Miten taloutta pidetään pystyssä, jos ihmiset jäävät koteihinsa? EU-maat toimivat epidemian hoidossa jopa toisiaan vastaan

Viime kädessä elvytystoimilla taataan, että ihmisillä on rahaa ja kaupasta saa ruokaa.

koronavirus
Zaventem
Belgia ilmoitti torstai-iltana järeistä toimista koronaviruksen leviämisen estämiseksi. Kaikki ravintolatkin on suljettu. Zaventemin lentokenttä Brysselissä on tyhjentynyt matkustajista.Stephanie Lecocq / EPA

Vaikka EU-komissio on yrittänyt saada jäsenmaat toimimaan samassa linjassa, Euroopan hallitukset eivät ole toisistaan juuri piitanneet koronaviruksen leviämisen taltuttamisessa. Ne ovat toimineet osin omapäisesti, mikä voi jopa haitata viruksen torjuntaa.

Esimerkiksi Saksa, Ranska, Tšekki ja Romania ovat kieltäneet viruksen hoitoon tarvittavien välineiden viennin omien rajojensa ulkopuolelle. Saksan vientikielllon vuoksi Unkarin tilaamat kasvosuojat ovat jumissa Hampurin satamassa, kertoo Euobserver.com (siirryt toiseen palveluun).

Ainakin Saksa, Viro, Itävalta ja Unkari ovat ottaneet käyttöön rajatarkastukset. Slovakia on kieltänyt matkustuksen maahan muilta kuin omilta kansalaisiltaan ja sulkenut kansainväliset lentokentät.

Aiheesta lisää: Yle seuraa koronaviruksen vaikutuksia talouteen hetki hetkeltä.

EU-komissio on toppuutellut rajojen sulkemista, koska sen mielestä siitä voi koitua enemmän haittaa kuin hyötyä.

Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on kehottanut jäsenmaita keskustelemaan kaikista rajatoimenpiteistä ensin Euroopan tasolla. Tärkeintä olisi hänen mielestään, että elintärkeät tarvikkeet menevät sinne, missä niitä eniten tarvitaan, ilman perusteettomia esteitä.

Komission mukaan rajatarkastusten hyödyistä taudin leviämisen estämisessä ei ole tieteellistä näyttöä. Komission rooliin kuuluu tukea jäsenmaita ja tuottaa niille tieteeseen perustuvia suosituksia.

Miten talous pelastetaan, kun jäsenmaat toimivat eri tavoin?

EU-maiden on tarkoitus keskustella tilanteesta talousministerikokoonpanossa ensi viikolla. Ministereiltä odotetaan jonkinlaista yhteistä linjaa siitä, miten talous pelastetaan.

Kun esimerkiksi italialaiset ja belgialaiset ovat käytännössä suljettuina koteihinsa, tarvittavat elvytystoimet voivat olla toisenlaisia kuin Suomessa, Ruotsissa tai Saksassa, joissa on rajoitettu lähinnä isojen tapahtumien järjestämistä.

Koronavirus
Italiaan tuodaan nyt Kiinasta tarvikkeita koronavirukselta suojautumiseksi. Rooman Fiumicino-lentokentällä purettiin Kiinan Punaisen ristin lähettämää välineistöä torstaina. Italian Punainen risti / EPA

Myös tautitilanne vaihtelee. Pahin se on Italiassa, jossa on enemmän sairaustapauksia kuin koko muussa EU:ssa yhteensä. Paljon sairastuneita on myös Espanjassa, Saksassa ja Ranskassa.

Monissa maissa on osittaisia matkustuskieltoja, kouluja on suljettu ja isot kokoontumiset kuten urheilutapahtumat ja elokuvateatterinäytökset on kielletty.

Suurin murhe on Italia

Italia on suurimmissa talousvaikeuksissa, koska maa on jo ennestään pahasti velkaantunut. Viime aikoina sen valtionlainojen korot ovat vain nousseet.

Kun Italian talouselämä on käytännössä seisahtunut koronaviruksen takia asetettujen karanteenien vuoksi, pankit ovat vaarassa.

Valtion joukkovelkakirjat muodostavat ison osan italialaisten pankkien pääomasta. Näiden velkapapereiden arvo saattaa huveta, kun sijoittajat säikkyvät kalliita koronakriisin vastaisia toimia.

Se heikentäisi pankkien pääomavarantoja ja vähentäisi niiden luotonantoa. Näin talous jähmettyisi entisestään.

Italian hallitus on luvannut korvata luottotappiot eli velkojenmaksun lykkäytymisestä pankeille koituvat kulut pahiten kärsivillä aloilla ja alueilla. Tämä kuitenkin estää vain välittömän pankkikriisin syntymisen.

Italialaisten pankkien osakekurssit ovatkin romahtaneet. Esimerkiksi UniCreditin arvo on laskenut liki 40 prosenttia kuukaudessa.

"Tarvitaan yhteinen massiivinen elvytyssuunnitelma"

Saksalaisen Hertie School -hallintokorkeakoulun johtavat tutkijat arvioivat perjantaina julkistamassaan analyysissä (siirryt toiseen palveluun), että EU-maiden pitäisi käynnistää massiivinen elvytys.

Lisäksi EU-valtioiden kannattaisi ekonomistien mielestä muodostaa keskinäinen turvaverkosto koronakriisiä varten, jotta yksittäiset maat eivät joudu esimerkiksi keinotteluhyökkäysten uhreiksi valtionlainamarkkinoilla.

Turvaverkostossa jäsenmaat sitoutuisivat taloudelliseen yhteistyöhön muun muassa Euroopan vakausmekanismin ja Euroopan keskuspankin tukemina.

Keskuspankki ja komissio toimivat jo, hallitusten päätöksiä odotellaan

Keskuspankkien tehtävä on varmistaa, ettei taantuma johda rahoituskriisiin. Kriisissä velkaantuneiden kyky maksaa lainojaan takaisin heikkenee.

Euroopan keskuspankki julkisti rahapoliittisen elvytyksensä torstaina ja EU-komissio suunnittelee perustavansa 25 miljardin euron rahaston esimerkiksi terveysalan yrityksiä tukemaan.

EU-komissio aikoo myös esittää, että nykyisiä kilpailusääntöjä löysättäisiin niin, että kriisialoille sallittaisiin aiempaa suurempia valtiontukia. Myös EU-sopimusten alijäämävaatimuksista voitaisiin luopua väliaikaisesti.

Nyt odotetaan yhteisiä toimia EU-hallituksilta. Yksittäiset jäsenmaat ovat kertoneet omista suunnitelmistaan. Suomi varautuu koronaan lisätalousarviolla ja Italia elvyttää 25 miljardin euron paketilla.

Ranska on luvannut lykätä veronkantoa yrityksiltä kriisin aikana, ja se aikoo esittää samaa myös muille EU-maille ensi viikon valtiovarainministerien kokouksessa.

Suurimman EU-talouden eli Saksan liittokansleri Angela Merkel on vihjaillut, että hallitus saattaa luopua kuuluisasta mustan nollan periaatteestaan, jossa lisää velkaa ei oteta eikä alijäämäistä budjettia tehdä.

– Nyt on poikkeustilanne. Teemme mitä tarvitaan, Merkel lupasi alkuviikosta.

Perjantaina Saksan hallitus kertoi tukevansa yrityksiä 20 miljardilla eurolla – ja tarvittaessa ne saavat tukea enemmänkin jatkossa.

Elvytys pandemiassa on toista kuin normaalitilanteessa

Elvytystoimilla on vaikea estää talouden heikkenemistä, kun ihmiset käyvät vähemmän kaupoissa ja ravintoloissa eivätkä liiku. Yritysten toiminta supistuu, kun työpaikkoja eristetään taudin vuoksi ja komponenttien ja varaosien saanti vaikeutuu.

Taloutta pitääkin elvyttää eri lähtökohdista kuin normaaliaikoina, moni ekonomisti arvioi Twitterissä.

Elvytys korona-aikana voi tarkoittaa sitä, että suunnataan lisää voimavaroja hoitohenkilökunnan terveyden turvaamiseen.

Julkisilla varoilla voidaan myös taata ihmisten sairausajan tai työttömyysajan palkat silloin, jos yritykset joutuvat ajamaan toimintaansa alas kriisin ajaksi. Samoin elvtyksellä voidaan varmistaa, että kaupoista saa ruokaa ja välttämättömiä elintarvikkeita on saatavilla.

Keskustelu aiheesta on avoinna 14. maaliskuuta kello 23 saakka.

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan

Luotettavia koronauutisia nopeasti suoraan puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus