1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. koronavirus

Koronavirus voi vaikuttaa korkeakoulujen pääsykokeisiin – Yliopistojen rehtorineuvoston puheenjohtaja: "On haettava ratkaisuja opiskelijoiden ehdoilla"

Suurin osa pääsykokeista on runsaan kahden kuukauden kuluttua ja korkeakoulut varautuvat niiden järjestämiseen.

Korkeakouluissa pohditaan kuumeisesti, millä tavoin koronaviruksen mahdollinen leviäminen voi vaikuttaa kevään pääsykokeiden järjestämiseen. Eniten osallistujia on Helsingin yliopiston valintakokeissa. Kuva: Mikko Koski / Yle

Yliopistot ja ammattikorkeakoulut varautuvat koronaviruksen mahdollisen leviämisen vaikutuksiin kevään valintakokeisiin. Ammattikorkeakouluissa varautuminen on jo aloitettu, ja yliopistot neuvottelevat yhteisistä linjauksista perjantaina.

Perjantaina päätettiin, että yliopistot varautuvat järjestämään valintakokeet suunnitellusti.

Kevään päähaku korkeakouluihin alkaa 18. maaliskuuta (siirryt toiseen palveluun). Viranomaiset eivät vielä ole ottaneet kantaa korkeakoulujen valintakokeiden järjestämiseen

Ammattikorkeakouluissa kevään ensimmäiset valintakokeet vieraskielisiin koulutuksiin järjestetään huhtikuun ensimmäisellä viikolla.

– Niitä varten valmistellaan yhteinen varautumissuunnitelma siltä varalta, jos jossakin jotakin tapahtuu, kertoo ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston Arenen toiminnanjohtaja Petri Lempinen.

Huhtikuun valintakokeisiin osallistunee muutamia tuhansia hakijoita, arvioi ammattikorkeakoulujen opiskelijavalintojen kehittämishankkeen projektipäällikkö Marko Borodavkin.

Voimme pyytää kokeeseen ilmoittautuneita siirtymään jonnekin muualle.

Petri Lempinen

Pääosa valintakokeista järjestetään kesäkuun alussa.

Niihin osallistuu huomattavasti suurempi joukko, jopa kymmeniä tuhansia hakijoita, vaikka yli puolet ammattikorkeakoulujen uusista opiskelijoista valitaan tänä keväänä todistusvalinnalla.

Laaja todistusvalinta on nyt ensimmäistä kertaa käytössä kaikissa ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa.

Ammattikorkeakoulujen todistusvalinnan tulokset ovat selvillä 27. toukokuuta mennessä.

Ensisijainen hakukohde voi kuitenkin todistusvalinnassa jäädä toteutumatta, ja sitä voi tavoitella vielä pääsykokeessa. Valintakokeeseen osallistujien joukko säilyy näin korkeana, arvioi Borodavkin.

Korkeakoulujen pääsykokeet eivät saa vaatia enää pitkää valmistautumisaikaa ja valintakokeeseen luettavaa aineistoa on karsittu. Kuva: Jouni Immonen / Yle

Sähköisen valintakokeen voi tehdä monessa paikassa

Kesäkuun alkuun on vielä niin paljon aikaa, että Lempisen mukaan yksityiskohtaista suunnitelmaa ei vielä tarvitse tehdä.

– Olemme siinä onnellisessa asemassa, että meillä on yhteinen sähköinen valintakoe, jonka kaikki hakijat tulevat tekemään ja kokeen voi tehdä missä tahansa ammattikorkeakoulussa.

– Jos joku kampus tai tila on suljettu tai henkilökunta on sairastunut eikä kykene koetta valvomaan, mahdollisuuksien rajoissa on, että me voimme pyytää kokeeseen ilmoittautuneita siirtymään jonnekin muualle.

Meillä on ylikapasiteettia suhteessa siihen, kuinka paljon hakijoita on arvioitu kokeeseen tulevan.

Petri Lempinen

Hakijan pääsykoepaikka ja aika voi muuttua, mutta Lempinen uskoo, että tilaa kaikille valintakokeisiin osallistuville järjestyy.

– Tilat on pyritty mitoittamaan jo alunperinkin sillä tavalla, että meillä on ylikapasiteettia suhteessa siihen, kuinka paljon hakijoita on arvioitu kokeeseen tulevan.

Valintakokeeseen on tultava paikan päälle

Lempisen mukaan ammattikorkeakoulujen henkilöstö työskentelee sen eteen, että opiskelijavalinnat voidaan tehdä aikataulussa.

– Mutta jos tulee tällainen Kiinan tai Italian tyyppinen tilanne tai koko henkilökunta kaatuu sairasvuoteelle niin siihen ei voi tietenkään varautua.

Hakijan sairastuminen estää kokeeseen osallistumisen eikä koetta ole mahdollista tehdä etänä. Käytäntö on Lempisen tulkinnan mukaan sama kuin käynnissä olevissa kevään ylioppilaskirjoituksissa.

Ammattikorkeakouluissa toimitaan viranomaisten ohjeiden mukaan, jos esimerkiksi isompia tilaisuuksia määrätään peruttavaksi.

Lempisen mukaan matkustamista ja opiskelijavaihtoa ulkomaille on jo useissa ammattikorkeakouluissa rajoitettu koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseksi. Myös kotimaassa matkustamista pyritään rajoittamaan ja kokouksia järjestetään etäyhteyksillä.

Helsingin yliopistossa pohditaan puhdasta todistusvalintaa

Myös yliopistoissa yli puolet uusista opiskelijoista valitaan todistusvalinnalla.

Suomen suurimmassa yliopistossa, Helsingin yliopistossa, on pohdittu muun muassa sitä, voidaanko pelkällä todistusvalinnalla ottaa vieläkin suurempi määrä opiskelijoita tai jopa kaikki uudet opiskelijat.

– Ei se ongelmatonta ole, mutta kyllä siihen varmasti jonkinlaiset keinot löytyvät, hallintojohtaja Esa Hämäläinen sanoo.

Helsingin yliopiston pääsykokeista suurin osa järjestetään yliopiston päärakennuksen remontin vuoksi Messukeskuksessa.

Pääsykoeaika on vasta toukokuun puolenvälin jälkeen, joten tässä vaiheessa voi ihan rauhallisin mielin odottaa

Esa Hämäläinen

Pääsykokeisiin on tulossa noin 20 000 hakijaa ja korvaavien tilojen järjestäminen on vaikeaa. Hämäläisen mukaan valintakokeiden siirtoa osin muualle voidaan toki selvittää.

Helsingin yliopiston valintakokeisiin osallistuu arviolta 20 000 hakijaa. Kuva: Saga Mannila / Yle

Hämäläinen pitää valintakokeiden myöhentämistä yhtenä realistisena ja mahdollisena vaihtoehtoehtona, mutta tästä on neuvoteltava opiskelijavalintojen aikatauluraamit asettaneiden opetusministeriön ja Opetushallituksen kanssa.

– Pääsykoeaika on vasta toukokuun puolenvälin jälkeen, joten tässä vaiheessa voi ihan rauhallisin mielin odottaa. Käydään nyt tätä alustavaa kansallista yhteistä keskustelua siitä, minkälaiset vaihtoehdot meillä on käytettävissä, jos ne ovat tarpeen, hän sanoo.

– Kun etsitään keinoja, täytyy myös katsoa, mitä rajoituksia juridiikka asettaa. Valtaosa aloista on myös sellaisia, joista yliopistojen täytyy yhdessä sopia eikä se ole yksin meidän ratkaistavissa.

Kun etsitään keinoja, täytyy myös katsoa, mitä rajoituksia juridiikka asettaa.

Esa Hämäläinen

Myös Arenen Petri Lempinen arvioi, että Helsingin yliopistossa kaavailtu pelkkä todistusvalinta ei olisi ongelmatonta, sillä hakijoille on ilmoitettu valintaperusteet etukäteen.

Todistusvalinta sulkisi yliopistojen ovet tänä vuonna kaikilta niiltä, joilla ei ole ylioppilastodistusta. Ammattikorkeakouluissa todistusvalinnassa otetaan huomioon myös ammatillisen koulutuksen todistuksella hakevat.

– Valintakokeessa kaikki ovat samalla viivalla.

Yksittäinen yliopisto ei voi sooloilla

Yliopistokoulutuksen asiantuntijaverkosto OHA-forumin puheenjohtajan Eija Zittingin mukaan yliopistoilla on oltava yhteinen linja, sillä valintayhteistyö toimii alakohtaisesti yliopistorajojen yli.

– Meillä ei ole edellytyksiä tehdä yliopistokohtaisia ratkaisuja.

Yliopistojen rehtorineuvoston UNIFIn puheenjohtaja Keijo Hämäläinen sanoo, että tämänhetkisen tiedon mukaan kaikkia valintakokeita ollaan järjestämässä.

– Toivotaan, että tämä on ohimenevä tilanne ja kaikki toimii normaalisti. Mutta olemme nostaneet varautumista ja lähteneet katsomaan eri skenaarioita.

Myös Hämäläinen korostaa, että nämä "entäpäs jos" -vaihtoehdot eivät ole yhden yliopiston päätettävissä.

Pääosa yliopistojen valintakokeista järjestetään touko–kesäkuussa. Hämäläinen ei halua ottaa kantaa siihen, voitaisiinko valintakokeita tarvittaessa myöhentää.

Yhteisvalinta on viritetty tiukaksi ja aiheuttaa monenlaisia reunaehtoja.

Keijo Hämäläinen

– Valintakokeiden aikataulut on sovittu yliopistojen kanssa yhdessä, jotta ei tulisi päällekkäisyyksiä ja hakijalla olisi aito mahdollisuus osallistua useaan valintakokeeseen.

Ongelma on se, että aikataulut opiskelijavalinnoissa on vedetty tiukalle.

– Yksittäiset valintakokeet voivat elää, mutta yhteisvalinta, jossa kertaa samalla haetaan moneen paikkaan, on viritetty tiukaksi ja aiheuttaa monenlaisia reunaehtoja.

Valintakokeet ovat yhä tärkeä reitti korkeakouluihin vaikka runsas puolet korkeakoulujen uusista opiskelijoista valitaan todistusarvosanojen perusteella. Kuva: Minna Rinta-Tassi / Yle

Pääsykoepaikkojen siirtoa voidaan yliopistoissakin harkita

Pääsykoepaikkojen mahdollisista siirroista koronaviruksen vuoksi ei ole vielä keskusteltu, mutta Hämäläinen pitää tätä harkitsemisen arvoisena.

– Tarvittaessa vaihtoehtoisia tiloja löytyy varmasti joka kaupungista. Yliopistoilla on hyvä yhteistyö ja tämän suhteen löytyy varmasti yhteistyömahdollisuuksia. Yhteisvalinta on hyvä asia, koska sama koe toteutetaan eri paikoissa.

– Nyt jos koskaan on näytettävä joustavuutta ja haettava ratkaisuja opiskelijoiden ehdoilla.

Juridiset seikat, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus, ne tullaan vielä käymään läpi

Keijo Hämäläinen

Hämäläinen korostaa, että opiskelijavalinnat ja lukukauden aloitus syksyllä ovat yliopistolle tärkeitä asioita ja suuri huolen aihe.

– Mutta skenaarioita ei ole vielä loppuun asti mietitty. Juridiset seikat, hakijoiden tasa-arvo ja yhdenvertaisuus käydään vielä läpi. En hirveästi haluaisi lähteä spekuloimaan, mitkä ne tavat ovat, koska se lisää huolta tai painetta.

Hämäläisen mukaan koronavirustilannetta seurataan yliopistoilla useita kertoja päivässä ja ne tekevät kaikkensa estääkseen viruksen leviämistä.

Hämäläisen kotiyliopistossa Jyväskylässä on muun muassa matkustamiseen tehty rajoituksia ja ulkomailta palaaville on asetettu varoaikoja. Kansallisia ja kansainvälisiä isoja tapahtumia ja konferensseja perutaan jopa useita päivässä.

Lue myös:

Yliopistojen pääsykokeet eivät näillä näkymin ole vaarassa – koronavirus otetaan huomioon valintakoetiloissa

Kukaan ei vielä tiedä, mitkä arvosanat riittävät korkeakoulupaikkaan – tuhannet opiskelijat pänttäävät nyt varmuuden vuoksi myös pääsykokeisiin

Oletko hakemassa yliopistoon tai ammattikorkeakouluun? Näin opiskelupaikkojen saajat nyt valitaan

Milla Ristikangas tähtää ammattikorkeakouluun – todistusvalinnan sekavuus hämmentää: "Miksi koulujen väliset erot ovat näin suuria?"

Järjestäjät tyytyväisiä: ammattikorkeakouluun haetaan jatkossakin rasti ruutuun -pääsykokeella – hoitoalalle tulossa tunneälyä mittaava koe