1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. koronavirus

Analyysi: Suomi siirtyy nopeasti poikkeusoloihin – kansalaisten kriisivalmius ja erilaisen kohtelun sietäminen joutuvat tosi koetukselle

Valtiojohdolta tuli vahva viesti: nyt on tosi kysymyksessä. Päätösvaltaa keskitetään ministeriöihin ja hallitukselle.

koronavirus
Anna-Maja Henriksson, Katri Kulmuni ja  Sanna Marin.
Hallitus yhdessä presidentin kanssa päätyi julistamaan Suomeen poikkeusolot huhtikuun puoliväliin asti.Antti AImo-Koivisto / Lehtikuva

Poikkeusolot. Sana kuulostaa dramaattiselta ja myös on.

Koronaviruksen vuoksi hallitus on puuttumassa kansalaisten perusoikeuksiin yhteiskunnan toiminnan turvaamiseksi. Ensimmäistä kertaa sotien jälkeen. Tilanne on ainutlaatuinen.

Poikkeusoloja ei määrätty voimaan esimerkiksi Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökokouksen turvaamiseksi Helsingissä 1975, vaikka pääkaupunki vilisi valtioiden johtajia. Poikkeusoloista ei puhuttu lintuinfluenssan eikä sikaflunssan yhteydessä.

Nyt siis jokin on toisin kuin aiemmin.

Hallitus on edennyt vaiheittain, nyt loikka on ainutlaatuinen

Hallitus ja presidentti ovat poikkeusolojen julistamisesta yhtä mieltä. Viime viikon alustavien keskustelujen perusteella eduskunta hyväksynee ratkaisun.

Koronaviruksen torjunnassa on edetty vaiheittain. Torjuntakeinoja ei ole rysäytetty kerralla vaan niin, että keinot on hallitusti pystytty ottamaan käyttöön. Vasta viruskriisin jälkeen tiedämme, toimiko valtiojohto oikein ja oikea-aikaisesti.

Kriitikot ovat vaatineet nopeampia ja järeämpiä toimia. Nyt valtiojohto otti todella suuren loikan. Nykyajan poliittinen historia ei ole enää entisensä.

Koulut suljetaan keskiviikkona, päiväkodit yritetään pitää auki. Julkiset kokoontumiset rajataan kymmeneen ihmiseen. Turhaa oleilua yleisillä paikoilla kehotetaan välttämään.

Kaupassa ja apteekissa saa käydä.

Poikkeusolojen tarkoitus on turvata se, että terveydenhoitojärjestelmä kestää koronaviruksen. Siis: Hyväkuntoiset nuoret ja työikäiset sairastavat kotona. Vanhukset ja vakavat sairaustapaukset saavat tarvitsemansa hoidon.

Ihmisten arkeen puututaan, jotta sairaanhoito turvataan

Käytännössä kaikkien ihmisten arkeen kajotaan. Poikkeuksellisilla määräyksillä yritetään varmistaa, että terveydenhoito pystytään takaamaan heille, jotka sitä tarvitsevat.

Nyt yhteiskunnan toimet keskittyvät ensisijaisesti kansalaisten terveyden turvaamiseen. Seuraava vaihe on ihmisten ja yritysten arjen toimeentulon turvaaminen. Siis miten yritykset pystyvät maksamaan palkkoja ja ihmiset maksamaan asuntolainansa.

Poikkeusoloissa ihmisiä kohdellaan eri lailla

Ensimmäistä kertaa koronakriisissä mitataan laajemmin kansalaisten sietokykyä. Jonot vessapaperihyllyllä ovat pientä tähän verrattuna.

Ensimmäistä kertaa hallitus on julistanut, että nyt – poikkeusoloissa – ihmisiä kohdellaan eri lailla, kaikkien yhteiseksi hyväksi.

Kun koulut suljetaan, osa kansalaisista joutuu tekemään suuria muutoksia elämäänsä, jotta pienimmät koululaiset saavat tarvitsemansa huolenpidon, ruoasta alkaen.

Toisaalta taas osa pienimmistä koululaisista saa opetusta kouluissa ykkösluokalta kolmenteen luokkaan. Syy tähän on, että näiden lasten vanhemmat toimivat yhteiskunnan kannalta kriittisillä aloilla, kuten esimerkiksi sairaanhoitajina ja lääkäreinä.

Tosin näitä samoja hoitajia ja lääkäreitä tulevat todennäköisesti koskemaan poikkeukset työaikalain ja lomien säädöksistä. Luvassa voi olla pahimmillaan työtä vuorotta ja lomitta.

Nyt nähdään, onko suomalaisilla kykyä toimia yhteiseksi hyväksi.

LUE LISÄÄ:

Kolme lääkäriä kertoo, miten pandemiaan on jo pitkään varauduttu – Kaikkia hoidetaan, mutta hoidettavat on pantava tärkeysjärjestykseen

Hallitus päätti pitkästä listasta toimia koronaviruksen torjumiseksi – lue tästä kaikki hallituksen päätökset

Sauli Niinistö vetoaa toisista välittämiseen: "Me tarvitsemme toisiamme"

Voiko hengityssuojaimen desinfioida uunissa? Uskallanko ilmoittautua jumpparyhmään syksyksi? Tässä vastaukset yli 130 koronakysymykseen

Lue seuraavaksi