1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. koronavirus

Suomalaisten suhde koronaan muuttui viikossa etäisestä tunteikkaaksi, kertoo Twitter-data

Suomen Twitter-keskusteluissa korostuvat nyt pandemia, karanteeni sekä käytännön vaikutukset.

Kuivatuotteet olivat perjantaina menneet hyvin kaupaksi Vaasan Prismassa. Kuva: Jarkko Heikkinen / Yle

Koronasta puhuvat kaikki. Mutta eivät puhuneet vielä pari viikkoa sitten.

Suomen Twitterissä koronavirus nousi jonkinlaiseksi puheenaiheeksi tammikuun puolivälissä.

– Helmikuun loppupuolelle saakka keskustelu oli rauhallista ja hiljaista. Sitten se lähti kuunvaihteessa hienoiseen nousuun. Noin 8. maaliskuuta koko keskustelu räjähti, sanoo antropologi Aate Autio.

Hän työskentelee laadullista tekoälypohjaista analytiikkaa tekevän Aiwon antropologina ja analysoi koronasta käytyä Twitter-keskustelua Aiwon analytiikkatyökalulla.

– Eilinen (torstai 12.3.) oli huippupäivä. Eilen oli kaksi kertaa yhtä paljon viestejä kuin toissapäivänä, Autio sanoo.

Jos vielä tammikuussa oli suomenkielisessä Twitterissä kirjoitettiin joitain kymmeniä kertoja päivässä koronaviruksesta, kuun vaihtuessa kirjoituksia oli satoja ja nyt tuhansia.

Twitterissä puhutaan koronasta. Analytiikka kertoo, millä sävyllä.

THL saa kritiikkiä Twitter-väeltä

– Viimeisen viikon aikana on erityisesti noussut puheenaheeksi talous. Koronan vaikutus talouteen ja työntekoon ovat olleet suuria keskustelunaiheita. Etenkin etätöistä puhutaan somessa paljon – ja siitä, jos koulut, päiväkodit ja työpaikat menevät kiinni, Autio kertoo.

Myös puhe viranomaisista on lisääntynyt. Siinä missä aiemmin THL:stä puhuttiin neutraalisti, viimeisen viikon aikana Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta on puhuttu aiempaa negatiivisemmin.

– Keskustelussa THL:stä puhutaan hieman negatiivisemmin kuin hallituksesta. Parin päivän aikana keskustelu myös hallituksen toimista on kasvanut, Autio sanoo.

Hän muistuttaa, että Twitter on vain pieni osa kansasta ja Twitterissä käytävä keskustelu kertoo ennen kaikkea siitä, millaista keskustelua siellä käydään. Twitteristä ei siis kannata hakea koko kansan mielipidettä.

– Tai edes etsiä sitä totuutta, miten koronan kanssa eletään. Eletty totuus ja se, mistä halutaan puhua, voidaan pitää erillään, Autio muistuttaa.

Perutut tapahtumat otetaan huumorilla, nyt ollaan huolissaan arjesta

Yleisesti ottaen Twitter-keskustelu seuraa maailman uutisia.

Nyt esimerkiksi perutut urheilutapahtumat puhuttavat, kuten myös muut perutut tapahtumat, konsertit ja tilaisuudet.

– Jos datasta pitäisi tehdä laajaa johtopäätöstä, ihmisiä puhuttavat aiempaa enemmän omaa arkea lähellä olevat asiat. Keskustelu on siirtynyt kaukana olevasta epidemiasta joka ei kosketa itseä, nyt siihen, mikä vaikuttaa omaan arkeen, Autio analysoi.

Näin Suomessa. Aiwossa on seurattu myös englanninkielistä Twitter-keskustelua koronaviruksen ympärillä.

Siellä keskustelun sävy on muuttunut.

Suomalaiset käyvät vielä neutraalia ja informoivaa keskustelua, mutta englanninkielinen keskustelu on muuttunut negatiiviseksi ja tunteikkaammaksi.

– En tiedä, onko kyse keskustelukulttuurin erosta vai jostain muusta, Autio sanoo.

– Suomessa keskustellaan vielä oheisasioista, mutta englanninkielisessä Twitterissä puhutaan enemmän oireista ja leviämisestä.

Viimeisen parin vuorokauden aikana tapahtumien peruuntumiset ja sellaiset ovat näkyneet paljon keskustelussa, mutta niihin suomalaiset keskustelijat osaavat suhtautua Aution mukaan huumorilla.

Konserttien tai urheilutapahtumien peruuntumista ei oteta meillä turhan vakavasti.

Nousussa olevia aiheita ovat WHO:n pandemiajulistus: nyt puhutaan pandemiasta.

– Karanteenit ovat juuri nyt kolmanneksi vaikuttavin keskusteluaihe. Eli siitä puhutaan nyt, Autio sanoo.