Katso lukijoiden 100 ilmastotekoa – professorin mukaan niillä on merkitystä, koska 66 prosenttia ilmastopäästöistä syntyy kotitalouksissa

ilmastonmuutos
jääkaappi, kodinkoneet, pakastinlokero
Jääkaapin energiankulutus ja sen sisältö ovat asioita, joilla tavallinen ihminen voivat vaikuttaa ilmastonmuutoksen torjumiseen.Lasse Laitinen / Yle

Yksittäisen ihmisen ilmastoteoilla on väliä. Näin ajatteli yli puolet suomalaisista, kun Yle teetti asiasta kyselyn Taloustutkimuksella.

He ovat myös oikeassa, sanoo ympäristöjohtamisen professori Lassi Linnanen. Nimittäin 66 prosenttia ilmastopäästöistä syntyy kotitalouksissa.

Kysyimme yleisöltä, miten he ovat muuttaneet elämäänsä ilmastonmuutoksen vuoksi. Saimme yli tuhat vastausta, ja niihin oli listattu ainakin sata erilaista tekoa. Pyysimme Linnasta arvioimaan, kuinka merkittäviä teot ovat ilmaston lämpenemisen torjunnassa.

Jaoimme lukijoiden omat ilmastoteot viiteen eri teemaan: ruoka, liikkuminen, asuminen, tavarat ja vaatteet sekä muut isot ja pienet teot. Professori Lassi Linnanen kommentoi tässä jutussa jokaisen teeman ilmastotekoja erikseen.

Yksittäisten ilmastotekojen vaikutusta voi tutkia tarkemmin Ylen ilmastolaskurista.

*Lue myös: *Kun Sofia Buono ilmoitti kasvissyönnistään, äiti nauroi – Nuoret saavat vanhempansa pohtimaan ilmastoa, mutta aihe myös repii perheitä

Ruokaan liittyvät teot: Syön kasviksia ja minimoin hävikin

Avattuja kuivruokapaketteja pöydällä.
Omaan hiilijalanjälkeen voi vaikuttaa ruokavaliolla.Pipsa Uutto-Rajakallio / Yle
  • Ryhdyin vegaaniksi
  • Ryhdyin kasvissyöjäksi / Lopetin lihan syönnin
  • Lopetin punaisen lihan syönnin
  • Minimoin ruokahävikin
  • Vaihdoin kookos- ja kaurapohjaiset tuotteet eläinperäisten tilalle
  • Lopetin juuston ja leikkeleiden syönnin
  • Välttelen palmuöljyä sisältäviä tuotteita
  • Syön luomutuotteita
  • Ostan vain kotimaisia tai eurooppalaisia tuotteita
  • Vaihdoin riisin kotimaisiin perunoihin
  • Kerään ja säilön luonnonmarjoja
  • Käytän satokauden tuotteita
  • Syön lihan sijaan kalaa
  • Syön lohen sijaan silakkaa
  • Puolitin kahvinjuonnin
  • Kasvatan itse vihanneksia, marjoja ja juureksia
  • Viljelen kasviksia pihallani

Ympäristöjohtamisen professorin Lassi Linnanen kommentoi:

– Tehokkain ja merkittävin vaikutus ilmastopäästöihin on sillä, että luopuu lihasta ja etenkin punaisesta lihasta.

Ylen ilmastolaskurin mukaan luopuminen lihasta vähentää yhden ihmisen hiilidioksidipäästöjä 799 kiloa vuodessa. Vegaaniruokavalio eli kaikesta eläinperäisestä ruuasta luopuminen puolestaan laskee päästöjä 837 kiloa.

– Toinen merkittävä asia on ruokahävikki.

Lassi Linnanen perustelee hävikin vähentämisen merkitystä tutkija Juho-Matti Katajajuuren sanoin: ”Yhden pilaantuneen kinkkusiivun ympäristövaikutus hävikkinä ja turhana ruuan tuottamisena on suurempi kuin pakkauksella”. Katajauuri työskentelee Luonnonvarakeskuksessa.

– Maitotuotteet ovat myös merkittävä asia, mutta liha on omaa luokkaansa.

Sen sijaan sillä, ostaako kotimaista vai ulkomailta tuotua ruokaa, ei Linnasen mukaan ole juurikaan merkitystä hiilijalanjälkeen. Kuljetuksen päästöt yhtä hedelmäkiloa kohden ovat vähäiset.

– Kausisyöminen taas on ilmastoteko.

Myös kalan syöminen lihan sijaan käy ilmastoteosta.

