OAJ kertoo, mitä peruskoulujen sulkeminen tarkoittaa käytännössä – opetusta ei voida siirtää verkon kautta tapahtuvaksi sellaisenaan

Osa peruskouluista on siirtynyt opettamaan koululaisia etänä jo maanantaina.

koronavirus
Luokkahuone Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulussa Helsingissä.
Koulut sulkevat ovensa keskiviikkona.Jussi Nukari / Lehtikuva

Suomen hallitus linjasi tänään uusista toimenpiteistä koronaviruksen leviämisen hidastamiseksi maassa. Yhtenä toimena peruskoulut suljetaan.

Poikkeuksellisesti kuitenkin järjestetään esiopetus sekä perusopetuksen 1–3 luokkien lähiopetus niiden vanhempien lapsille, jotka työskentelevät yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittisillä aloilla. Lisäksi poikkeuksena järjestetään erityisen tuen päätöksen saaneiden oppilaiden lähiopetus sitä tarvitseville, kuitenkin niin että ne vanhemmat ja huoltajat, joiden on mahdollista järjestää lapsen hoito kotona, menettelevät näin.

Järjestely tulee voimaan keskiviikkona ja on voimassa 13.4.2020 saakka.

OAJ:n kehittämispäällikkö Jaakko Salo toteaa, ettei nykyisen kaltaista perusopetusta voi sellaisenaan siirtää verkon kautta tapahtuvaksi etäopetukseksi.

– Pelkästään se että kaikilla opettajilla ja oppilailla ei ole vaadittavia laitteita kotonaan, on yksi ongelma, Salo kertoo.

Normaalitilanteessa perusopetus on lähiopetusta jo lainsäädännön perusteella. Etäopetusta on aiemmin voitu järjestää yksittäiselle opiskelijalle erityiset opetusjärjestelyt mahdollistavalla pykälällä, jos oppilaan koulunkäynti on vaikka terveyssyistä estynyt.

Vallitsevassa koronatilanteessa Salo ei puhuisi etäopetuksesta, vaan korvaavasta opetuksesta. Korvaavasta opetuksesta ei ole kirjattu laissa. Kyse on poikkeusjärjestelystä, jolla siis poiketaan lain ja opetusuunnitelman mukaisesta tavanomaisesta opetuksen järjestämisestä.

– En siis kutsuisi sitä etäopetukseksi, jos oppilaille annetaan korvaavia tehtäviä.

Salo muistuttaa, että peruskoululaisilla on suuria eroja siinä, miten he pystyvät omaehtoisesti opiskelemaan vaikkapa kirjallisten ohjeiden pohjalta.

– Tällainen kotona tapahtuva korvaava opiskelu vaikuttaa varmasti peruskoululaisen oppimiseen. Sen korvaaviin toimiin on varauduttava poikkeustilanteen jälkeen, Salo sanoo.

Monissa kunnissa koululuokat ammottivat tyhjyyttään jo maanantaina, kun koululaisia neuvottiin jäämään kotiin. Yksi tällainen kaupunki oli Imatra.

Nainen omassa kodissa taulujen edessä
Äidinkielen lehtori Alli Laitinen.Marika Anttonen / Yle

Tyhjä luokka vastassa

Äidinkielen lehtori Alli Laitista odotti aamulla tyhjä luokkahuone Imatralla. Laitinen opettaa Kosken koulukeskuksessa 8.- ja 9.- luokkalaisia. Kaikki oppilaat olivat jääneet kotiin, koska Imatran kaupunki suositteli lasten jäämistä etäopetukseen.

– Osasin odottaa, että kaikki eivät ole koulussa, mutta siihen en varautunut, että ketään ei ole paikalla. Aika aavemaiselta koulussa näytti, kun siellä ei ketään ollut, Laitinen toteaa.

Normaalisti Laitisen pitämällä oppitunnilla on noin 15–20 oppilasta. Jos kouluun olisi tullut oppilaita, he olisivat tehneet samoja tehtäviä kuin kotiin jääneet.

Etäopetusta videoyhteydellä

Laitinen avasi aamulla videoyhteyden oppilaisiin.

– En odottanut, että sinne olisi liittynyt niin paljon oppilaita kuin mitä tuli. Osa varmasti nukkui vielä siihen aikaan.

Laitisen mukaan opettajilla on omat käytäntönsä etäopetukseen liittyen. Jotkut antavat jossakin paikassa koko viikon tehtävät Wilma-viestillä. Laitinen halusi kokeilla etäopetusta videoyhteydellä.

– Aika nopeasti huomasin, että se kannatti. Oppilaat toimivat ihan samalla tavalla kuin luokassa. He tykkäsivät jutella keskenään ja minun kanssa, se muuttui sosiaaliseksi kanssakäymiseksi. Luulen, että jos tämä tilanne jatkuu pitkään, se on todella tarpeellista.

Ainut poikkeus oli, että nyt olisi pitänyt olla suullisia esitelmiä, mutta oppilaat julkaisivat materiaalit nettiin ja niistä keskusteltiin.

Teknisiä ongelmia ei ollut, koska oppimisympäristöt ovat oppilaille jo tuttuja.

– Videoyhteyttä oli jo kokeiltu perjantaina. Viime viikolla varmistimme kaikilta oppilailta, että Wilma, sähköposti ja tunnukset toimivat.

Imatralla kaikille oppilaille riitti laitteet, kaikilla on omat henkilökohtaiset oppilaslaitteet.

Laitinen ei pidä kokeita äidinkielessä, joten hän ei osaa sanoa kokeiden järjestämisestä.

– Sähköiset järjestelmät kyllä mahdollistavat kokeiden järjestämisen.

Laitinen ei usko, että tilanne vaikuttaa ryhmätöiden tekemiseen, koska niitä voidaan tehdä digitaalisessa oppimisympäristössäkin.

Tärkeintä kohdata muita

Laitinen on ollut pitkään kiinnostunut digitaalisesta opettamisesta ja hänellä on kaikki opiskelumateriaalit digitaalisissa ympäristöissä.

– Meillä on aika isoja kokonaisuuksia äidinkielessä, joten oppilaat jatkoivat siitä, mihin on viime viikolla jääty.

Laitinen uskoo, että joillekin opettajille tilanne voi olla vaikea, koska digitaaliset ympäristöt eivät ole niin tuttuja. Koska aihe on todella pinnalla, Laitisen mukaan esimerkiksi sosiaalisesta mediasta löytää erilaisia ohjeita, miten etäopetusta voi järjestää.

– Olen kollegoille sanonut, että nyt kannattaa kokeilla, koska sille on aito tarve. Toivon, että tästä seuraa se hyvä, että ne ketkä eivät ole aiemmin uskaltaneet kokeilla kokeilisivat nyt digitaalisia oppimisympärsitöjä.

Laitista huolettaa ainoastaan se, miten opiskelijat pärjäävät ilman sosiaalista ympäristöä.

– Huomasin, että tärkeintä ei ollut, että opettaja kertoo tehtävänannon, vaan se, että oppilaat saivat kohdata toisensa.

Lue lisää: Etäopetuksessa koulu alkaa aamulla kuten tähänkin asti – rehtori: "Lapsille tiedoksi, että tämä ei ole lomaa"

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan

Uusimmat uutiset koronavirustilanteesta puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus