Professori: Koronaepidemia kestää Suomessa ainakin kesään, mutta ilmassa on vielä kaksi kysymysmerkkiä

Koronaepidemian kestoa ja voimakkuutta arvioidaan matemaattisten mallien avulla.

koronavirus
Sairaalahenkilökunta harjoittelee suojapukujen pukemista.
Kuopion yliopistollisen sairaalan työntekijä harjoitteli suojapukujen pukemista maaliskuun alussa.Sami Takkinen / Yle

Tässä artikkelissa käsitellään koronavirusepidemian keston mallintamista. Jos etsit uusinta ennustetta koronavirusepidemian kestosta ja voimakkuudesta, lue tämä keskiviikkona 18.3. julkaistu artikkeli.

Koronaviruksen ensimmäinen aalto voi jatkua Suomessa vielä ainakin kolme kuukautta, arvioi epidemioiden mallintamiseen erikoistunut Turun yliopiston professori Kari Auranen.

Epidemian kestoa pystytään arvioimaan, jos tiedetään kaksi tekijää. Tartuttavuusluku (R0-arvo) kuvaa sitä, montako tervettä ihmistä tartunnan saanut voi keskimäärin tartuttaa. Lisäksi tarvitaan tietoa siitä, kuinka nopeasti tartunta etenee ihmisestä toiseen.

Arviot koronaviruksen R0-arvosta ovat osuneet välille 2–3, eli yksi kantaja tartuttaisi keskimäärin ainakin kaksi muuta. Luku on saatu tarkastelemalla tartuntatapausten rajoittamatonta kasvua epidemian alkuvaiheessa Kiinan Wuhanissa.

– Suomessa on käytetty mallinnuksissa arvoa 2 tai vähän alle, koska meillä kontakteja on jo nyt rajattu aika paljon, Auranen kertoo.

Koronaviruksen tartuttavuuden kestoksi on arvioitu noin viikko. COVID-19 on siis voimakkaasti, mutta esimerkiksi kausi-influenssaan verrattuna suhteellisen hitaasti leviävä virus.

Jos mitään ei olisi tehty...

Jos mitään ei olisi tehty, koronavirus olisi matemaattisten mallinnusten mukaan pyyhkäissyt Suomen yli voimakkaana, 2–3 kuukauden mittaisena aaltona. Sen huippu osuisi mahdollisesti huhtikuun ensimmäisille viikoille.

Enimmillään yli puolet väestöstä voisi saada tartunnan – tosin heistä suurin osa lieväoireisena.

Nyt kun koronaviruksen leviämistä on alettu rajoittaa, epidemia heikentyy ja pidentyy. Sosiaalisten kontaktien välttäminen ja muut rajoitukset alkavat näkyä tartuntaluvuissa 2–3 viikon viiveellä.

– Tartuntoja tulee vähemmän, mutta tilanne myös kestää kauemmin, eli ainakin kolme kuukautta, tilastotieteen professori Auranen sanoo.

Kaksi suurta kysymysmerkkiä

Mallinnusten suhteen ilmassa on kuitenkin vielä kaksi suurta kysymysmerkkiä. Toinen niistä on, kuinka suuri osuus tartunnan saajista on oireettomia. Todennäköisesti saamme tietää vasta epidemian jälkeen mahdollisesti tehtävillä vasta-ainetesteillä, kuinka suuri osa meistä oikeasti sai tartunnan.

Toinen kysymysmerkki on lasten alttius saada koronavirustartunta ja tartuttaa tauti eteenpäin. Tavallisessa kausi-influenssassa lapset ovat alttiita sekä saamaan että tartuttamaan infektiota.

– Koronan tapauksessa lasten sairastumiset ovat olleet lieviä, minkä vuoksi leviämisherkkyydestä ei ole saatu niin paljon tietoa. Pahin mahdollinen skenaario on, että lapset ovat yhtä tartuttavia kuin aikuisetkin.

"Ei välttämättä niin järeä toimi kuin kuulostaa"

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa laaditaan parhaillaan uusia mallinnuksia koronavirusepidemian kestosta ja voimakkuudesta. Maanantaina hallitus ilmoitti voimakkaista uusista toimenpiteistä taudin rajoittamiseksi. Niiden vaikutusta epidemiaan ei tiedetä etukäteen tarkasti.