– Lohen vaihtaminen silakkaan vaikuttaa etenkin vesistöjen kuntoon – ei niin hiilijalanjälkeen.

Liikkumiseen liittyvät teot: Myin auton ja lopetin lomalennot

Polkupyörä bussipysäkillä
Moni kertoo vaihtaneensa auton polkupyörään tai julkiseen liikenteeseen.Sini Ojanperä / Yle
  • Olen myynyt auton pois
  • Liikun julkisilla
  • Ajan sähköautolla bensiiniauton sijaan
  • Olen vaihtanut bensa-auton biokaasuautoon
  • Ajan biodieselillä
  • Olen vaihtanut työmatka-autoilun pyöräilyyn
  • Kävelen työmatkat
  • Olen lopettanut lomalennot
  • Lennän vain kerran vuodessa
  • Kompensoin lentomatkani
  • Matkailen vain kotimaassa
  • Ajan maksimissaan 80 km/h
  • Minulla on mökkinä kesämaja metromatkan päässä
  • Minulla ei ole omaa mökkiä

Ympäristöjohtamisen professorin Lassi Linnanen kommentoi:

– Lentäminen ja polttomoottoriauto ovat merkittävimmät päästölähteet liikkumisen osalta. Jos luopuu autoilusta, eikä käytä sitä rahaa lentämiseen, se on ilmastoteko.

Ylen ilmastolaskuri kertoo, että bensiiniauton vaihtaminen biokaasuautoon vähentää hiilidioksidipäästöjä roimasti. Tällä tempulla yhden ihmisen päästöt tipahtavat lähes 3 000 kiloa vuodessa. Se on melkein kolmasosa keskimääräisen suomalaisen vuosipäästöistä.

Lomalento Etelä-Eurooppaan aiheuttaa ilmastolaskurimme mukaan yli 1 200 kilon hiilidioksidipäästöt ja kaukomaille lentäminen yli 2 300 kilon päästöt.

Asumiseen liittyvät teot: Vaihdoin maalämpöön ja asun vähissä neliöissä

Nainen olohuoneessa.
Ikkunoiden tiivistys on ilmastoteko. Myös huonelämpötilalla on väliä.Nella Nuora / Yle
  • Käytän uusiutuvaa sähköä
  • Ostan päästötöntä sähköä
  • Olen vähentänyt sähkön kulutusta
  • Olen rakentanut oman aurinkovoimalan
  • Olen vaihtanut kaukolämmön maalämpöön
  • Olen vaihtanut öljylämmityksen kaukolämpöön
  • Pidän kodin lämpötilan maksimissaan 20 asteessa
  • Käyn suihkussa harvemmin kuin ennen
  • Käyn kylmässä suihkussa
  • Pesen astiat käsin
  • Asun pienessä asunnossa (15 neliötä)
  • Asun kimppakämpässä
  • Olen eristänyt taloni
  • Olen vaihtanut asuntooni uudet ikkunat
  • Asun energiaa säästävässä uudessa talossa

Ympäristöjohtamisen professorin Lassi Linnanen kommentoi:

– Asumisessa on merkityksellistä se, kuinka paljon neliöitä on yhtä asukasta kohden. Jos asuu isossa asunnossa, päästöt ovat yleensä isot. Suurin päästäjä on ehkä omakotitalon öljylämmitys tai kerrostalon fossiilinen kaukolämpö.

Ylen ilmastolaskurista näkee, että maalämpöön vaihtaminen pudottaa päästöjä reippaasti. Omakotitalossa kaukolämmön vaihto maalämpöön pudottaa päästöjä reilut 3 400 kiloa vuodessa.

Vihreään, vähäpäästöiseen sähköön siirtyminen vähentää kerrostaloasukkaan päästöjä yli 300 kiloa vuodessa. Ikkunoiden vaihtaminen omakotitalossa pienentää yhden henkilön ilmastopäästöjä ilmastolaskurin mukaan 940 kiloa.

