Korona opetti suomalaiset yskimään ja pesemään kätensä oikein – influenssaan sairastuneiden määrä rajussa laskussa

THL:n mukaan influenssatapauksia on raportoitu huippuviikollakin vain noin tuhat. Määrä kääntyi selvään laskuun samoihin aikoihin, kun ensimmäinen suomalainen sai koronatartunnan.

influenssa
Kädet vesihanan alla.
Influenssaan sairastuneiden määrä romahti. Yksi syy voi olla ahkera käsienpesu. Petri Aaltonen / Yle

Talven influenssaepidemia on jäämässä selvästi tavanomaista vaisummaksi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan jo viime talven epidemia oli lievä kahteen edelliseen verrattuna, ja nyt laboratoriossa varmennettuja tapauksia on todettu vielä sitäkin vähemmän.

THL:n mukaan A-tyypin influenssaan sairastuneita on raportoitu 3000 vähemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Tartuntatautirekisterin perusteella viikoittaisten tapausten määrä on jo kääntynyt laskuun.

– Tällä epidemiakaudella tartuntojen määrissä ei ole ollut selvää piikkiä. Suurimmissa influenssaepidemiassa on raportoitu jopa yli 2000 tapausta viikossa, nyt huippuviikolla tapauksia on ollut noin tuhat, toteaa erityisasiantuntija Niina Ikonen THL:n mikrobiologiayksiköstä.

A-tyypin viruksen aiheuttamaa influenssaa on esiintynyt tänä talvena selvästi B-tyyppiä enemmän. Kuluvalla viikolla sairastuneiden määrä on kuitenkin ollut selvässä laskussa.

Ei enää kätellä eikä halailla

Kymenlaakson päivystysten ylilääkäri Kimmo Salmio kertoo, että tämä vuosi on ollut tavanomaista rauhallisempi influenssan suhteen.

– Ihan yksittäisiä tapauksia on ollut. Onneksi on päästy aika vähällä tänä vuonna.

Salmio kertoo, että influenssan vähenemisen syitä voivat olla parempi rokotekattavuus, vaimeampi virustarjonta ja lisääntynyt käsihygienia.

– Urheilussa ei enää kätellä eikä halailla niin paljon kuin aikaisemmin. Tervehdykset annetaan nyrkeillä tai kyynärpäillä. Kyllä tämä suomalainen yhteiskunta on selkeästi muuttanut olemistaan.

Kimmo Salmio, päivystyksen ylilääkäri, Kymsote
– Paras temppu suojautua influenssalta on rokotus. Muuten pätevät samat ohjeet, mitä tällä hetkellä koronaviruksen takia annetaan THL:n sivuilla, Kymenlaakson päivystysten ylilääkäri Kimmo Salmio kertoo. Antro Valo / Yle

Korona tuli, influenssa taipui

Ensimmäinen suomalainen sai koronavirustartunnan helmikuun lopulla. THL alkoi ohjeistaa (siirryt toiseen palveluun) suomalaisia kiinnittämään huomiota käsi- ja yskimishygieniaan, jotta viruksen leviämistä voitaisiin ehkäistä mahdollisimman tehokkaasti.

Käsienpesu tehostui työpaikoilla, päiväkodeissa ja kouluissa. Lisäksi niihin ja yleisötapahtumiin alettiin hankkia käsidesejä.

Vahvistettujen A-influenssatapausten määrä kääntyi selvään laskuun samoihin aikoihin ensimmäisen koronatartunnan kanssa.

Viime viikolla A- ja B-tyypin influenssaan sairastui yhteensä 1043 henkilöä. Perjantaipäivään mennessä sairastuneita on kirjattu 200. Suuria johtopäätöksiä ei kuitenkaan Ikosen mukaan voi vielä tehdä.

– Virukset kiertävät edelleen Suomessa. On mahdollista, että B-tartunnat lähtevät vielä kevään aikana nousuun.

Viruksissa ei isoa muutosta

Niina Ikosen mukaan selvää syytä näin rauhalliselle influenssakaudelle ei tiedetä. Vaikka rokote on paras keino suojautua influenssalta, Ikosen mielestä parantuneen hygienian merkitystä ei voi vähätellä.

– Uskon, että sillä on ollut merkittävä vaikutus tähän influenssakauteen. Kyse on pisara- ja kosketustartuntana tarttuvasta taudista. Kun noudattaa noudattaa hyvää käsihygieniaa ja kiinnittää huomiota yskimis- ja aivastamistapoihin, estää oman sairastumisen lisäksi myös virustautien leviämistä.

Lue lisää: Ärsyttääkö hokeminen käsien pesemisestä? Näin sanoo tiede saippuasta ja käsidesistä

Toinen syy influenssakauden laimeuteen voi olla se, että nyt kiertävissä influenssaviruksissa ei ole tapahtunut kovin suurta muutosta verrattuna rokoteviruksiin.

– Voi olla, että väestössä on jo jonkin verran immuunisuojaa kiertäviä viruksia kohtaan sitä kautta, että on sairastanut taudin aiemmin tai on ottanut rokotteen.

Jäävuoren huippu

Influenssaan sairastuneiden määrissä on ollut myös paljon alueellista vaihtelua. Niina Ikonen muistuttaa, että vahvistettujen tapausten raportointi on vain jäävuoren huippu.

Suuri osa potilaista sairastaa influenssan kotona, ja influenssatesti tehdään lääkärissäkin hyvin harvoille.