Joitakin vastauksia voi löytää Aurasen ja hänen kollegoidensa 12 vuotta sitten keräämästä aineistosta, joka on ahkerassa käytössä tälläkin viikolla. Siinä selvitettiin kyselytutkimusten avulla, kuinka paljon ihmisillä on kontakteja eri-ikäisiin ihmisiin.

– Sen perusteella esimerkiksi koulujen sulkeminen ei välttämättä ole niin järeä toimi kuin miltä se kuulostaa. Sen vaikutus kontaktien rajoittamiseen riippuu lasten muiden kontaktien määrästä, kuten siitä, pysyvätkö he kotona vai menevätkö isovanhempien luo.

Taudin leviämistä voi mallintaa myös mikrosimulaatioiden avulla. Niissä tartuntoja simuloidaan esimerkiksi perheiden tai työpaikkojen tarkkuudella. Koronaepidemiaa on ainakin alustavasti mallinnettu tällä menetelmällä myös Suomessa.

Matematiikkaa on käytetty epidemioiden mallintamiseen jo pitkään (siirryt toiseen palveluun). Tässä Washington Postin jutussa (siirryt toiseen palveluun) leviämistä on havainnollistettu myös graafisilla simulaatioilla.

Rohkaisevia tuloksia Kiinasta

Maaliskuun alussa julkaistu mallinnus antoi varsin rohkaisevia arvioita siitä (siirryt toiseen palveluun), kuinka vaikuttavia valtion määräykset ja ihmisten omaehtoiset ratkaisut voivat olla epidemian taltuttamisessa. Tutkimuksessa laskettiin kolme vaihtoehtoista skenaariota epidemian kestolle Kiinan Wuhanissa.

Jos leviämistä ei rajoitettaisi mitenkään, tauti olisi ollut huipussaan nyt ja jatkuisi kesään asti. Ihmisten vapaaehtoisilla toimilla, kuten sosiaalisten kontaktien välttämisellä epidemia jatkuisi pidempään, mutta sen jyrkin huippu tasoittuisi huomattavasti. Paras tulos saataisiin, jos ihmisten omaehtoisia reaktioita tuettaisiin hallinnon päätöksillä, kuten karanteenilla ja liikkumisrajoituksilla.

Kiinan viranomaisten antamien lukujen perusteella (siirryt toiseen palveluun) epidemia on pystytty taltuttamaan samaan tahtiin kuin parhaassa mallinnuksessa: uusia tautitapauksia on jo jonkin aikaa raportoitu alle sadan tapauksen päivätahtia.

Vastaavasti ainakin Britanniassa valtio on tietoisesti välttänyt kaikkein kovimpia keinoja epidemian rajoittamisessa. Saarivaltiossa on suunniteltu päästää COVID-19 leviämään hallitusti siten, että saavutettaisiin laumaimmuniteetti (siirryt toiseen palveluun).

– Ihmisillä ei luultavasti ole immuniteettia koronavirusta vastaan. Britanniassa on ainakin toistaiseksi pyritty tuottamaan hallitusti laumaimmuniteetti siltä varalta, että koronavirus ei häviä maailmasta tämän pandemian jälkeenkään, Auranen selventää.

Pääministeri Sanna Marinilta (sd.) kysyttiin maanantaisessa tiedotustilaisuudessa myös Suomen kantaa Britannian laumasuojastrategiaan. Marinin mukaan Suomi ei ole noudattanut vastaavaa linjaa, vaan tehnyt päätöksiä ajankohtaisen tilanteen ja asiantuntija-arvioiden pohjalta.

Lue myös:

Kolme lääkäriä kertoo, miten pandemiaan on jo pitkään varauduttu – Kaikkia hoidetaan, mutta hoidettavat on pantava tärkeysjärjestykseen

Epäiletkö koronavirusta? Tee nettitesti viranomaisten laatimassa Omaolo-palvelussa

Lue myös Ylen päivittyvä artikkeli: Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Aiheesta voi keskustella keskiviikkoon kello 23.00:een asti.

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan

Uusimmat uutiset koronavirustilanteesta puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus