Talvisodan jälkipelin outo jäänne: Venäjä valvoo yhä Ahvenanmaan aseettomuutta

Tutkija Jukka Tarkan mukaan tilanne loukkaa Suomen suvereniteettia.

talvisota
Venäjän konsulaatti Maarianhaminassa
Venäjän konsulaatti Maarianhaminassa valvoo Ahvenanmaan demilitarisointia.Håkan Henriksson / Creative Commons Attribution 3.0 Unported

Aivan Maarianhaminan keskustassa, osoitteessa Norra Esplanadgatan 11, sijaitsee sievä, kaksikerroksinen puutalo.

Jykevä metalliaita eristää talon niin, ettei satunnainen turisti matkallaan länsisatamasta kohti kauppakeskustaa vahingossa poikkea kylään.

Talossa majailee Venäjän Maarianhaminan konsulaatti. Normaalien konsulipalveluiden ohessa se valvoo Ahvenanmaan aseettomuutta. Siis sitä, ettei Suomi tai mikään muu maa tuo sotajoukkojaan demilitarisoidun Ahvenanmaan alueelle.

"Se on kuin miniatyyrikokoinen valvontakomissio, ellei peräti hyökkäysvalmisteluiden eteen työnnetty tukikohta", kirjoittaa valtiotieteen tohtori Jukka Tarkka uudessa kirjassaan Ahvenanmaa. Itämeren voimapolitiikan pelinappula.

Miksi Venäjällä, vieraalla valtiolla, on oikeus valvoa Suomen maaperää? Kaikki juontaa 80 vuoden taakse, talvisodan jälkeisiin paineisiin aikoihin.

Koiviston lipsahdus?

Talvisodan päättäneissä Moskovan rauhanneuvotteluissa Ahvenanmaasta ei mainita sanaakaan.

Pian rauhanneuvottelujen jälkeen, kesällä 1940, Neuvostoliiton ulkoministeri Molotov alkoi kuitenkin esittää vaatimuksia Ahvenanmaan osalta.

Ensin Molotov halusi, että Suomi purkaa Ahvenanmaan linnoitukset. Seuraavaksi hän esitti, että Neuvostoliitto perustaisi Maarianhaminaan konsulaatin valvomaan saarten aseettomuutta.

Vielä tuossa vaiheessa ilman Saksan tukea ollut Suomi joutui taipumaan.

Muutamassa viikossa Maarianhaminassa parveili lähes 40 venäläistä virkailijaa, joukossa valtiollisen poliisin edustajia.

Tarkan mukaan ahdinkotilanteessa solmitussa sopimuksessa Suomella ei ollut oikeuksia, vain velvollisuuksia.

Tuo sopimus on sittemmin siirtynyt ensin toisen maailmansodan jälkeiseen Pariisin rauhansopimukseen ja Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen Suomen ja Venäjän federaation väliseksi sopimukseksi.

Jurmo-luokan joukkojenkuljetusveneen ohjaamossa, matkalla Rankin linnakkeelle.
Ahvenanmaa on ollut demilitarisoitu alue 1800-luvun puolivälistä asti.Jani Saikko / Yle

Jukka Tarkan mukaan näin ei tarvitsisi olla.

– Presidentti Mauno Koivistolle sattui kummallinen lipsahdus, kun hän ei vaatinut Ahvenanmaata koskevaa sopimusta poistettavaksi.

Tarkka viittaa Neuvostoliiton romahtamisen ja kylmän sodan päättymisen jälkeen vuonna 1990 toteutettuun Pax-ratkaisuun.

Presidentti Koiviston johdolla Suomi irtisanoutui valtion suvereniteettia loukkaavista sopimuksista. Tällaisia olivat muun muassa aserajoitukset ja Saksan suhdetta koskevat rajoitukset.

– Ahvenanmaata koskeva sopimus jos mikä loukkaa valtion suvereniteettia. Nyt supervalta valvoo Suomeen kuuluvan alueen sotilaspoliittista statusta.

Miksi näin sitten tapahtui?

– En tiedä. Ehkä kyse oli jälkisuomettumisesta?

Tarkan mukaan diplomaatti Rene Nyberg sai tehtäväkseen selvittää, olisiko Pax-ratkaisu sovellettavissa Ahvenanmaahan. Hänet kuitenkiin siirrettiin pian muihin tehtäviin ja asia jäi kesken.

Vuonna 1992 Ahvenanmaa-sopimus siirtyi sellaisenaan Suomen ja Venäjän federaation väliseksi sopimukseksi.

Voimapoliittista pullistelua

Onko Maarianhaminassa sijaitsevalla konsulaatilla turvallisuuspoliittista merkitystä? Pitäisikö siitä huolestua samalla tavalla kuin parin vuoden takaisesta Airiston helmi -tapauksesta?

Jännitys Itämerellä on kasvanut, kun siitä on tullut Venäjän ja Naton törmäysaluetta. Myös Suomi ja Ruotsi ovat tiivistäneet puolustusyhteistyötään ja sotaharjoituksia on järjestetty juuri Itämerellä.

Venäjä sulki hetkeksi Maarianhaminan konsulaattinsa 1990-luvun lopussa, mutta avasi sen uudelleen vuonna 2003.

– Putin oli juuri aloittanut Venäjän johdossa ja alkoi rakentaa maalle uutta sotilaspoliittista asentoa. Konsulaattia voi pitää tuon politiikan oheistuotteena.

Jukka Tarkan mukaan tiedustelutekniikka on nykyään niin kehittynyttä, että sen vuoksi Venäjä tuskin tarvitsisi fyysistä läsnäoloa Ahvenanmaalla.

– Sotilaallisesti Ahvenanmaalla ei ole Venäjälle suurta merkitystä. Enemmänkin konsulaatissa on kyse voimapoliittisesta pullistelusta. Venäjä haluaa osoittaa sen avulla asemaansa Suomelle. Vähän kuin aikoinaan YYA-sopimuksella.

Varsinaista valvontaa konsulaatti on tehnyt harvakseltaan. Tarkka mainitsee kirjassaan yhden tapauksen 1980-luvulta, jolloin konsulaatti huomautti suomalaisen sotalaivan liikkumisesta Ahvenanmaan merialueella.

Lue myös:

"Kyllä täällä toimeen tulee, vanhat ja kokeneet miehet antavat hyviä neuvoja" – kuvat ja kirjeet kertovat talvisodassa kaatuneen koulupojan tarinan