Voiko jäädä kotiin, jos koronavirus pelottaa? Voiko pomo pakottaa venymään? Kuusi kysymystä ja vastausta töihinmenosta koronaviruksen jyllätessä

Työaikalaki tuntee hätätyön, josta ei voi kieltäytyä pelkästään tärkeän menon vuoksi, mutta sitä ei voi ottaa käyttöön mitenkään heppoisin perustein.

koronavirus
Kauppakeskus Tripla, Mall of Tripla
Mall of Triplassa Helsingissä oli perjantaina väljää.Juha Kivioja / Yle

Täytyykö mennä töihin, jos koronavirustilanne pahenee Suomessa? Voiko olla poissa, jos lapsen päiväkoti suljetaan?

Koostimme tähän juttuun kysymyksiä ja vastauksia työvelvollisuudesta, poissaolon perusteista ja työvoiman takaamisesta silloin, kun seuraavan työvuoron kaikki työntekijät olisivatkin sairaana.

Täytyykö töihin siis tulla, jos pelottaa ja koronavirustilanne pahenee?

– Kyllähän töihin pitää lähtökohtaisesti aina tulla, sanoo Elinkeinoelämän keskusliiton lakiasiainjohtaja Markus Äimälä.

– Vielä ei ole sellainen tilanne, että koko Suomi olisi kiinni. Yhteiskunta pyörii ihan normaalisti ainakin toistaiseksi, jolloin työvelvoite on normaalisti olemassa. Sitten on erityistilanteita, jolloin velvoitetta ei ole. Eli jos työntekijä itse tai lapsi on sairaana tai karanteenissa, lapsen koulu tai päiväkoti on kiinni, niin tällöin voi olla tilanne, jolloin on parempi pysyä kotona, lapsen iästä riippuen, Äimälä sanoo.

– Ja sitten on syytä harkita poissaoloa, mikäli kuuluu itse riskiryhmään ja on erityisen altis sairastumaan. Silloin esimerkiksi etätyö kuulostaa erittäin hyvältä vaihtoehdolta.

myyjä ja kori kassalla
"Työntekijä ei voi kieltäytyä työskentelemässä sellaisen työntekijän kanssa, joka on oireeton, eikä ole altistunut virukselle. Altistumisen tai oireiden tapauksessa tulisi noudattaa tartuntatautilain mukaisia menettelyjä", lukee Kaupan liiton verkkosivuilla olevassa ohjeistuksessa koronaviruksen varalle.Nella Nuora / Yle

Jos työpaikalla alkaa olla pulaa terveistä työntekijöistä koronaviruksen vuoksi, voiko altistuneita käskeä töihin karanteenista?

– Vähän hassusti esitetty kysymys. Jos henkilö on altistunut, viranomaiset ovat hänet määränneet karanteeniin. Ei hänen silloin pidä tulla töihin. Mahdollisuuksien mukaan voi miettiä etätöitä, EK:n Äimälä sanoo.

Työnantajalla on muita keinoja käytettävissään sen takaamiseen, että voimalan koneet pyörivät yölläkin eikä sairaalan yövuoro jää vaille hoitajia. Työaikalaissa on yksi tällainen keino, hätätyö, pykälä numero 19.

Jos sijaisia ei ole tarpeeksi, onko minun pakko jäädä töihin?

Tässä kohtaa juurikin hätätyö voi tulla kyseeseen, mutta kevyin ehdoin sitä ei voi käyttää. Hätätyö vaatii ennalta-arvaamattoman tilanteen, terveyttä-, henkeä-, ja omaisuutta merkittävästi vaarantavan tapahtuman tai sellaisen uhan.

Hätätyöllä voi velvoittaa kynnelle kykenevät työntekijät töihin ja keino antaa työnantajalle mahdollisuuden edellyttää työntekijöitä tekemään pitkää päivää ilman työntekijän vapaaehtoista suostumusta, poiketa lakisääteisistä vuorokausi- ja viikkolepoajoista. Hätätyöhön ei voi velvoittaa, jos on sairaana, vuosilomalla tai esimerkiksi lapsi on kipeä, mutta työntekijä ei ole oikeutta kieltäytyä vetoamalla esimerkiksi "tärkeään menoon".

– Hätätyön osalta on aika vahvat pelotteet, jos kieltäytyy, sanoo työ- ja elinkeinoministeriön valmiuspäällikkö Kari Klemm.

Millaiset pelotteet?

– Jos kieltäytyy hätätyöstä, rikkoo lainsäädäntöä. Mutta pitää muistaa, että hätätyön yleinen soveltamisala koskee lähinnä ennakoimattomia asioita, hyvin moni asia pitäisi pystyä hoitamaan normaalin varautumisen kautta, Klemm sanoo.

Vaikka me määrittelemme, mikä tai ketkä ovat yhteiskunnalle tärkeitä henkilöitä, ei virusepidemia sitä kunnioita

Kari Klemm, valmiuspäällikkö, työ- ja elinkeinoministeriö

Voiko koronavirus antaa velvoitteen hätätyön tekemiseen?

Hätätyö ei ole rajoitettu ainoastaan elintärkeille aloille kuten vaikkapa sairaanhoitoon. Se koskee mitä tahansa alaa, jossa esimerkiksi luonnonkatastrofi ennalta varoittamatta aiheuttaisi mittavat tuhot esimerkiksi ympäristölle tai omaisuudelle.

– Hätätyö on tullut keskusteluun tyypillisesti tilanteissa, jos on ollut luonnononnettomuuksia tai työtaistelun uhkia, mutta sielläkin on ollut vähän tulkintaa siinä voiko sitä käyttää, Työ- ja elinkeinoministeriön Klemm sanoo.

– Jos esimerkiksi tiedetään, että myrsky on tulossa, niin tiedetään ettei se ole ennakoimatonta ja siihen voidaan varautua, Klemm selventää.

– On jotain niin tärkeitä toimintoja, valvomotoimintoja tai vastaavia, että niissä lähinnä voi tulla kyseeseen hätätyön kaltaisen menettelyn käyttö.

Koronavirukseen on ainakin toistaiseksi varauduttu, tai ainakin pyritty varautumaan. Mutta voiko viruksesta vielä aiheutua esimerkiksi yksittäiseen sairaalaan sellainen kriisi, että hätätyötä tarvitaan?

– Ei se poissuljettua ole, mutta vaikea sanoa, Kuntatyönantajien neuvottelupäällikkö Henrika Nybondas-Kangas pohtii.

Myöskin kaupan alalla koronavirus voisi sinänsä olla hätätyöhön vaadittu ennalta arvaamaton syy, vastaa Kaupan liiton työmarkkina-asiantuntija Antti Vaaja.

– Tällä hetkellä tosin näyttää siltä, että koronaviruksesta johtuva tilanne lähinnä vähentää työtä, Vaaja lisää

EK:n Äimälä huomauttaa, että hätätyötä on jouduttu käyttämään vain hyvin harvoin.

– Tällainen työkalu on, kyllä. Mutta toistaiseksi tilanne on se, että yritysten toiminta pääasiallisesti sujuu normaalisti. Aika pitkä matka on siihen, että yrityksistä suuren osan normaali toiminta vaarantuisi

.

Eduskunnan istuntosali.
Eduskunnassa esimerkiksi torstaina oppositiopuolue Kokoomus esitti valmiuslain käyttöönottoa. Hätätyö sen sijaan ei vaatisi valmiuslakia, vaan on osa normaalia työaikalakia, mutta sen käyttöönotolle tulee olla pätevät perusteet, sanoo työ- ja elinkeinoministeriön Kari Klemm.Mauri Ratilainen / AOP

Millaisille aloille voi syntyä työvoimapulaa, mikäli moni työntekijä sairastuisi koronavirukseen tai altistuisi?

– Tässä vaiheessa on vaikea vastata siihen, minkä tyyppisestä työvoimasta tulee olemaan pulaa. Se riippuu myös siitä, minkä tyyppiset ihmiset ovat sairastuneita. Yhteiskunnan kannalta on erityisen tärkeää, että hoitohenkilöstössä riittää työvoimaa, EK:n Äimälä sanoo.

Hoitohenkilökunnan riittävyys nousi esiin esimerkiksi torstaina, kun Helsingissä Meilahden sairaalan sydänkirurgilla uutisoitiin olevan koronavirustartunta, jonka vuoksi puolet sairaalan aikuisten sydänkirurgeista joutui kotikaranteeniin.

Sairaalan mukaan kiireelliset toiminnot pystytään silti tekemään, kiireettömiä lykätään.

Kiireettömän hoidon lykkäys on yksi keino keskittää työvoimaa akuutimpiin tapauksiin, sanoo myös Kuntatyönantajien Nybondas-Kangas. Muita keinoja ovat muun muassa sijaisten ja eläköityneiden hoitajien kysyminen töihin, henkilöstön siirto ja muiden palveluiden karsiminen väliaikaisesti.

Mitkä alat ovat kaikkein kriittisimpiä turvata?

Monilla aloilla ollaan varauduttu, varastoja on täydennetty, työntekijöitä on ohjeistettu, vuoroissa joustettu ja etätöitä lisätty. Mutta koronavirus ei kysele ammattia tarttuessaan.

– Tämä on hyvä esimerkki siitä, että vaikka me määrittelemme sitä, mikä on yhteiskunnalle tärkeää tai ketkä ovat tärkeitä henkilöitä, niin virusepidemia ei kunnioita sitä tai noudata mitään rajoja, työ- ja elinkeinoministeriön valmiuspäällikkö Kari Klemm tuumaa.

Juttua korjattu 16.3. Jutussa luki aluksi virheellisesti, ettei hätätyöstä makseta ylityökorvausta. Hätätyöstä maksetaan ylityökorvaus.

Lue lisää:

Määrätäänkö pian lailla, saako kaupungista toiseen matkustaa? 5 kysymystä koronaviruksesta ja valmiuslaista, jota ei ole käytetty vielä koskaan

Lue tästä uusimmat tiedot koronatilanteesta

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan