Eikö mikään muutu? Nuoret miehet saavat helpommin vakitöitä kuin naiset – Tutkija: “Nuorten naisten päällä roikkuu synnyttäjän varjo"

Tuore tutkimus kertoo, että nuoret naiset tekevät tuplasti enemmän pätkätöitä kuin samanikäiset miehet, jotka saavat vakityötä.

pätkätyö
synnytyssimulaatio
Kätilöt ja sairaanhoitajat simuloivat synnytystä marraskuussa 2018. Kuvituskuva.Laura Railamaa / Yle

Nuoret naiset ja miehet ovat eri asemassa työmarkkinoilla.

Asia ei ole uusi, mutta uutinen onkin, että mikään ei ole muuttunut. Tilanne on nyt ihan sama kuin 20 vuotta sitten.

Tilastokeskuksen erikoistutkija Anna Pärnänen tarkasteli erikseen 25-34-vuotiaiden työsuhteita. Tämän ikäisistä miehistä 72 prosenttia on vakitöissä, naisista vain 55 prosenttia.

– Nuorten naisten työmarkkina-asema on selkeästi epävakaampi kuin miesten, Pärnänen sanoo.

Kun 20-34-vuotiaista miehistä noin 13 prosenttia tekee määräaikaisia töitä, sama luku naisilla on noin 20 prosenttia kertoo tuore Työolotutkimus (siirryt toiseen palveluun).

Kun 25-34 vuotiaista miehistä noin 14 prosenttia tekee määräaikaisia töitä, sama luku naisilla on noin 24 prosenttia. Osa-aikaduuneja tekee seitsemisen prosenttia samanikäisistä miehistä, naisista 19 prosenttia.

Osa-aikatyön määrä on etenkin naisilla jopa kasvanut 20 vuodessa.

Mistä erot sitten johtuvat?

Naisten määräaikaisiin työsuhteisiin vaikuttaa se, että usein he sijaistavat perhevapaalla olevaa toista naista, Anna Pärnänen arvioi. Pärnänen kirjoittaa aiheesta myös Tilastokeskuksen blogissa. (siirryt toiseen palveluun)

Osa-aikaisuuteen vaikutti useampi seikka. Miehillä osa-aikaisuuden syynä korostui opiskelu, kun naisilla kokoaikatyön puute oli suurin yksittäinen syy tehdä osa-aikatyötä.

Tässä ikäryhmässä lasten hoito oli naisille niin ikään merkittävä syy tehdä osa-aikatyötä, mutta miehistä ei juuri kukaan tehnyt osa-aikatyötä lapsia hoitaakseen.

Naisten ja miesten työt 20–34-vuotiailla
Samuli Huttunen / Yle

”Naiset hoitavat lapset ja ovat työnantajalle riski”

Perinteinen perhemalli, jossa nainen hoitaa perheen ja lapset, on iso syy siihen, miksi miesten ja naisten urat etenevät eri tahdilla.

– Meillä on edelleen tilanne, jossa nuoret naiset ovat lapsentekoiässä ja työnantaja näkee heidät helposti vaivana tai uhkana, sanoo tutkija Mira Karjalainen Helsingin yliopistosta. Hän on mukana WeAll -hankkeessa, joka tutkii työelämän tasa-arvoa.

– Nuoren naisen yllä roikkuu varjo, että jääkö hän äitiyslomalle ja vielä vanhenpainvapaalle, Karjalainen sanoo.

Kun tämä “varjo” roikkuu työelämään tulevien naisten päällä, se vaikuttaa siihen, kenet halutaan rekrytoida pysyvään työsuhteeseen. Miesehdokas menee naisen edelle.

– Kaikki nuoret naisethan eivät tee lapsia, mutta se ei vaikuta eli kaikki kärsivät siitä, Karjalainen toteaa.

Hän viittaa sanaan äitiysloma.

– Hoitovapaata kutsutaan edelleen äitiyslomaksi. Vain pieni osa isistä käyttää sen – jos nyt puhutaan heteroperheistä, Karjalainen sanoo.

Koska käytännössä pelkästään äidit jäävät hoitovapaalle, miehet saavat etumatkan. He ovat saman ajan töissä ja tekevät uraa.

Kaikkein eniten ylitöitä Suomessa tekevätkin pienten lasten isät, Karjalainen muistuttaa.

Samaan aikaan kotia ja lapsia hoitavat enemmän naiset. Tämän yhtälön lopputulema on, että miehet ovat enemmän töissä ja saavat enemmän aikaan töissä.

– Tutkimme asiantuntijaperheitä, joissa miehillä ja naisilla oli samankaltainen tutkinto. Kävi ilmi, että pienet päätökset, joita perheessä tehtiin, tukivat miehen uraa. Jos lapsi oli kipeä, useimmiten äiti jäi kotiin hoitamaan lasta. Kun tämmöiset kasautuvat, ne vaikuttavat naisen urakehitykseen. Nämä ovat yhtä aikaa sekä syy että seuraus naisten pätkätöille, Karjalainen sanoo.

Pätkäpestit syövät naisten eläkkeet

Määräaikaisuuksiin liittyy myös se, että työuran ohella ne vaikuttavat eläkkeeseen. Naisten eläkkeet jäävät pätkätöiden ja osa-aikaisuuksien vuoksi pieniksi.

– Meillä on iso huoli köyhistä eläkeläisnaisista Suomessa, Karjalainen muistuttaa.

Omaishoitajat ovat Suomessa myös liki kaikki naisia. Myös myöhemmin elämässään naiset siis joustavat enemmän kuin miehet.

Miehiä ja naisia on yhtä paljon töissä, paitsi nuorissa

Miehet ovat lähes yhtä paljon töissä kuin naiset. Suomessa naisten ja miesten työllisyysasteet ovat pitkään olleet melko lähellä toisiaan. Vuonna 2019 miesten työllisyysaste oli 73,3 prosenttia ja naisten 71,8 prosenttia.

Mutta ero naisten ja miesten työllisyysasteissa ovat suurimmillaan 25–34-vuotiaiden ikäryhmässä. 25–34-vuotiaiden naisten työllisyysaste vuonna 2019 oli 73,5 prosenttia ja samanikäisillä miehillä se oli 82,5 prosenttia

Naiset olivat vähemmän töissä enimmäkseen siksi, että he jäivät kotiin vanhempainvapaalle ja sen jälkeen hoitovapaalle. Näin kertovat THL:n keräämät tilastot.

Vuonna 2017 15–29-vuotiaista 11,9 prosenttia oli koulutuksen ja työelämän ulkopuolella. Tutkimusten mukaan Suomessa nuorilla naisilla ja nuorilla miehillä on yhtä suuri todennäköisyys jäädä työmarkkinoiden ulkopuolelle, mutta syyt ovat erilaiset.

Työmarkkinoilla passiivisista nuorista naisista puolet ilmoittaa ensisijaiseksi syyksi perheen hoidon, kun taas reilu kolmannes työmarkkinoilla passiivisista nuorista ilmoittaa ensisijaiseksi syyksi sairauden ja työkyvyttömyyden.