1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Sastamala

Kunnostus aloittaa vanhan talon uuden elämän – rakennusten pelastajat haluavat säilyttää palan Vammalan entistä kauppalaa

Paljon vanhaa Vammalaa on purettu, mutta pankki, pappila, Kumi ja Jokisen talo on pelastettu yksityisin voimin.

Marttilankadun funkkistalo tunnetaan paikkakunnalla Sastamalan Kumina, jonka leluosastoa entiset lapset muistelevat kaiholla. Nyt Jarmo Nieminen kunnostaa vanhaa liikerakennusta huolella. Tulossa on muun muassa korkeaa ja avaraa galleriatilaa. Kuva: Anne Savin / Yle

Vanha talo Vammalan Marttilankadulla näyttää hiljaiselta, mutta sisällä paukkuu. Suojellussa funkkistalossa on tekeillä perusteellinen remontti.

Paikalliset tuntevat rakennuksen Sastamalan Kumin talona. Kulttuurihistorioitsijoille se edustaa “arkkitehtuuriltaan Vammalan kannalta ainutlaatuista 1930-luvun rakennustyyliä”.

– Tarkoitus on korjata rakennus niin, että funkkistalon tyyli säilyy. Se tarkoittaa muun muassa sileitä pintoja niin, ettei tehdä mitään kruusauksia, kertoo nykyinen omistaja Jarmo Nieminen.

Remontissa ulkoseinät, kiviportaat ja kaiteet säilyvät, mutta melkein kaikki muu laitetaan uusiksi. Esimerkiksi yläpohja puretaan kokonaan, ja yläkertaan tehdään korkeaa ja avaraa näyttelytilaa.

Yllätykset tuplasivat ennakkolaskelmat

Vammalassa eli nykyisen Sastamalan keskustassa on kunnostettu useita vanhoja taloja. Paljon on myös purettu: esimerkiksi punatiilinen mallastehdas, puuhuvila Aittalahden koulun naapurissa ja niin sanottu kiinanmuuri torin tuntumassa ovat enää vain vanhempien paikkakuntalaisten muistoissa.

Myös Jarmo Nieminen muistaa monet puretut talot ja halusi siksi vaimonsa Kirsi-Marjan kanssa pelastaa yhden jäljelle jääneistä. Hänen sanojaan lainaten "kun se kerran oli taloudellisesti mahdollista".

Niemisillä oli kansainvälisesti tunnettu, muun muassa palloventtiileitä valmistava Vexve. Yritys myytiin muutama vuosi sitten.

Sastamalan Kumin funkkistalosta on remontin kuluessa tullut vastaan melkoisia yllätyksiä.

– Talosta löytyi esimerkiksi aika paljon haitta-aineita. Muun muassa siksi kustannusarvio on lähes tuplaantunut. Henki on kuitenkin ollut koko ajan, että tehdään hyvin kun kerran tehdään, Nieminen kertoo.

Funkkistalo on keväällä vielä työmaana, mutta kesän aikana on määrä tulla valmista. Elokuuhun suunnitellaan taas Sastamalan Wanhat Talot -tapahtumaa, ja funkkistalo on yksi sen tutustumiskohteista.

Funkkistalo liittyy pian jo pelastettujen ketjuun

Kivenheiton päässä Niemisten funkkistalosta on toinen vanha liiketalo, Tyrwään Säästöpankin talo.

Sastamalalainen Erkki Asikainen ajeli kivisen pankin ohi parikymmentä vuotta sitten, ja kertoo silloin miettineensä, kukahan sen omistaa. Selvisi, että 1920-luvulla rakennettu talo oli roskapankin hallussa. Asikainen kiinnostui.

Hän on erikoishammasteknikko ja oli silloin vailla omaa vastaanottotilaa.

Erkki Asikainen on piirtäjä ja kirjailija Mauri Kunnaksen nuoruuden kaveri.

– Kun olin tehnyt kaupat kivipankista, näin Maurin tässä kadulla. Puhe meni suunnilleen niin, että sanoin ‘ostin tän’. Ja Mauri sanoi ‘nyt tais ratketa’. Oikein kuulin, kun Maurilla loksahti. Hän etsiskeli silloin pysyvää kotia Herra Hakkaraiselle.

Erkki Asikaisen kunnostaman kivipankin päädyssä lukee entiseen tapaan Tyrwään Säästöpankki. Jos on tutkinut Asikaisen nuoruuden kaverin Mauri Kunnaksen piirroksia, tietää että siellä voisi ihan hyvin lukea lukea myös "Assun Hammas" Kuva: Anne Savin / Yle

Hakkaraisen talo (siirryt toiseen palveluun) tuli sittemmin melkein vastapäätä Asikaisen kivipankkia. Hakkaraisen naapuriin taas tuli myöhemmin suomalaisen kirjan museo Pukstaavi (siirryt toiseen palveluun) (siirryt toiseen palveluun). Myös ne molemmat ovat vanhoja, kunnostettuja liikerakennuksia, ja niiden vieressä on edellä kerrottu Sastamalan Kumin talo.

"Vanhan kunnostus on kuin improvisaatioteatteria"

Asikainen valmistui, erikoistui 80-luvulla ja asettui kotiseudulle. Hän laski silloin markka-aikana, että tulisi maksaneeksi vastaanottotilastaan miljoonan vuokraa ennen kuin ehtisi eläkkeelle. Omaakin voisi maksaa.

– Tutun välittäjän kanssa mentiin katsomaan kivipankkia sisältä. Aloin lämmetä, en kuunnellut varoituksia. Niitäkin oli, mutta tutut sähkö-, putki- ja rakennusmiehet eivät pistäneet hanttiin. Pankki suostui lainaamaan rahat talon ostoon ja remonttiin.

Asikainen sanoo ajatelleensa alkuun vain "vuokrarahojen kotiuttamista", mutta paikkakuntalaiset näkivät hienon kulttuuriteon. Vanha pankki palasi arvoiseensa kuntoon, ja Asikainen sai Vammala-palkinnon.

Mies vertaa vanhan talon kunnostamista improvisaatioteatteriin. Onnistuneen lopputuloksen takasivat hyvä suunnittelija ja hyvät tekijät, ja isäntä itse pitäytyi omissa töissään.

– Kun täällä oli porukkaa kantamassa ulos iankaikkisen tomusta roinaa, mää istuin nukkekurssilla tekemässä pitsimekkoa sveitsinnukelle.

Asikainen kertoo, että viimeinenkin lainaerä talosta tulee maksuun syksyllä. Sitten se on kokonaan oma. Talossa on liikehuoneisto ja neljä asuntoa.

– Menen joka aamu seitsemältä kahveelle kylän äijien kanssa, ja tulen siittä tekeen rauhassa valkeeta vastaanoton kaakeliuuniin. Erikoishammasteknikko Erkki Asikaisen työstä vain pieni osa on ihmisten kanssa, suurin osa kuluu yksin näprätessä. Kuva: Anne Savin / Yle

1950-luvun alkupuolella syntynyt mies ei mieti eläkkeelle jäämistä, mutta muita suunnitelmia on paljon. Esimerkiksi tehdä kivipankkiin joskus myös oma asunto.

– Toisen kerroksen pankkisalissa on ollut sota-aikana puhelinsentraali ja aikanaan Tyrvään Sanomat. Olen ajatellut tehdä salista oman asuntoni. Yksi kohta siitä on jo valmis, se on sauna vanhassa pankkiholvissa.

“Huonokuntoinen mutta hyvä ryhtinen” Jokisen talo

Edelleen hiukan eteen päin, Puistokadun toisella puolella Kirkkokadun kulmassa on kunnostettu puutalo. Se on vielä kivipankkia vanhempi rakennus, jonka paikkakuntalaiset tuntevat Jokisen talona.

– Huonokuntoinen, mutta hyväryhtinen talo.

Se oli päällimmäinen vaikutelma, kun sastamalainen Olavi Prihti vaimonsa Arjan kanssa kävi katsomassa Jokisen taloa parikymmentä vuotta sitten.

– Talo oli alkuperäisessä muodossaan, eikä sinne onneksi ollut laitettu lastulevyjä eikä muoveja rakenteisiin.

Prihtit korjasivat puutalon vanhaa kunnioittaen ja myös he luottivat hyvään suunnittelijaan. Samaan aikaan, kun he kunnostivat Jokisen taloa, Vammalassa purettiin useita muita vanhoja rakennuksia. Näistä purkutaloista löytyi muun muassa peliovia ja sopivia lattia-aineita.

Olavi Prihti kertoo, että Jokisen talon tontti on aiemmin ulottunut Liekoveteen asti. Rakennuksia on ollut useita, ja niin myös paljon asukkaita kirkonrakentajista palvelusväkeen. Nyt kunnostetussa talossa on kolme kerrosta ja seitsemän asuntoa. Kuva: Anne Savin / Yle

– Talon ylin kerros oli yhä ihan kylmää sammalvinttiä. Sinne oli helppo rakentaa uutta asuttavaa tilaa, Prihti kertoo.

Nyt talossa on kolmessa kerroksessa yhteensä 750 neliötä. Huoneita on 17 ja huoneistoja seitsemän. Talossa on kaukolämpö, mutta myös kaikki 12 kaakeliuunia on kunnostettu toimiviksi.

Funkkistalon Niemiset aloittivat Tyrvään pappilalla

Kun Jokisen talolta jatkaa edelleen ohi kaksitornisen kirkon ja Vammaskosken sillan yli, löytää Tyrvään vanhaan pappilaan. Sen on pelastanut sama Niemisen pariskunta, joka nyt kunnostaa funkkistaloa. Rakkaus vanhoihin taloihin on pariskunnalle yhteistä.

Pappila oli ollut asumisen jälkeen virastona ja kerhotilana eikä sen kunto ollut kehuttava. Niemiset näkivät rapisevia rappauksia, nykyajan loisteputkia ja rehottavan takapihan, kun tulivat katsomaan rakennusta 2014. Näky oli lohduton.

Kuutisen vuotta myöhemmin Kirsi-Marja Nieminen kertoo pappilan ja pariskunnan kohtaamisesta.

Kirsi-Marja Nieminen kertoo, että pappilan sisäseinistä tehtiin kartoitus, jossa paljastui myrkynvihreitä seiniä. Niihin ei päädytty, vaan lähdettiin hakemaan 1920-luvun tyyliä ja siitä nykyaikaan sopivaa versiota. Kuva: Anne Savin / Yle

– Asuimme silloin pohjoisessa ja koti-ikävä tännepäin poltteli, kun näimme paikallislehdestä pappilan myynti-ilmoituksen. Tulimme katsomaan, teimme kaupat ja siitä alkoi perusteellinen remontti. Hiljalleen myös pappilan uusi elämä.

Kirsi-Marja Nieminen kertoo, että kyliltä kuului alkuun kaikenlaisia epäilyjä. Urakka näytti väliin aika toivottomalta, mutta lopulta remontti sujui sutjakkaasti. Töissä oli eri vaiheissa kaikkiaan noin 250 ihmistä.

– Tänne tuli aika pian semmoinen pappilan henki. Vastaava mestari kirjoitti seinälle punaisella ‘laatu’. Siinäkin näkyi se pappilan henki.

Kirsi-Marja Nieminen kertoo, että pappilan kunnostuksessa haettiin 1920-luvun tyyliä ja siitä nykyaikaan sopivaa versiota. Lopputulosta on luonnehdittu eläväksi kulttuuriteoksi.

Uuden elämän saanut pappila ei ole asuinrakennus, vaan Niemiset halusivat siitä toimivan talon muun muassa perhejuhlille, kulttuurille ja erilaisille tapahtumille. Tyrvään pappila avattiin kunnostettuna syksyllä 2017.