Uhkailua ja kiirettä, eikä poliisi aina ota eläinrikoksia vakavasti: suurin osa valvontaeläinlääkäreistä kokee voimattomuutta

Yli 70 prosenttia valvontaeläinlääkäreistä sanoo SEY:n selvityksessä, ettei poliisi tunne eläinsuojelulakia riittävästi.

eläinsuojelu
Kati Lehtimäki ja hevonen
Entinen valvontaeläinlääkäri Kati Lehtimäki tekee nyt praktikkoeläinlääkärin työtä. “Eläinsuojelun ja valvontaeläinlääkäreiden ongelmat ovat olleet vuosia tiedossa. En ymmärrä, miksi tilanteeseen ei puututa.”Jani Aarnio / Yle

Navetasta löytyi 200 kuollutta nautaa, ja elävätkin piti lopettaa välittömästi. Poliisin mukaan törkeästä eläinsuojelurikoksesta epäillyt ovat kokeneita tilallisia, jotka ovat pitäneet maatilaa Lapissa vuosia.

Maaliskuussa uutisoitu tapaus sai monet kysymään, miten näin pääsi jälleen käymään.

Tarvittaisiin sosiaaliviranomaista tai päihdetyöntekijää, emmekä me pysty aina auttamaan edes eläimiä.

Kati Lehtimäki

Yhdellä valvontaeläinlääkärin tarkastuskäynnillä isäntä haki haulikon esiin kesken tarkastuksen. Toista valvontaeläinlääkäriä uhattiin puukolla. Kolmas saa tappouhkauksia somessa.

Vuosia valvontaeläinlääkärin työtä myös aluehallintovirastossa tehnyt henkilö kertoo, että väkivallan uhka on tarkastuskäynneillä arkea.

Itä-Suomen alueella työskentelevä valvontaeläinlääkäri ei esiinny jutussa omalla nimellään oman turvallisuutensa ja asioiden arkaluontoisuuden vuoksi.

– Me olemme ne pahikset näissä jutuissa. Kukaan tilallisista tai lemmikinomistajista ei ilahdu, kun tulemme tarkastuskäynnille. Meitä vihataan.

SEY Suomen eläinsuojelu ry:n selvityksestä käy ilmi, että suurin osa valvontaeläinlääkäreistä kokee työssään voimattomuuden tunnetta. Ei ole tarpeeksi resursseja eli valvontaeläinlääkäreitä. On niin paljon tarkastuksia, ettei kaikkia ehditä suorittaa.

Pirkanmaalla valvontaeläinlääkärin työtä tehnyt Kati Lehtimäki tunnistaa riittämättömyyden tunteen.

– Jos eläimellä on hätä, yleensä ihmiselläkin on. Paikalle tarvittaisiin sosiaaliviranomaista ja psykologia tai päihdetyöntekijää, emmekä me pysty aina auttamaan edes eläimiä, Lehtimäki sanoo.

Tappouhkaukset kuin osa työtä

Suurin osa valvontaeläinlääkäreistä on nuoria naisia. Osa on tehnyt työtään vasta muutamia vuosia. Tarkastuksia kodeissa ja tuotantotiloilla tehdään usein yksin.

Samaan aikaan niin lastensuojelua kuin poliisityötäkin tehdään aina pareittain.

Pienillä paikkakunnilla valvontaeläinlääkärit tunnetaan ja asiakas voi tulla vastaan vaikka kaupassa. Numerot ja nimet löytyvät netistä.

Suomessa on tällä hetkellä enintään 70 virkaa valvontaeläinlääkäreille.

Epäilyyn perustuvia eläinsuojelutarkastuksia on vuosittain noin 6 500.

– Selkein ratkaisu eläinsuojelun ongelmiin olisi valvontaeläinlääkäreiden määrän lisääminen. Kun työtä tehtäisiin pareittain, tarkastuskäynnit ja niihin liittyvä hallinnollinen työ nopeutuisivat, Itä-Suomessa toimiva valvontaeläinlääkäri toteaa.

Hän kertoo, että tappouhkauksia ja solvaamista on pidetty ikään kuin osana viranomaistyötä.

– Mutta kun vieraaseen kotiin tarkastuskäynnille menee 50-kiloinen nainen, kyse voi oikeasti olla hengenvaarasta. Ei sellaista voi pitää tavallisena osana työtä.

Kati Lehtimäki ja hevonen
"Tarvitsemme Suomeen eläinsuojelurikoksiin erikoistuneiden poliisien lisäksi myös erikoistuneita syyttäjiä", Kati Lehtimäki sanoo.Jani Aarnio / Yle

Kun eläimellä on hätä ja siitä tehdään ilmoitus, valvontaeläinlääkäri on se viranomainen, joka tarkastusta lähtee tekemään.

Ennen käyntiä tehdään riskiarvio: onko syytä epäillä, että tarkastuskäynnillä voisi käydä jotakin?

– Ihmisistä ei vain voi tietää. Vaikka kaksi ensimmäistä tarkastuskäyntiä olisikin sujunut hyvin, kolmannella kerralla voi tulla nyrkistä silmään. Näin on käynyt minullekin, Itä-Suomessa toimiva valvontaeläinlääkäri kertoo.

Uskallusta puuttuu, vastuu painaa

Jos eläinten kohtelu on huonoa ja eläimet kärsivät, valvontaeläinlääkäri voi turvautua kiireellisiin toimenpiteisiin. Itä-Suomessa työtään tekevän valvontaeläinlääkärin mukaan ongelmana on se, kuinka moni uskaltaa niitä käyttää.

Kiireelliset toimenpiteet tarkoittavat esimerkiksi ruuan tuomista tilalle, eläinten myymistä tai viemistä teuraaksi tai eläimen lopettamista heti paikan päällä.

Valvontaeläinlääkäri toteaa, että osa ammattilaisista välttelee esimerkiksi eläinten lopettamista, koska eläinten omistajat yleensä valittavat päätöksistä.

– Kun kyse on tilallisen koko elinkeinosta, uskallusta voi puuttua, valvontaeläinlääkäri kertoo.

Poliisilla ei tarpeeksi osaamista

Valvontaeläinlääkäreiden työkuormituksen ja kiireen lisäksi eläinsuojeluongelmien toinen puoli liittyy poliisityöhön.

Yli 70 prosenttia valvontaeläinlääkäreistä kertoo SEY Suomen eläinsuojelu ry:n selvityksessä, ettei oman alueen poliisi tunne eläinsuojelulakia tarpeeksi hyvin.

Ruokaviraston eläinten hyvinvoinnin ja tunnistamisen yksikön ylitarkastaja Taina Mikkonen toteaa, ettei kyselyn tulos yllätä.

Ruokavirasto on Suomessa korkein eläinsuojeluvalvonnasta vastaava viranomainen maa- ja metsätalousministeriön lisäksi.

– Edelleen on alueita, joilla poliisi ei aina miellä itseään eläinsuojeluviranomaiseksi, Mikkonen toteaa.

Toni Lahtinen ja Rokka tutkimassa kiinalaisfirman konttia.
Toni Lahtinen tunnetaan Team Rokan perustajana. Team Rokka taistelee norsujen salametsästystä vastaan kouluttamalla koiria tunnistamaan salakuljetettavaa norsunluuta.Yle Kuvapalvelu

Kun valvontaeläinlääkäri huomaa, että eläinsuojelulakia rikotaan, tämän on viipymättä ilmoitettava asiasta poliisille. Poliisin vastuulla on aloittaa esitutkinta ja määritellä, onko kyse esimerkiksi eläinsuojelurikkomuksesta tai rikoksesta.

SEY:n selvityksen tehnyt entinen poliisi Toni Lahtinen koetti aikanaan saada poliiseja erikoistumaan eläinsuojelutapauksiin. Ideaa ei vielä tuolloin otettu innolla vastaan.

