Analyysi: Koronavirus mullisti kerralla hallituksen pelikentän ja sotki keskeneräisen palkkakierroksen

Eripuraiset työmarkkinajärjestöt kootaan nyt ratkaisemaan käsillä olevaa koronakriisiä, kirjoittaa Ylen politiikan toimittaja Robert Sundman.

koronavirus
Kuvassa on Jyri Häkämies ja Jarkko Eloranta.
Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies ja Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta ovat mukana etsimässä keinoja koronavirustilanteen talouteen aiheuttaman iskun pehmentämiseksi.Vesa Moilanen & Markku Ulander / Lehtikuva, kuvankäsittely: Silja Viitala / Yle

Keskusta suhtautui penseästi veronkorotuksiin, vasemmalle nojaavat puolueet taas menoleikkauksiin. Syntyi Antti Rinteen ja Sanna Marinin (sd.) hallitusten liima: 75 prosentin työllisyystavoite.

Mitä korkeampi työllisyys, sitä enemmän rahaa valtion kassassa. Ei tarvitse leikata eikä korottaa, silti kaikki ovat tyytyväisiä.

Tavoitteeseen on kohdistunut epäluuloja. Onko se sittenkin liian kunnianhimoinen? Hallitus on saanut tiuhaan vakuutella epäilijöille, että kevään kehysriihi ja syksyn budjettiriihi tuovat mukanaan riittävät toimet työllisyysasteen nostamiseksi.

Eilen maanantaina pääministeri Marin ilmoitti, ettei työllisyystavoite näissä olosuhteissa pidä. Koronavirus vei Suomen poikkeusoloihin ja mullisti myös hallituksen talouspolitiikan.

Keskustan pää-äänenkannattaja (siirryt toiseen palveluun)Suomenmaa kuvailee, että hallitusohjelma heitettiin käytännössä sivuun (siirryt toiseen palveluun). Kehysriihen agenda menee siis täysin uusiksi.

Keskusjärjestöt lupaavat tarttua toimeen

Ratkaisu saa tukea myös oppositiosta.

– Perussuomalaisille on selvää, että hallitusohjelman tavoitteet työllisyyden ja julkisen talouden tasapainon osalta on haudattava, emmekä tule hallitusta tästä moittimaan, kirjoitti perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho Facebookissa.

Hallitukselle ensisijaista onkin tehdä kaikki voitava työpaikkojen pelastamiseksi. Apuun rientävät nyt myös työmarkkinakeskusjärjestöt, vaikka ne ovat nokitelleet toisiaan koko pitkän, kuukausia jatkuneen liittokierroksen ajan.

Mallia haetaan muista pohjoismaista. Esimerkiksi Tanskassa järjestöt ovat ojentaneet kätensä, jotta koronaviruksen iskua talouteen voisi edes jotenkin pehmentää.

Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK, Toimihenkilökeskusjärjestö STTK, korkeakoulutettujen Akava, Elinkeinoelämän keskusliitto EK ja Kuntatyönantajat (KT) lupasivat maanantaisessa kannanotossaan käärivänsä hihat ja ryhtyvänsä toimiin.

– Valmistelemme lähiaikoina esityksiä toimista ja toivomme maan hallituksen tarttuvan niihin, järjestöjen puheenjohtajat kirjoittivat.

Työministeri Haatainen: Työmarkkinat on viritettävä kriisivalmiuteen

Keskustelua järjestöjen ja hallituksen välillä käytiin jo maanantai-iltana.

– Kävimme vakavan, mutta ratkaisuhenkisen keskustelun työmarkkinajärjestöjen ja SY:n (Suomen Yrittäjät) kanssa Suomen tilanteesta. Nyt on laitettava erimielisyydet syrjään, rakennettava silta yli akuutin kriisin ja turvattava yritysten toimintaedellytykset, työpaikat ja ihmisten toimeentulo, pääministeri Marin twiittasi illalla.

Työtä tekevät nyt järjestöjen lisäksi keskeiset ministeriöt, siis valtiovarainministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö.

Työministeri Tuula Haatainen viestitti maanantai-iltana, että työmarkkinat on viritettävä kriisivalmiuteen. Mitä tämä käytännössä tarkoittaa?

Neuvotteluissa on tarkoitus hakea keinoja ainakin työnantajien sosiaalivakuutusmaksujen jaksottamiseen ja helpottamiseen. Myös työelämän lainsäädäntöön etsitään joustoja. Voitaisiinko yhteistoimintamenettelyt yrityksissä käydä esimerkiksi nopeutetusti, kun tilanne on vaikea?

Työministeri pyytää työmarkkinajärjestöjä selvittämään myös työehtosopimusten kriisilausekkeiden käyttöönottoa, mutta se on vaikeampi asia. Kaikista työehtosopimuksista sellaisia ei löydy, osasta niitä on poistettu juuri viime vuosina.

Pöydällä on tietysti muitakin toimia. Jokaisen jouston mahdollisuutta varmasti pohditaan, kun toisella puolella vaakaa painavat sekä yritysten tilanne että suomalaisten työpaikat ja toimeentulo.

Kunta-alalla ollaan edelleen erimielisiä

Samaan aikaan liittokierros eli neuvottelut suuren palkansaajajoukon työehdoista on edelleen kesken.

Suuri osa etenkin teollisuuden ja palvelusektorin työehtosopimuksista on jo saatettu valmiiksi. Palkansaajaliitot eivät halua, että sopimuksiin kajotaan. Se olisi iso, periaatteellinen ratkaisu.

Kunta-alan neuvottelut ovat edelleen kesken. Hoitajia edustavat Tehy ja SuPer esittivät maanantai-iltana, että neuvotteluihin palattaisiin vasta kun tilanne on ohi. Sopimukset ja sitä kautta myös työrauha ovat voimassa maaliskuun loppuun saakka.

Työnantaja on toista mieltä. Kuntia edustava KT katsoo, että sopimukset olisi saatava poikkeustilanteessa vauhdilla maaliin poikkeuksellisessa tilanteessa, eikä ”liian koviin vaatimuksiin” ole nyt varaa.

Ristiriidat eivät siis ole kadonneet mihinkään.

Yllättävä tilanne saattaa kaikki yhteiseen pöytään, mutta neuvotteluihin liittyy myös ripaus epäluuloa. Palkansaajapuoli korostaa, että sovittavien toimien on oltava määräaikaisia.

Taustalla on kikyn eli kilpailukykysopimuksen pelko. Entä jos nyt sovitaan jotain, josta ei parempina aikoina päästäkään eroon?

Onko jälleen huomenlahjan aika?

Kikystä jääneet arvet ovat hidastaneet keskeneräistä liittokierrosta. Samalla kierroksella on purkautunut myös periaatteelisempia työmarkkinoihin liittyviä jännitteitä: Sopiako yhdessä vai ei?

Viime vuosina EK on halunnut voimakkaasti irtautua keskitetystä sopimisesta ja menneiden vuosikymmenten tupo-touhuista. Liittokohtaista sopimista vientivetoisesti on taas vierastettu palkansaajapuolella, jossa vientialojen korotuksiin sitoutumista on kutsuttu ”tupoksi uusissa vaatteissa”.

Keskitetyistä ratkaisuista löytyy varmasti hyviä ja huonoja puolia, mutta tupo-vuosikymmeninä keskusjärjestöt pystyivät ainakin vaikuttamaan yhteisessä pöydässä laajemminkin yhteiskuntapolitiikkaan. Kaikki merkittävät uudistukset olivat myös työmarkkinajärjestöjen asia.

Järjestöt ovat pystyneet tarvittaessa myös avittamaan hallituksia. Työnantaja- ja palkansaajakeskusjärjestöt antoivat yhdessä Paavo Lipposen (sd.) sinipunahallitukselle vuonna 1995 huomenlahjan, jolla ne lupasivat osallistua kasvutalkoisiin.

Jonkinlaista lahjaa poliitikot odottavat täälläkin viikolla.

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan

Luotettavia koronauutisia nopeasti suoraan puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus