Suistaako kesäaika unirytmisi raiteiltaan? Oman uni-ikkunan ohi ei kannata kukkua

Uni-ikkuna voi olla vaikkapa vain viidentoista minuutin mittainen.

uni
Nukahtamisen viivästymistä kokevat kaikki joskus. Syytä kannattaa alkaa selvittää, jos univaikeudet pitkittyvät ja ne haittaavat arkea.
Kellojen siirto kesäaikaan aiheuttaa monille ainakin tilapäisesti heilahduksen unirytmiin.Pasi Takkunen / Yle

Valoisa aika venyy tässä vaiheessa kevättä vauhdilla. Kevätpäiväntasaus oli 20. maaliskuuta ja kellot käännetään kesäaikaan tulevana viikonloppuna 29. maaliskuuta. Viisareita rukataan jälleen kerran tunnilla eteenpäin.

Suomessa kesäaikaa kokeiltiin ensimmäisen kerran vuonna 1942. Euroopassa kesäaika otettiin yleisesti käyttöön vuonna 1980. Suomessa vuotta myöhemmin.

Viime vuosina on käyty kiivastakin keskustelua kesäajan tarpeellisuudesta, sen terveysvaikutuksista ja siitä, voitaisiinko viisareiden kääntelystä luopua.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimusprofessori Timo Partonen on tutkinut suomalaisten nukkumista vuosia. Hän on kertonut Ylen haastattelussa aiemmin, että etenkin 2010-luvun aikana on tapahtunut lisäys niissä, jotka eivät mielestään nuku tarpeeksi. Nukkumisen väheneminen on globaali, etenkin rikkaita länsimaita koskeva ilmiö.

Jotta kesäaikasiirtymästä aiheutuisi mahdollisimman vähän uniongelmia, kannattaisi yliopistotutkija Markku Penttosen mukaan panna merkille, mihin aikaan illasta on oma, yksilöllinen uni-ikkuna.

– Ihmisellä on tietynlainen ikkuna, jonka aikana hän nukahtaa parhaiten. Se saattaa olla vaikka viidentoista minuutin mittainen. Kun uni-ikkuna on säännöllinen, niin ihminen nukahtaa hyvin, mutta jos tulee mitättömältä tuntuva tunnin siirto, niin ihminen ei ehkä huomaakaan mennä uni-ikkunan aikana nukkumaan tai siirtää nukkumaanmenoaan uni-ikkunan aikaan, kuvailee yliopistotutkija PenttonenJyväskylän yliopiston psykologian laitokselta.

Nukahtamiseen liittyvät asiat ovat Penttosen mukaan varsin yksilöllisiä. Uni-ikkunan ajankohdan voi oppia tunnistamaan.

– Kun huomaa, että nyt nukuttaa, niin silloin kannattaa mennä mahdollisimman nopeasti sänkyyn ja odottaa, että uni tulee, eikä niinkään katsoa kelloa.

Sopeutuminen kesäaikaankaan ei sekään suju kaikilla samalla tavalla. Keskimäärin se vie 2-4 vuorokautta (siirryt toiseen palveluun). (etlehti.fi).

Univaikeuksissa Penttonen kehottaa kääntymään lääkärin puoleen, jos niitä on esimerkiksi kolmena päivänä viikossa ja vaikeudet jatkuvat kolme kuukautta putkeen.

Uni on ihmiselle välttämätöntä monestakin syystä.

– Ihmisen persoonallisuus muodostuu muistoista ja päivän aikana opitut asiat tallentuvat aivoihin unen ensimmäisen puolentoista tunnin aikaisen syvän unen jaksolla.

Penttonen toteaa, että mitä voimakkaampia kokemukset ovat, sitä enemmän ne tallentuvat ja samalla vähemmän tärkeitä muistoja siirretään aivoissa syrjään.

– Koko olemassaolon kannalta on tärkeää, että nukumme ja tärkeät muistot tallentuvat aivoihin. Silloin siellä on tilaa myös uusille muistoille, kiteyttää Penttonen.