Lahtinen on seurannut suomalaista eläinsuojelututkintaa vuosia.

– On tapauksia, joissa valvontaeläinlääkäri on ilmoittanut poliisille epäillyistä eläinsuojelurikoksista useita kertoja. Poliisi ei ole kuitenkaan reagoinut.

Lahtinen antaa esimerkin.

Pohjois-Pohjanmaan käräjäoikeus käsitteli (siirryt toiseen palveluun) viime vuonna tapauksen, jossa lähes 200 lammasta oli pidetty osan aikaa ilman ruokaa ja vettä. Koirat pääsivät lampaiden ja karitsoiden kimppuun ja eläimiä pidettiin tiloissa, joissa ne saattoivat esimerkiksi pudota lattian läpi tai astua nauloihin.

Eläimillä ei ollut suojaa sateelta tai tuulelta ja tilalta löytyi myös kuolleita lampaita tai karitsoja useilla käynneillä.

Tarkastuskäyntejä tilalle oli tehty lähes seitsemän vuoden aikana ainakin 25. Poliisille oli ilmoitettu lain epäillystä rikkomisesta useita kertoja, alkaen vuodesta 2012. Poliisi ei reagoinut.

Poliisin pitäisi alkaa tutkia tilannetta heti, kun viranomainen epäilystä ilmoittaa. Silti näin ei aina tapahdu.

– Vasta kun paperiin oli kirjoitettu sana tutkintapyyntö, poliisi lähti selvittämään asiaa. Tämähän on laiton käytäntö, jo ilmoitukseen pitäisi reagoida, Lahtinen toteaa.

Laittomasti maahan tuotuja koiranpentuja
Poliisin kuvassa laittomasti maahan tuotuja pentuja.Poliisi

Eläinsuojelupoliisi halutaan valtakunnalliseksi

Myös poliisilla on paljon töitä ja liian vähän resursseja. Kun pinossa on murhia, pahoinpitelyjä ja raiskauksia, eläinsuojelurikos jää muiden tapausten jalkoihin.

Tähän auttaisivat eläinsuojelurikoksiin nimitetyt poliisit.

Helsinkiin reilu vuosi sitten perustettu maan ensimmäinen eläinsuojelurikoksiin erikoistunut tutkintayksikkö on saanut jo palkintoja ja kiitosta.

Kun eläinsuojeluun on omat korvamerkityt poliisinsa, viranomaisyhteistyö nopeutuu. Poliisi voi olla tarkastuskäynneillä mukana jo alkuvaiheessa, ja jos rikoksen tunnusmerkit täyttyvät, dokumentointi voidaan aloittaa heti.

Poliisin erikoistuminen myös varmistaisi, että eläinten kokemaan kärsimykseen suhtaudutaan tarpeeksi vakavasti ja esitutkinta tehdään huolella.

– Koska poliisilla ei aina ole tarpeeksi osaamista eläinsuojelurikoksen tunnusmerkeistä, osa tapauksista luokitellaan lieviksi, vaikka ne olisivat vakavampia, Lahtinen toteaa.

Rikoskomisario Anne Hietala, eläinrikosyksikkö, Helsingin poliisi
Helsingin eläinsuojelupoliisin tutkintaryhmän tutkinnanjohtaja Anne Hietala tietää kokemuksesta, että eläinsuojelurikosten käsittely nopeutuu ja tehostuu, kun työtä tekee asiaan erikoistunut poliisi.Kristiina Lehto / Yle

Poliisin esitutkintamateriaali toimii tuomioistuimissa tapauksen pohjatietoina. On siis esitutkinnasta kiinni, saako syyttäjä tapauksesta tarpeeksi tietoa.

Helsingin eläinsuojelupoliisin tutkintaryhmän tutkinnanjohtaja Anne Hietala sanoo, ettei eläinsuojelu vaatisi välttämättä sen enempää poliiseja, vaan töiden uudelleen organisointia.

– Kroonistuviin ongelmatapauksiin saadaan poliisin läsnäololla ryhtiä ja tehokkuutta. Kun mukana tarkastuskäynnillä on poliisi, tilanteessa on tuntua, että nyt viranomainen on tosissaan ja korjaustoimet on tehtävä, Hietala sanoo.

Joka neljäs tarkastuksista on uusintakäynti, jolla tarkastetaan, onko annettuja määräyksiä noudatettu.

Miksi eläinsuojelupoliisi ei sitten ole jo valtakunnallinen? Valvontaeläinlääkäreiden työn ongelmat ovat olleet jo vuosia tiedossa.

– Jos maa- ja metsätalousministeriö tietää ongelmat, miksi sieltä ei ole jo kymmenen vuotta sitten tullut korvamerkittyä rahaa eläinsuojelupoliisin järjestämiseksi, Toni Lahtinen kysyy.

hevonen
Tuotantoeläimiä koskevissa rikoksissa korostuvat kaltoinkohdeltuina erityisesti naudat. Myös hevostapauksia päätyy säännöllisesti oikeuteen saakka.Jani Aarnio / Yle

Uusi laki eduskunnalle vuoden päästä

Sisäministeriö on vastaanottanut SEY:n selvityksen Helsingin eläinsuojelupoliisin mallin laajentamisen tärkeydestä. Varsinaisia päätöksiä asiasta ei ainakaan nopeasti ole tulossa.

Hallituksen hajoamiseen päättynyt uuden eläinten hyvinvointilain valmistelu on kesken. Eläinsuojelupoliisista tai valvontaeläinlääkäreiden määristä ei laissa päätetä.

Maa- ja metsätalousministeriön erityisasiantuntija Tiina Pullola kertoo, että hallituksen esitys eläinten hyvinvointilaiksi on tarkoitus antaa eduskunnalle kevätistuntokaudella 2021.

Uuteen lakiin on kirjattu joitakin parannuksia valvontaan. Lain mukaan valvontaviranomainen voisi esimerkiksi vaatia uusintatarkastuksista eläinten omistajalta maksun, jos annettuja ohjeistuksia tai määräyksiä ei ole noudatettu.

kissa ja eläinlääkäri
Pieneläimiä koskevat eläinsuojeluongelmat liittyvät muun muassa kissojen puolivillien populaatioiden ja koirien pentutehtailun määrän kasvuun.Jani Aarnio / Yle

Säästöjä vai lisärahaa?

Maa- ja metsätalousministeriö on perustamassa eläinlääkintähuoltolain uudistamista pohtivan työryhmän. Tarkoituksena on muun muassa pohtia kunnaneläinlääkäreiden valvontatehtävien rahoitusta ja organisointia.

Kunnat saavat periä valtiolta korvauksia kunnaneläinlääkäreiden tarkastuksista, ja osassa maata valvontaeläinlääkärit ovat voineet työskennellä jo pareina.

Neuvotteleva virkamies Kajsa Hakulin kertoo, että parityöskentely on aiheuttanut korvauksiin kasvua, jota ei ole laskettu valtionbudjettiin.

– Kunnat päättävät valvontaeläinlääkäreiden määristä itse. Valtio ei siihen voi vaikuttaa. Valtio vain korvaa valvontaeläinlääkärimenoja kunnille, Hakulin toteaa.

Työryhmän esityksen on määrä valmistua syyskuussa 2021.

Luvassa on joko kustannusten nousun hillitsemistä koskevia toimenpiteitä tai lisämäärärahan sisällyttäminen talousarvioon.

Voit keskustella aiheesta ke 22.4. klo 23 asti.

Lue lisää:

Asiantuntija eläinsuojelurikoksista: "Ulostetta voi olla puoli metriä ja ruoka homeessa" – katso, milloin rikoksista rangaistaan ja milloin ei

Solvauksia, tappouhkauksia… "Maria" valvoo, että eläimet voivat hyvin, mutta itse hän pelkää kotonaankin

Poliisi löysi noin 200 kuollutta nautaa, noin 30 huonokuntoista eläintä piti lopettaa