Analyysi: Kuntatalous on pahojen virusten kourissa, mutta puolueilta puuttuvat siihen lääkkeet

Sote viipyy ja hintalappu hirvittää. Tietävätkö puolueet, miten kuntatalous pelastetaan?

kuntatalous
Kyyjärvi_terveysasema.jpg
Kyyjärven terveysasema on säästösyistä auki enää kahtena päivänä viikossa.Jyrki Ojala / Yle

Suomen kunnilla menee huonosti. Jatkossa menee vielä huonommin.

Miten huonosti voi lopulta mennä?

Kunnissa on jyllännyt ikioma “virus” ja jälki on ollut pahaa.

Vessapaperihyllyt kaupoissa kertovat myös kuntataloudesta: eletään poikkeuksellisia aikoja. Rahat ovat loppu, palvelut kutistuvat.

On siis aika kutsua kuntaministerit koolle.

A-studio tarjosi alkuviikosta keskustelun siitä, millaisia ratkaisuja nykyisillä ja entisillä kuntaministereillä on kuntien talouskriisiin.

Studiossa istuivat nykyinen kuntaministeri Sirpa Paatero (sd.) ja edeltäjät Anu Vehviläinen (kesk.) ja Paula Risikko (kok.).

Valtuusto oli koolla. Olisiko lopultakin aika radikaaleille avauksille?

Kuntien määrän ja tehtävien karsimista, jotta kuntien ja valtion talous saisivat enemmän liikkumatilaa.

Kuntakumousta ei kuitenkaan ole luvassa, ei tällä hallituskaudella.

Mitään iänikuista sotea radikaalimpaa ei ole näköpiirissä – ilman että punamultakumppanit SDP ja keskusta paiskaisivat hallituksen valtuusto-oven takanaan.

Säyseästä keskustelusta kävi ilmi: sote on saatava, mutta muuten kauas pilvet karkaavat. Yhtä kauas kuin vihreät keskustasta.

Kuntaministeri Paatero on väläytellyt viimeksi kuntamallia Virosta (ESS 11.1.20), jossa kuntien määrää on laskettu reippaasti.

A-studiossa Paatero sanoi “suhtautuvansa positiivisesti kaikkiin ratkaisuihin” ratkoa kuntien talousongelmia.

Demarit ovat varmasti tyytyväisiä.

Valtiovarainministeriö teetätti viime syksynä Turun yliopistossa selvityksen, voidaanko kuntien tehtäviä eriyttää perustuslain pohjalta. Periaatteellista estettä ei löytynyt.

Keskusta ei varmasti ole tyytyväinen. Puolue suhtautuu karsimiseen nihkeästi.

Anu Vehviläinen (kesk.) toimi Sipilän hallituksen kunta- ja uudistusministerinä. Vehviläinen puolusti nykyistä tilannetta. Kuntien tehtäviä karsimalla ei asiaa ratkaista.

– Jonkunhan pitää ne tehtävät kuitenkin tehdä, Vehviläinen sanoi A-studiossa.

Kokoomukselle karsiminen sopisi.

Paula Risikko (kok.) toimi kuntaministerinä Stubbin lyhyeksi jääneessä hallituksessa 2014–2015.

Risikon mukaan kuntien tehtävien karsimista tarvitaan – kun se vain onnistuisi.

– Olen ollut viidessä hallituksessa. Kaikissa on yritetty karsia tehtäviä, mutta vaalit ovat aina liian lähellä. Kaikki karsimiset ovat olleet pelkkiä ripsiliikeitä, Risikko totesi A-studiossa.

A-studiossa kuntaministerit olivat silti samaa mieltä yhdestä asiasta: kuntien tilanne on paha. Risikon mukaan jopa “pahin tilanne ikinä”.

Tämän päälle tulee vielä korona.

Valtio on luvannut rahaa terveydenhoitoon kriisin aikana, mutta millaisia vaikutuksia korona jättää lopulta kuntien talouteen?

Kuntien nykytilanne ja erityisesti tulevaisuus piirtyy kuin tuomiopäivänä.

Valtiovarainminisreriö julkaisi äskettäin paksun raportin kuntien tilanteesta. Kunnat käännekohdassa? Kuntien tilannekuva 2020 .

Raportti on vaikuttavaa luettavaa.

Sisältö suoraan hirvittää.

Yksi luku kertoo paljon: 205 miljoonaa euroa – koko kuntatalouden alijäämä viime vuodelta.

Kuntayhtymien tulos painui 100 miljoonaa miinukselle. 20 sairaanhoitopiirillä 17:llä oli negatiivinen tulos.

Kriisikuntien määrä ja niiden kuntakoko vain kasvavat lähivuosina, ennustaa valtiovarainministeriö. Hyvin menee vain Helsingillä ja pääkaupinkiseudulla.

Raporttia lukiessa tulee miettineeksi, miten ihmeessä tästä selvitään.

Katse raportista kuntiin ja eduskuntaan.

Eduskunnasta ei puutu kunnanvaltuutettuja.

Nykyisessä hallituksessa heitä on ennätysmäärä – kaikkiaan 171 – ja edustettuina on 79 kuntaa. Sipilän hallituksessa kunnanvaltuutettuja oli 159.

Eduskunta on siten täynnä kunta-alan kokemusasiantuntijoita.

Miten tämä kokemus, tieto ja viisaus näkyvät kunta-asioiden hoidossa eduskunnassa?

Ei mitenkään.

Ylen haastattelemat Kyyjärven ja Mikkelin kunnanjohtajat antavat kovaa kritiikkiä politiikan ylätasolle. Molempien paikkakuntien talous on pahasti miinuksella.

Kahden kunnanjohtajan kommenteista kuultaa täysi turhautuminen valtakunnantason kuntapolitiikkaan. Tuskin väärässä, myös monen muun kunnanjohtajan suulla.

Puolueilta puuttuvat linjaukset, näkemykset ja uskallus, miten kuntatalouden ongelmat ratkaistaan, Kyyjärven ja Mikkelin kuntajohtajat kritisoivat.

Kovaa puhetta maakunnista.

Sotea eivät kunnat ratkaise. Eikä sote pelasta koko kuntataloutta.

Iso osa pienemmistä kunnista, niiden myötä kuntayhtymistä ja sairaanhoitopiireistä on jo uponnut syvään rahoitus- ja velkavajeeseen.

Tulevaisuus ei näytä sen paremmalta.

Kuntaliiton laskelmissa ikäihmisten palvelut lisääntyvät 60 prosentilla, lähes seitsemällä miljardilla vuoteen 2040 mennessä.

Vanheneva, sairastava Suomi on luonnonvoima, jolle sotekaan ei mahda mitään.

Mikkelin kaupunginjohtaja Timo Halonen kiteytti kriisin ytimen Ylen haastattelussa.

– Pitkittynyt soten odotus ehtii rampauttaa kuntatalouden pahasti, Halonen sanoo.

Vaikka sote tulisi samantien, Halosen mukaan korjausliikkeet eivät saa helpolla kiinni miinusmerkkistä kuntataloutta.

Missä jamassa kunnat ovat huhtikuussa 2021?

Tuolloin vietetään kuntademokratian kevättä. Millaisia kuntia uudet kuntapäättäjät saavat käsiinsä? Kuntavaaleihin on aikaa enää vuosi.

Köyhälle viikko on pitkä aika – nälkävuosi on jo ikuisuus.