Tavaroihin ja vaatteisiin liittyvät teot: Ostan käytettyä ja korjaan vanhaa

  • Ostan vaatteita kirpputorilta uusien sijaan
  • En käytä pikamuotia
  • Korjaan vaatteita uuden ostamisen sijaan
  • Korjautan rikkinäiset laitteet
  • Suosin pellavaa, villaa ja ekopuuvillaa keinokuitujen sijaan
  • Ostan huonekalut käytettyinä
  • En ole hankkinut turhia astioita, tavaroita tai koristeita kotiin
  • Toimin low buy -periaatteen mukaan (vähän mutta laadukasta)
  • Välttelen suuryritysten tuotteita
  • Ostan vain suomalaisia tuotteita
  • Olen vähentänyt muovinkäyttöä
  • Olen lopettanut muovipussien ostamisen
  • Kierrätän muovit
  • Olen vaihtanut muoviset pesuainepullot palasaippuaan
  • Käytän biohajoavia tuotteita muovisten sijaan
  • Käytän talouspaperin sijaan vanhoja kangasriepuja
  • En käytä koskaan kertakäyttöastioita
  • Olen vaihtanut paperiset sanomalehdet digilehtiin
  • En osta ulkomailta verkkokauppaostoksia
  • Olen vähentänyt kosmetiikan käyttöä
  • Olen lopettanut tupakoinnin ja alkoholin
  • Suosin aineettomia ja elämyslahjoja

Ympäristöjohtamisen professorin Lassi Linnasen kommentti:

– Kodin “valkoiset koneet” ovat merkityksellisiä tässä kulutuksen lohkossa.

Linnanen tarkoittaa valkoisilla koneilla esimerkiksi jääkaappia, pakastinta ja pesukonetta. Mitä vähemmän kyseiset laitteet kuluttavat sähköä ja mitä vähemmän niitä on, sitä vähemmän syntyy ilmastopäästöjä.

– Tekstiilit, vaatteet ja kengät ovat toinen merkityksellinen ryhmä päästöjen kannalta.

Kirpputorilta ostetut vaatteet ovat ilmastoteko, sillä ne säästävät uuden vaatteen tekemisessä syntyvät päästöt.

Myös pikamuodista luopumista voi pitää ilmastotekona. YK:n mukaan muotiteollisuus tuottaa kymmenen prosenttia maailman ilmastopäästöistä.

– Kaikilla luetelluilla asioilla vaikutusta ilmastopäästöihin, vaikkakin yksittäisellä teolla ehkä pieni.

Muut isot ja pienet teot: Lajittelen, lahjoitan ja kompensoin

Vanha puu kaatuneena metsässä.
Jos omistaa metsää, sen suojelu on hiilinielun rakentamista – ja ilmastoteko, sanoo professori Lassi Linnanen.Tenho Tornberg / Yle
  • Pidän omistamani metsät luonnontilassa
  • Perikunta suojeli metsänsä
  • Maanviljelijä lopetti peltomaiden muokkauksen
  • Kompensoin päästöni
  • Lahjoitan rahaa Hiilipörssiin ja Luonnonperintösäätiölle
  • Säästän ilmastorahastoon
  • Lahjoitin perintörahat ilmastorahastoon
  • Vaihdoin opetusalelle kulutukseen kannustavasta tehtävästä
  • Vaihdoin työni ympäristöalan tutkijaksi
  • En hanki lapsia
  • En hanki lemmikkiä
  • Äänestän ilmastoperusteisesti
  • En käytä hissiä
  • Perustin oman kompostin
  • Lajittelen kodin jätteet

Ympäristöjohtamisen professorin Lassi Linnasen kommentti:

– Metsän suojelu on hiilinielun rakentamista ja merkittävä ilmastoteko, mutta ei korvaa päästöjen vähentämistä.

Päästöjensä kompensointi puita istuttamalla on samoin ilmastoteko. Linnanen korostaa, että sekään ei korvaa päästöjen vähentämistä.

– Ensin vähennetään ja sitten kompensoidaan se, mitä ei voida vähentää.

Kompensointi voi tapahtua muutenkin kuin metsää istuttaen.

– Kompensointi voi olla myös aurinkovoimalan rakentamista kehitysmaihin.

Moni vastaajista mainitsi jätteiden lajittelun.

– Se on ilmastoteko sikäli, että se ehkäisee metaanipäästöjen syntymistä kaatopaikalla ja edistää kiertotaloutta.

Samoin toimii kompostointi. Siinä ravinteiden kierrätys yhtä merkittävä asia.

Lue myös:

Kun Sofia Buono ilmoitti kasvissyönnistään, äiti nauroi – Nuoret saavat vanhempansa pohtimaan ilmastoa, mutta aihe myös repii perheitä

Lopettaisinko juuston syömisen vai vaihtaisinko sähköautoon? Kokeile Ylen ilmastolaskurilla, mitkä teot sopivat sinulle ja mikä vaikutus niillä on päästöihin

Luulitko, että nuoret ovat ilmastoystävällisimpiä kuluttajia? Väärin, sanoo professori: "Yli 60-vuotiaat kaikista ekologisimpia"