuksia varten, vaikka rakenneuudistukset ovat jäsenmaiden toimivaltaan kuuluvia hyvin poliittisia asioita. Keskustelun aiheena ovat myös direktiivit: miksi komissio valvoo joidenkin direktiivien noudattamista tiukemmin kuin toisten, toimittaja Maija Elonheimo kysyy Eurooppa-oikeuden professorilta Päivi Leino-Sandbergilta.

Ulkolinjassa nähdään pysäyttävä katsaus Britannian asunnottomuuteen. Maailman rikkaimpiin kuuluvassa maassa tuhannet ihmiset nukkuvat yönsä kaduilla vuoden ympäri. Asunnottomaksi ajautuu Britanniassa myös tavallisia työssäkäyviä ja lapsiperheitä. Ongelman taustalla on monia syitä, joita tuore ohjelma taustoittaa. Minna Pye jalkautui Manchesterin yöhön tapaamaan asunnottomia ja heitä auttavia vapaaehtoisia. Ohjelma on katsottavissa Yle Areenassa. Areenassa myös aiheeseen liittyvä Ulkolinja-podcast.

Useassa Politiikkaradion lähetyksessä on tällä viikolla keskusteltu päivänpolttavista eurooppalaisista aiheista. Keskiviikkona tarkastelussa oli Kreikan ja Turkin raja: maksaako EU Turkille lisää rahaa vai miten asia pitäisi ratkaista? Studiossa kansanedustajat Emma Kari (vihr.), Sari Essayah (kd.), Hanna Huttunen (kesk.) ja Kai Mykkänen (kok.), toimittajana Linda Pelkonen.

Vaatteita valmistetaan jälleen myös Euroopassa ja lähialueilla, kun tuotantoa siirtyy hiljalleen Aasiasta takaisinpäin. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa toimittaja Erja Tuomaala käy Puolassa ja pohtii Euroopan tekstiiliteollisuuden näkymiä.

Kansainvälisistä kumppanuuksista vastaava komissaari Jutta Urpilainen ja EU:n korkea edustaja Josep Borrell julkistivat maanantaina EU:n Afrikka-strategian, jossa perimmäinen ajatus on tehdä Afrikan valtioiden kanssa yhteistyötä tasavertaisina kumppaneina. Tästä käynnistyvät EU:n ja Afrikan johtajien väliset neuvottelut, ja yhteinen toimintasuunnitelma on tarkoitus hyväksyä lokakuussa huippukokouksessa (siirryt toiseen palveluun).

Ensi viikolla:

Talousministerit kokoontuvat ensimmäiseen kokoukseensa sitten koronaviruksen leviämisen Euroopassa. Ensin maanantaina koolla on euromaiden ryhmä. Kokouksessa pohditaan eri jäsenmaiden avuntarvetta koronan ja tämän viikon pörssimyllerryksen seurauksena. Tiistaina kaikkien 27 EU-maan valtiovarainministerit puivat samoja kysymyksiä; mitä EU-maat alkavat tehdä yhdessä talouden hyväksi?

Torstaina koolla ovat terveysministerit, eikä näissä oloissa liene epäselvyyttä siitä, mikä on senkin kokouksen aihe.

Lopuksi vinkki: Britannian EU-ero on käytännössä hävinnyt julkisuudesta muun muassa koronaviruksen, Kreikan rajatilanteen ja pörssitapahtumien tieltä. Jos ikävöit brexitiä, voit katsella murheeseesi vaikkapa tätä Kari Nihdin tekemää videota "Brexit - miksi ihmeessä?" Yle Areenassa.

Piditkö Eurooppa-kirjeestä? Voit tilata sen tästä linkistä suoraan omaan sähköpostiisi. (siirryt toiseen palveluun)

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan

Uusimmat uutiset koronavirustilanteesta puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus