Päättäjät pelastavat nyt hiki otsalla kapitalismia, mutta mikään ei tunnu auttavan – Mitä viime päivien talous- ja rahapäätöksillä haetaan?

Koronavirus on syöksemässä maailmaa kovaa vauhtia kohti lamaa. Päättäjät ottavat toinen toistaan rajumpia keinoja käyttöön.

koronavirus
Pörssi
Thaimaalainen sijoittaja katseli pörssin valotaulua, jossa lähes kaikkien osakkeiden kurssit olivat pakkasella.Rungroj Yongrit / EPA

Maailmassa on enemmän rahaa kuin koskaan, ja keskuspankit syytävät sitä markkinoille lisää koronaviruksen vuoksi.

Viimeksi sunnuntai-iltana Yhdysvaltojen keskuspankki Fed ilmoitti satojen miljardien rahakoneen käynnistämisestä. Fed aloittaa massiivisen elvytyksen ja koronlaskun.

Tilanne on kuitenkin niin paha, että edes raha ei nyt auta pörsseissä. Keskuspankkien toimenpiteet eivät ole vaikuttaneet nimeksikään, ja paniikki jatkui maanantaina osakemarkkinoilla. Elvytyspaketti saattoi jopa olla liian iso – sijoittajat tulkitsevat, että tilanne onkin luultua huonompi.

Mitä jo tehdyillä taloustoimenpiteillä halutaan saavuttaa? Mitä riskejä niissä on? Mitä vielä voitaisiin tehdä lisää? Kokosimme listan.

Yritystuet

Kriisissä ratkaisevinta on, että yrityksillä on rahoitusta, vaikka ne joutuvatkin seisauttamaan toimintojaan. Muuten vaarana on konkurssiaalto ja paheneva työttömyys.

Suomessa hallitus kertoi maanantaina, että valtion erityisrahoitusyhtiö Finnveran rahoitusta pk-yrityksille nostetaan kahdesta miljardista neljään miljardiin euroon. Yritykset voivat myös lykätä verojen ja työeläkemaksujen maksamista.

Esimerkiksi Ruotsin valtio ottaa hoitaakseen yritysten palkkakulut kriisin ajaksi, jotta ihmiset eivät joudu työttömiksi. Tanska maksaa (siirryt toiseen palveluun) 75 prosenttia palkoista, jos yritys lupaa olla irtisanomatta työntekijöitään.

Monet maat ovat myös ilmoittaneet, että yritykset saavat lykätä veronmaksuaan kriisin yli.

Riski: Yritysten maksuhelpotukset auttavat niiden pystyssä pysymiseen, mutta niillä ei saada takaisin koronaviruksen aiheuttamia menetyksiä.

Voi hyvin olla, että kun toipuminen alkaa, osa yrityksistä palaa kriisiä edeltäneeseen kuntoonsa hyvin hitaasti, jos laisinkaan. Yrityselämää voidaan joutua tukemaan myöhemmin lisää.

Ravintola
Kahvilat sulkeutuivat viikonloppuna koko Ranskassa koronaviruksen vuoksi. Kuva Pariisista Montparnassen kaupunginosasta.Julien de Rosa / EPA

Arvopaperien osto-ohjelmat

Kun keskuspankki kertoo "käynnistävänsä markkinaoperaatioita", se tarkoittaa yleensä yritysten ja valtioiden velkapapereiden hankintaa pankin holveihin. Lainanottaja eli yritys tai valtio saa näin edullista rahaa.

Esimerkiksi Euroopan keskuspankki EKP suuntaa näitä velkapapereiden ostoja muun muassa maihin, jotka kärsivät eniten koronaviruksesta tai yrityksiin, jotka valmistavat taudin hoidossa tarvittavaa välineistöä.

Yhdysvaltojen 700 miljardin dollarin osto-ohjelmasta suurin osa menee valtionlainoihin ja loput valtiollisille asuntolainarahoittajille.

Riski: Keskuspankkien arvopaperishoppailu velkaannuuttaa taloutta ylipäätään. Kun väestö ikääntyy, julkisen talouden velkaantuminen uhkaa kasvaa kestämättömäksi.

Jos päälle iskee vielä lama, mistä velkainen yhteiskunta saa rahoitusta paisuvien julkisten menojen kattamiseksi?

Koronlasku

Koronlaskulla keskuspankki tekee rahan lainaamisesta halvempaa.

Edullisempien lainojen on tarkoitus saada yritykset ja yksityiset ihmiset kuluttamaan aiempaa enemmän. Viime vuosina koronlaskuilla ei ole ollut tätä vaikutusta juuri lainkaan.

Riski: Koronlaskujen sivuoireet ovat olleet näkyvissä jo joitakin vuosia. Kun korkoja on jouduttu laskemaan negatiivisiksi noususuhdanteessa, laskusuhdanteessa temppu ei enää toimi.

Perinteinen lainausbisnes ei tuo pankeille enää rahaa, koska nämä joutuvat miinuskorkojen aikana maksamaan talletuksistaan keskuspankkiin.

Yksityisiä asiakkaita ja yrityksiä matalat korot houkuttavat velanottoon. Riskinä on, että velkaa otetaan liian paljon tai väärästä syystä. Vaikka yritykset ovat ottaneet lisävelkaa, rahaa ei ole juuri valunut investointeihin vaan esimerkiksi ylimääräisiin osinkoihin.

EKP
Euroopan keskuspankin pääjohtaja Christine Lagarde kertoi rahapoliittisista päätöksistä lähes tyhjälle mediasalille viime torstaina.Armando Babani / EPA

Pankkien vakavaraisuudesta tinkiminen

Euroopan keskuspankki päätti viime viikolla, että liikepankkeilla ei tarvitse olla yhtä paljon pääomaa ja käteistä kuin niiltä tavallisesti edellytetään.

Jotta niiden maksuvalmius ei joudu uhatuksi, niillä täytyy olla hallussaan riittävästi varoja odottamattomien iskujen ja tappioiden kattamiseksi.

Vakavaraisuussääntöjen höllentämisellä huolehditaan pankkien kyvystä rahoittaa yrityksiä ja kotitalouksia. Näin yritetään lieventää pandemian negatiivisia talousvaikutuksia.

Riski: Euroopan talous näyttää jo suurelta osin pysähtyneen koronapandemian seurauksena. Tartuntojen laajuutta ja leviämisvauhtia Yhdysvalloissa ei tiedetä täsmälleen.

Saattaa olla, että pääomavaatimuksista tinkiminen tulee liian myöhään.

Esimerkiksi Italiassa pankit ovat nyt suuressa vaarassa kaatua. Italian hallitus suunnittelee laajoja lykkäyksiä velkojenmaksuun. Yritykset ja yksityiset kansalaiset voisivat lykätä lainanlyhennyksiään.

Jos pankit eivät saa saataviaan eikä hallitus tarvitsemiaan verotuloja, edessä voi olla finanssikriisi. Myös muilla euroalueen pankeilla, ennen kaikkea ranskalaisilla, on paljon saatavia Italian pankkijärjestelmässä.

Italia voikin vielä tarvita satojen miljardien eurojen tukipaketin ulkopuolelta.

Valuutanvaihtojärjestelyt eli swapit

Yhdysvaltain Fed sopi sunnuntai-iltana valuutanvaihtojärjestelystä, jossa dollarin vaihto- eli swap-hintaa alennetaan. Mukana ovat Euroopan, Englannin, Kanadan, Japanin sekä Sveitsin keskuspankit.

Valuutanvaihtosopimuksilla varmistetaan, että eri maiden pankit pystyvät lainaamaan dollareita edulliseen hintaan.

Yhdysvaltain dollareista on pulaa kansainvälisillä valuuttamarkkinoilla. Kun markkinoilla on häiriöitä ja dollarilainojen kustannukset kasvavat, Yhdysvaltain ulkopuolisten pankkien lainansaanti vaikeutuu.

Silloin pankit voivat kääntyä oman maansa keskuspankin puoleen. Kun keskuspankilla on valuutanvaihtojärjestely Fedin kanssa, tarvittua ulkomaanvaluuttaa voidaan järjestää liikepankeille tämän järjestelyn kautta.

Lentokone
Suurta osaa maailman lentoyhtiöistä uhkaa konkurssi koronaviruksen seurauksena lähikuukausina, alan järjestö varoitti maanantaina.Ronald Wittek / EPA

Suljetaanko pörssit?

Jos maailman osakemarkkinat romahtavat vielä nykyistä pahemmin, pörssit voidaan ääritapauksessa sulkea. Esimerkiksi Twitterissä monet analyytikot ja finanssialan edustajat ovat pitäneet ideaa esillä.

Uutistoimisto Bloombergin markkinatoimittaja pohtii kirjoituksessaan (siirryt toiseen palveluun), kannattaisiko pörssit sulkea kuten esimerkiksi 11. syyskuuta 2001 terrori-iskun jälkeen. Nyt, aivan kuten tuolloinkin, osakemarkkinoihin on iskenyt talouden ulkopuolinen kriisi ja sijoittajien luottamus on täysin nollissa.

Tarkkaa tilanneanalyysiä varten tarvittava data on myös heikoissa kantimissa: täsmällistä tietoa koronaviruksen sairastuttamien ihmisten määristä ei ole – puhumattakaan vaikkapa suojautumistoimista, joita vielä tarvitaan.

Danske Bankin ekonomisti Jukka Appelqvist selitti Ylen haastattelussa osakekurssien hurjaa alamäkeä ja hetkittäisiä nousuja sillä, että markkinat eivät "vain osaa arvioida epidemian aiheuttaman riskin suuruutta".

Voisi siis olla kannattavaa hengähtää hieman.

Aletaanko kansalaisille jakaa suoraan rahaa?

Ehdotukset "helikopterirahan" jakamisesta kansalaisille ovat viime aikoina saaneet tuulta alleen (siirryt toiseen palveluun) sen jälkeen, kun HongKong ilmoitti jakavansa (siirryt toiseen palveluun)asukkailleen yli tuhat euroa käteistä.

Nimensä mukaisesti helikopterirahan idea on ikään kuin tiputtaa kansalaisille rahaa taivaalta. Keskuspankki rahoittaisi kansalaisten kulutusta jakamalla näille rahaa tileille. Näin raha lähtisi kiertämään.

Helikopteriraha voisi korvata keskuspankin arvopaperiostoja, joilla on tuettu jäsenmaita ja pankkeja.

Tilanteessa, jossa ihmisiä kehotetaan välttämään lähikontakteja ja pysymään kotonaan, helikopteriraha tuskin toimii. Se voisi auttaa sitten, kun talous alkaa elpyä.

Tarvitaanko EU:lle turvaverkko?

Saksalaisen hallintokorkeakoulun johtavat tutkijat ehdottivat perjantaina julkistamassaan analyysissä (siirryt toiseen palveluun), että EU-maat käynnistäisivät yhdessä massivisen elvytyksen.

Jotta heikoimpienkin maiden tilanne saadaan turvatuksi, EU-valtioiden kannattaisi ekonomistien mielestä muodostaa keskinäinen turvaverkosto koronakriisiä varten. Turvaverkostossa jäsenmaat sitoutuisivat taloudelliseen yhteistyöhön muun muassa Euroopan vakausmekanismin ja Euroopan keskuspankin tukemina.

Euromaiden talousministerit keskustelevat elvytyksestä puhelinkokouksessaan maanantai-iltana. Esimerkiksi EU-parlamentin sosialistiryhmä S&D vaati kokouksen alla (siirryt toiseen palveluun) ministereiltä laajaa elvytysohjelmaa ja eurooppalaisen työttömyysvakuutusjärjestelmän luomista.

Lisää aiheesta:

Tukipaketit eivät auttaneet, pörssikurssit romahtivat – tässä Yle uutisten seuranta koronan monista talousvaikutuksista maanantailta

Kolme lääkäriä kertoo, miten pandemiaan on jo pitkään varauduttu – Kaikkia hoidetaan, mutta hoidettavat on pantava tärkeysjärjestykseen

Aiheesta voi keskustella kello 23.00:een asti.

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan

Uusimmat uutiset koronavirustilanteesta puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus