Korona teki mahdottomasta mahdollisen – musta joutsen voi tutkijan mukaan muuttaa tulevaisuuden suunnan pysyvästi

Koronaviruksen synnyttämässä kaaoksessa pienet teot voivat ratkaista, mihin suuntaan yhteiskunnat kehittyvät.

koronavirus
Minna Halme, Perttu Pölönen ja Timo Järvensivu.
Koronavirusepidemian aiheuttama shokki voi pakottaa ihmiset muuttamaan tapojaan pysyvästi. Mustan joutsenen eli tuntemattoman uhan vaikutuksia pohtivat professori Minna Halme, keksijä ja kirjailija Perttu Pölönen sekä Degrowth-blogin perustajiin kuuluva yrittäjä Timo Järvensivu. Petteri Bülow / Yle, kuvankäsittely: Ilkka Kemppinen / Yle

Koronaviruksen vaikutuksia voidaan jo nyt kuvailla massiivisiksi. Virus romautti maailman lentoliikenteen, suisti talouden kriisiin ja sairastutti yli sata tuhatta ihmistä, osan kohtalokkain seurauksin.

Kysyimme kolmelta eri tavoin maailmaa tarkastelevalta ihmiseltä, mitä pitkän aikavälin vaikutuksia katastrofilla voi olla. Voiko mikään niistä olla positiivinen?

Musta joutsen yllätti meidät – taas kerran

Helmikuu oli koronaviruksen suhteen Suomessa tyyntä aikaa. Tietoja tihkui sairastuneista "kaukana" Kiinan Wuhanissa ja Etelä-Koreassa. Vielä pari viikkoa sitten suomalaiset palasivat Pohjois-Italian matkoiltaan huolettomina työpaikoille ja kouluun.

Kunnes yhtäkkiä tällä viikolla epidemia laajeni pandemiaksi, pörssikurssit syöksyivät, transatlanttinen lentoliikenne katkaistiin ja ihmiset hamstrasivat kaupat tyhjiksi säilykkeistä ja vessapaperista.

Musta joutsen yllätti taas.

Mustaksi joutseneksi kutsutaan uhkaa, jota ei osata ennakoida, saati tunnistaa, koska sen olemassaoloon ei uskota. Puhutaan myös "tuntemattomasta tuntemattomasta".

Jos koronan kaltaisia shokkeja pidetään luonnottomina, niiden ikävät vaikutukset vain kertautuvat

Timo Järvensivu

Termi on saanut alkunsa vuonna 1697 (siirryt toiseen palveluun), kun eurooppalaiset retkeilijät näkivät Australiassa mahdottomana pidetyn näyn, maanosalle tyypillisen mustan joutsenen.

– Mustat joutsenet ja yllättävät ilmiöt löytävät aina pintaan ja tuovat tullessaan kaaoksen. Minulle korona on ilmiö elämästä. Monimuotoinen luonto löytää aina reittejä, kuvailee tutkijataustainen yrittäjä Timo Järvensivu.

Timo Järvensivu.
Nyt ollaan nollahetkessä, jossa kukaan ei osaa varmasti sanoa, mihin suuntaan koronaepidemian pitkän aikavälin seuraukset lähtevät kehittymään. Systeemiteoriassa tilaa kutsutaan bifurkaatiopisteeksi.Petteri Bülow / yle

Järvensivu on talouden kohtuullistamista käsittelevän Degrowth-blogin perustaja ja yritysverkostojen johtamisesta väitellyt kauppatieteiden tohtori.

Hänen mukaansa tärkein oivallus on hyväksyä mustien joutsenten olemassaolo, ja suhtautua niihin mahdollisuutena oppia jotain.

Sen sijaan suurta typeryyttä olisi suhtautua niihin vihamielisesti tai yrittää väkisin estää niitä.

– Jos koronan kaltaisia shokkeja pidetään luonnottomina, niiden ikävät vaikutukset vain kertautuvat ja pahenevat. Mustien joutsenten kanssa pitää osata selviytyä, ja niistä pitää suostua oppimaan.

Korona on opetus siitä, kuinka hauraita voimme olla muutaman molekyylin edessä.

Perttu Pölönen

Kriisistä pitää pystyä oppimaan, samaa mieltä on keksijä, kirjailija Perttu Pölönen. Ihmiset reagoivat hallinnan tunteen menettämiseen eri tavoin.

– Yleensähän kriisi herkistää kasvulle. Älä anna hyvän kriisin mennä hukkaan.

Perttu Pölönen.
​Kriisi on hyvä mahdollisuus itsereflektioon ja oppimiseen, sanoo keksijä ja kirjailija Perttu Pölönen.Petteri Bülow / Yle

Pölönen on kirjoittanut muun muassa siitä, miten markkinoilla häiriö eli disruptio on usein uuden keksinnön itu.

– Korona toimii muistutuksena siitä, kuinka haavoittuvia olemme muutaman molekyylin edessä. Sitä voidaan pitää disruptiona, joka tuhoaa paljon, mutta tärkeää on, mitä tulee tilalle.

Kaaoksesta syntynyt valtatyhjiö alkaa täyttyä, ja se voi täyttyä hyvillä tai huonoilla asioilla.

Timo Järvensivu

Kukaan ei vielä tiedä, mitä tilalle tulee: mihin suuntaan koronaviruspandemia maailman megatrendejä sohaisee. Timo Järvensivun mukaan nyt ollaan nollahetkessä.

– Kaaoksesta syntynyt valtatyhjiö alkaa täyttyä, ja se voi täyttyä hyvillä tai huonoilla asioilla.

Huomaamattoman pienet tekijät, kuten kuuluisa "perhosen siivenisku", vaikuttavat siihen, mihin suuntaan ihmisten mielialat ja sitä kautta yhteiskunnat lähtevät rakentumaan.

Systeemi- ja kaaosteoriassa tällaista nollahetkeä kutsutaan bifurkaatiopisteeksi.

Järvensivu vertaa koronan tuottamaa hämmennyksen tilaa jokeen, jonka virta muovaa uutta uomaa. Se kasvaa loppujen lopuksi syväksi virraksi ja voi murskata matkan varrella pengertä tai kiertää kivet.

– Jokainen askel, jonka otamme, rakentaa uomaa tiettyyn suuntaan.

Poliisivaltio vai avoimuus? Omavaraisuusbuumi vai tehokkuus?

Pelko ruuan ja muiden kulutustavaroiden, kuten vessapaperin, loppumisesta on vahva tunne, joka voi johtaa hyvin erilaisiin kehityskulkuihin. Palveluita suljetaan ja yleisötapahtumia sekä ihmisten tapaamista rajoitetaan tartunnan estämiseksi.

Sitä olisi helppo käyttää politikoinnin keinona. Yksi twiitti voi määrittää, mihin suuntaan tunteet liikahtavat.

– Toivon että markkinoilla ja poliitikoilla olisi selkärankaa olla ratsastamatta pelolla, Perttu Pölönen sanoo.

Jos pelon sijaan pystytään rakentamaan luottamusta, Timo Järvensivun voidaan kääntyä kohti lähellä tuotettua, pienimuotoisempaa tuotantoa.

Jos globaalit ja tehokkaat ruuan, lääkkeiden tai komponenttien tuotantoketjut huomataan liian haavoittuviksi, koronashokki voi liikauttaa yhteisöjä kohti pienempää mittakaavaa, kuten huoltovarmemman lähiruuan buumia. Nettikauppojen heräteostosten ja globaalin postirahtirallin lumo voi hiipua.

– Tehdäänkö markkinataloudesta vielä tehokkaampaa, vai lisätäänkö omavaraisuutta ja resilienssiä, muotoilee Järvensivu.

Muutos lähellä tekemisen suuntaan edellyttäisi ihmisiltä hidastumisen ja tehottomuuden sietämistä sekä aktiivisempaa osallistumista yhteisiin talkoisiin. Kykeneekö hektinen 2020-luvun ihminen sellaiseen?

Ehkä, jos onnistutaan rakentamaan intoa ja luottamusta toisiin ihmisiin, ei vain passiivisesti johtajiin tai viranomaisiin.

– Kun yhteisö kokee shokkeja, tarvitaan luottamukseen perustuvia talkoita ratkaisujen rakentamiseksi. Näin selvitään uusista shokeista. Eduskunta voisikin investoida erilaisiin talkooalustoihin, Timo Järvensivu visioi.

HOK-Elannon vaaleissa ehdolla oleva Järvensivu käyttäisi yhtenä talkooalustana osuuskauppaa, jonka toiminnan hänen mielestään ansaitsisi tulla palautetuiksi juurilleen.

– Osuusliike on rakentunut talkooperinteeseen. Sen tavoite ei ole ollut perustaa bisnestä vaan käyttää yhteisiä resursseja yhdessä.

Saman kaupan asiakkaat pohtisivat yhdessä, miten varastoista riittää kaikille, paitsi vessapaperia, myös ruokaa.

Eikä tässä vielä kaikki.

Rauhanliikkeen kaltainen sukupolvikokemus?

Talkooajattelun ei tarvitse Järvensivun mukaan kääntää ajattelua vain kohti suomalaista napaa.

– Parhaimmillaan tästä voi tulla sukupolvikokemus, josta voi tulla uusi rauhanliikkeen lähtökohta, hän sanoo.

Kansainvälinen sukupolvikokemus syntyy, jos ihmiset jakavat somessa, kuten Instragramissa, TikTokissa tai Skypessä koronakärsimyksiään ja alkavat tuntea toisiaan kohtaan sympatiaa.

– Koronaan sairastuneet suomalaiset samastuvat samassa jamassa olevaan kiinalaiseen tuottajaan tai Iranin vapaustaistelijaan.

Voi kuulostaa suurelliselta, mutta 60–70-luvulla kävi juuri näin, kun miljoonat nuoret marssivat Yhdysvalloissa ja Euroopassa Vietnamin sodan lopettamisen puolesta.

Villimmissä visioissa valtioiden johtajatkin löytävät yhteisen sävelen.

– Mieti sitä, kun Trump ja Xi twiittaavat toinen toisensa tukena korona-sairausvuoteiltaan, Järvensivu revittelee.

Overtonin ikkuna aukeaa, kun liian radikaalina pidetty asia muuttuu hyväksyttäväksi ja jopa suosituksi

Mutta ikävämpikin kehityskulku on maailmassa aivan yhtä mahdollinen. Avautumisen sijaan koronaa voidaan yrittää torjua kovilla poliisivaltion keinoilla, autoritääriset johtajat voisivat käyttää sitä tekosyynä jatkaa yksilönvapauden rajoituksia tarpeettoman pitkään.

Näin tapahtuisi Järvensivun mukaan, jos Kiina hyökkäisi koronaa vastaan kiristämällä valvontaa.

Pölönen kuvaa koronan seurauksia tietynlaiseksi reaktiotestiksi.

– Tämä on ollut myös testi johtajien reaktioherkkyydestä. Ratkaiseva ero puhetavoissa on se, pelkääkö enemmän ylireagointia vai alireagointia.

Sopivaa suhtautumistapaa ja reaktioiden tasapainoa joutuu jokainen itsekin puntaroimaan.

– Näin kansalaisena on tosi vaikea tietää, mikä on oikea määrä huolta, Pölönen huomaa.

Millä ehdoin hyväksymme sen, että talous menee taantumaan – Nyt saimme vastauksen

Minna Halme
Minna Halme.
Etenkin liikematkustaminen vähenee koronavirusepidemian seurauksena, kun uusia etätyöteknologioita tulee käyttöön, arvioi vastuullisen liiketoiminnan professori Minna Halme.Petteri Bülow / Yle

Momentum kestäviin ilmastotekoihin voi syntyä

Entä voiko koronaepidemia olla uusi alku muullekin kuin sukupolvien mittaisille kehityskaarille – esimerkiksi ilmastotoimille ja -ajattelulle?

Kyllä voi, vastaa vastuullisen liiketoiminnan professori Minna Halme Aalto-yliopistosta.

Koronaepidemia pakotti meidät hyväksymään, että talous on toissijainen ihmisten terveyden rinnalla.

– Millä ehdoin hyväksymme sen, että talous menee taantumaan? Nyt saimme vastauksen: hyväksymme, kun pelätään oman ja toisen hengen puolesta. Näyttää siltä, että näin pitkälle täytyy mennä, Halme pohtii.

Perinteisesti talouskasvun ja luonnonsuojelun välillä on ollut nollasummapeli: ilmastoa halutaan suojella, mutta ei, jos se tehdään liian radikaalisti, tinkimällä talouskasvusta.

Taas ollaan uuden termin äärellä.

Overtonin ikkuna (siirryt toiseen palveluun) aukeaa, kun liian radikaalina tai mahdottomana pidetty asia tai poliittinen linja muuttuu hyväksyttäväksi ja jopa suosituksi. Yksilönvapauksien rajoittaminen koronaepidemian aikana on tyypillinen esimerkki: nyt hyväksytään miljoonien ihmisten karanteenit ja matkustuskiellot, vaikka niitä hetki sitten kuvailtiin ylimitoitetuiksi. Kävisikö näin myös ilmaston suhteen?

– Enää pitäisi oivaltaa, että ilmaston ja maapallon suojelussa on viime kädessä kyse samasta asiasta, ihmishenkien suojelusta, Halme sanoo.

Lentokielto avaa yksilöiden Overtonin ikkunan

Lentorajoitukset voivat Halmeen mukaan olla sykäys, joka vähentää lentomatkustamista pysyvästi. Ehtona on se, että tilalle löytyy uusia, vähintään yhtä mielekkäitä tapoja lomailla.

– Shokki puree massoihin, jotka eivät vapaaehtoisesti vähentäisi lentämistä. Makrokuviossa tarkasteltuna lentokiellot voivat olla sysäys, joka nopeuttaa muutosta, joka tapahtuisi muutenkin, Halme sanoo, Halme sanoo.

Puoli vuotta voisi olla tarpeeksi pitkä kokeiluaika uusien rutiinien syntymiselle

Minna Halme

Pakko näyttää olevan toistaiseksi paras kannustus ilmastonmuutoksen torjumisessa, näin arvioi myös Perttu Pölönen.

– Tekeekö ihminen mitään muuten kuin pakon edessä? Esimerkiksi kaikki tietävät, että ilmastonmuutos on totta. Järkytymme Australian metsäpaloista ja kuolevista koaloista, mutta silti emme ole muuttuneet.

Yksilön henkilökohtainen Overtonin ikkuna -kokemus voi olla kaukomatkoista luopuminen, ja matka sen sijaan lähelle kylpylään tai luontokohteeseen.

– Äärimmäisessä tapauksessa joutuu koronan takia kokeilemaan, onko lomalla mahdollista rentoutua kotona, Halme kuvailee.

Jos käytäntö todetaan toimivaksi, se jää voimaan.

– Lentomatkustaminen ei ole fyysisesti kivaa. Voi huomata, että lomalla rentoutuu paremmin, kun ei tarvitse pakkautua lentokentille, siirtyä hotelleihin, jonottaa, matkustaa aikavyöhykkeeltä toiselle.

Kokeilusta rutiiniksi puolessa vuodessa

Lyhyellä aikavälillä yksityisautoilu voi koronan takia lisääntyä, kun ihmiset välttelevät tartuntariskin takia junia ja busseja.

Oleellista ihmisen toiminnan muutoksissa ovat rutiinit. Rutiiniksi muodostunut työläskin asia koetaan yleensä helpoksi, ja uudet, miellyttävätkin asiat hankaliksi.

Asiaa on Halmeen mukaan tutkittu muun muassa alueilla, joissa joukkoliikenne on käytössä. Ihmiset muuttivat nopeasti käsitystään siitä, kumpi on stressaavampaa, ja rentouttavampaa: joukkoliikenteen käyttö vai yksityisautoilu.

Kun joukkoliikenteen käyttö muuttui rutiiniksi, rentouttavaksi alettiin kokea se, että joku muu kuljettaa bussia tai junaa. Matkustaja voi lukea tai vaikka ottaa torkut.

– Jos ei ole rutiinia joukkoliikenteen käyttöön, pelkkä aikataulun etsiminen koetaan todella työlääksi, Halme kertoo.

Kuinka pitkä aika riittää siihen, että kaukomatkoihin tottunut oppii nauttimaan lomista ilman lentämistä? Halmeen mukaan pari kuukautta ei vielä riitä.

– Puoli vuotta saattaisi jo olla tarpeeksi pitkä kokeiluaika, Halme arvelee.

Koronaepidemian kesto on konservatiivisen eli alakanttiin tehdyn arvion mukaan kaksi kuukautta, kertoi HUSin infektioylilääkäri Asko Järvinen tiedotustilaisuudessa torstaina.

Bisneslentäminen voi vähentyä pysyvästi

Finnairiin perehtynyt analyytikko Antti Viljakainen osaketutkimusyksikkö Inderesistä ei usko vapaa-ajan matkustamisen vähenemiseen. Hän muistuttaa, että shokkien kuten influenssavirusten, öljykriisien tai finanssikriisien aiheuttamat notkahdukset vapaa-ajan lennoissa ovat aina palanneet ennalleen, kun shokki on ohi.

– Vapaa-ajan lentojen määrä on shokeista riippumatta tuplaantunut suurin piirtein 15 vuoden välein, Viljakainen arvioi.

Sen sijaan liikematkustamisen vähenemistä Viljakainen pitää todennäköisenä.

Minna Halmeen mukaan etänä pidetyt Skype-palaverit ovat vain pieni osa tulevaa etätyön tekemisen kasvua. Terveydenhuollossa lääkärien ja psykologien etävastaanotot ovat jo nyt arkea.

– Sen uskallan ennustaa, että etätyöskentelyteknologioiden käyttöönottoa lisätään sellaisissakin organisaatioissa, joissa on ajateltu, että henkilökohtainen läsnäolo on välttämätön, Minna Halme sanoo.

Tulevia etätyön muutoksia ovat esimerkiksi insinöörien matkat tuotantolaitosten koneita korjaamaan. Dieselvoimalaitoksen huolto- tai korjaustöitä voidaan ohjata etänä paikalla olevan työntekijän kypärässä kiinni olevan kameran avulla.

Voit keskustella aiheesta 16.3. klo 23 asti.

Lue myös:

Uusimmat tiedot koronaviruksesta: Tanska sulkee rajansa, WHO: Eurooppa nyt pandemian keskus, myös Tjäreborg peruu kaikki matkat

Analyysi: Pörssien romahdus kertoo pettymyksestä, pelosta ja terveestä ahneudesta – kuva tulevaisuudesta särkyi koronan takia täysin yllättäen

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan